Terveys ja jalostus

Erikoiskantakirjassa julkaistaan tietyt koe- ja näyttelytulosvaatimukset täyttävät koirat. Vaatimustaso on korkea varsinkin käyttöpuolella.

Erikoiskantakirjan pääsyvaatimukset:

Normaalikokoiset mäyräkoirat

• kaikki käyttö- ja jäljestämisvaliot
• koirat, joilla on kokeista
• B-aste tai LUME1 luolilta
• tai mäyräkoirien ajokokeesta MÄAJ2
• tai VOI2 metsästyskoirien jäljestyskokeesta
• tai VAHI1 vahingoittuneen hirvieläimen jäljestyskokeesta
• tai VERI2 mäyräkoirien ja terrierien vesiriistakokeesta
• SEKÄ näyttelystä vähintään kaksi kertaa laatupalkinto EH (vanha 1. palkinto), joka on saatu koiran täytettyä 15 kk.
  
  

Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirat

• samoin kuin normaalikokoiset, koemuotoina siis mahdolliset MÄAJ, MEJÄ, VAHI
• PIKA1 rinnastetaan MEJÄ VOI2/ VAHI1/ MÄAJ2 -tuloksiin eli sen lisäksi tulee olla näyttelyistä vähintään kaksi EH-tulosta koiran täytettyä 15 kk
• Suomen muotovaliot, joilla on myös cacib
  
  

Julkaistavat tiedot

Koirasta julkaistaan seuraavat tiedot:

• tittelit, nimi, rekisterinumero, syntymäaika ja väri
• vanhempien tittelit, nimet ja rekisterinumerot
• isovanhempien tittelit ja nimet
• korkein Suomessa saavutettu näyttely- ja koetulos sekä tulokset mahdollisista muista koemuodoista
• ulkomailla saavutetuista tuloksista julkaistaan korkein niissä lajeissa, joista koiralla ei ole tulosta kyseisestä lajista Suomesta tai se on parempi kuin Suomessa saavutettu tulos. Omistajan tulee lähettää koetuloksesta kopio, jos haluaa tuloksen mukaan erikoiskantakirjaan.

Lisäksi koirasta julkaistaan omistaja- sekä kasvattajatieto ja valokuva, mikäli luvat ja kuvat saadaan.

Tietojen ilmoitus Erikoiskantakirjaan

Mikäli koirasi täyttää yllä olevat ehdot, voit toimittaa sen kuvan Erikoiskantakirjaa varten sähköisesti osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Otsikoi viestisi koirasi nimellä. Kuvan tulisi olla mahdollisimman iso, käsittelemätön versio, pikselikoko vähintään 150 dpi, jpg- tai tiff-muodossa.

Ilmoita samalla koiran omistajatieto, jos haluat sen esille. Pyydä koirasi kasvattajaa ilmoittamaan suostumuksensa kasvattajatiedon julkaisemiseen. Kasvattajat voivat myös yhdellä kertaa ilmoittaa suostumuksensa kaikille Erikoiskantakirjaan oikeutetuille kasvateilleen.

Mäyräkoirille on avattu verkkoon uusi terveyskysely, johon pääsee vastaamaan alla olevien linkkien kautta. Kysely on tarkoitettu kaikille mäyräkoiranomistajille, ja sen tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta ja tuoda esille mahdollisia piileviä ongelmakohtia. Kyselyyn pääsee vastaamaan anonyymisti, joten yksittäisten koirien tiedot eivät tule jalostustoimikunnan tietoon. Kysely on auki toistaiseksi ja se on tarkoitettu pidempiaikaiseksi tiedonkeruuvälineeksi rodun tilasta. Tässä tarkoituksessaan sitä todennäkoisesti tullaan vielä kehittämään.

• Mäyräkoiraliiton terveyskysely koiranomistajille. Siirry lomakkeelle tästä linkistä.
• Mäyräkoiraliiton terveyskysely kasvattajille. Siirry lomakkeelle tästä linkistä.

Vielä muutama koira puuttuu tutkimuksesta, jossa koiran tulee olla 2v - 2,5 v ja joko itse jo selkäkuvattu tuloksella K0 - K2, tai molemmat vanhemmat kuvattu vastaavalla tuloksella. Lue esite, kysele ja ilmoittaudu!

Mäykkyjen_välilevytutkimus.pdf

Teksti: Anu Lappalainen, ELT, dos., pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri

Pes varus on latinaa ja tarkoittaa sisäänpäin (varus) kääntynyttä jalkaa (pes). Koiralla tämä tarkoittaa kintereestä sisäänpäin taipuvaa takajalkaa.

Koiranpennun raajojen luut kasvavat pituutta molemmista päistä rustoisten kasvulevyjen kohdalta. Pienellä pennulla kasvulevyt ovat leveät mutta kapenevat vähitellen rustosolujen muuttuessa luuksi. Kun kaikki rustosolut ovat luutuneet, kasvulevy sulkeutuu ja luun pituuskasvu loppuu.

Pes varus syntyy, kun sääriluun (tibia) alempi kasvulevy sulkeutuu sisäosastaan liian aikaisin, ja luu jatkaa kasvuaan ulkoreunasta. Tämän seurauksena luun ulko-osa on pidempi kuin sisäosa ja jalan alaosa taipuu sääriluun ja kintereen telaluun (talus) välisestä nivelestä sisäänpäin kohti keskilinjaa.

Kuva 1 on selällään otettu röntgenkuva karkeakarvaisen mäyräkoiran takajaloista, jossa muutos näkyy selvästi. Mitä aikaisemmin sisäpuolen kasvulinja sulkeutuu, sitä enemmän jalka vääntyy ja sitä pahempia ovat oireet. Useimmiten pes varus on vain toisessa jalassa, mutta se voi olla myös molemminpuolinen.

Tapaturma voi aiheuttaa kasvulinjan liian aikaisen sulkeutumisen, mutta mäyräkoirilla pes varuksen taustalla ei yleensä ole tapaturmaa. Mäyräkoirilla esiintyy pes varusta enemmän kuin muilla koiraroduilla ja sillä on perinnöllinen tausta. Pes varus liittyy siis raajojen lyhytkasvuisuuteen (kondrodystrofia) samoin kuin etujalassa esiintyvä kyynärluun (ulna) alapään kasvulinjan ennenaikainen sulkeutuminen. Periytymisen mekanismit eivät kuitenkaan ole tiedossa.

Pes varuksen yleisyyttä mäyräkoirilla ei tiedetä, mutta ilmeisesti se ei ole kovin yleinen. Englannissa tehdyssä terveyskyselyssä pes varus -diagnoosi oli 0,9 prosentilla koirista. Todennäköisesti kuitenkin lievät tapaukset jäävät diagnosoimatta ja sairaus on yleisempi kuin luullaan.

Pes varus muodostuu siis luuston kasvun aikana 5–8 kuukauden iässä, ja siihen voi liittyä myös polvilumpion luksaatio. Lievimmillään koira on tois- tai molemminpuolisesti ”länkisäärinen”, mutta vakavimmillaan jalka on niin vääntynyt, että se aiheuttaa koiralle liikkumisvaikeuksia ja johtaa hoitamattomana rampauttavaan nivelrikkoon.

Diagnoosi voidaan varmistaa röntgenkuvauksella ja sairauden hoito on kirurginen. Sääriluun alapää katkaistaan ja luusta poistetaan kolmion muotoinen pala (kuva 2) niin, että jalka saadaan suoraan asentoon. Jalkaan asetetaan metallilevy (kuva 3A), joka poistetaan myöhemmin, kun leikkauskohta on täysin luutunut (kuva 3B). Fysioterapia leikkauksen jälkeen nopeuttaa paranemista. Ajoissa tehdyn leikkauksen ennuste on hyvä, ja suurin osa koirista elää leikkauksen jälkeen normaalin ontumattoman elämän.

Kuva 1: Vasemman (SIN) takajalan pes varus yhdeksän kuukauden ikäisellä karkeakarvaisella mäyräkoiranartulla. Jalan alaosa taipuu kintereestä voimakkaasti sisäänpäin.		Kuva 2: Leikkauksessa luusta poistetaan kolmion muotoinen pala niin, että jalka-akseli saadaan suoristettua.		Kuva 3: Heti leikkauksen jälkeen otettu röntgenkuva, jossa näkyy, kuinka jalan akseli on nyt suora (A) ja kolme kuukautta myöhemmin ennen levyn poistoa otettu röntgenkuva, jossa nähdään, että sääriluu on täysin luutunut ja jalka on oikeassa asennossa (B).

Lisätietoa - Tilläggsinformation:

SML:n pes varus -info suomeksi
FTKs info av pes varus på svenska
Pes varus -tutkimus meneillään

Luonnetestin tarkoitus on kerätä aineistoa koiran käyttäytymisestä luonnetestisääntöjen määrittelemissä tilanteissa, joissa koiran hermostoa rasitetaan. Yksittäisen koiran testitulos kuvaa näin koiran luonteenominaisuuksia sekä yksilönä että rodulle tyypilliseen testitulokseen verrattuna. Luonnetesti ei korvaa käyttökokeita koiran luonteen mittarina vaan täydentää niitä, sillä testi suoritetaan olosuhteissa, joissa koira ei toimi riistaviettinsä ohjaamana. Siksi luonnetestiin ei kannata viedä esim. peuransorkkaa vetoleikin leluksi. Molempia tarvitaan, koska metsästyskoirakaan ei vietä aikaansa 24/7 metsässä, eikä kaikkia mäyräkoiranpentuja myydä metsästäviin koteihin. Suuri riistavietti voi myös korvata metsästystilanteissa koiralta mahdollisesti puuttuvia muita luonneominaisuuksia.

Luonnetestillä pystytään myös osittain selvittämään ja erottelemaan koirien arkielämässä näkyvän käyttäytymisen taustalla vaikuttavia syitä ja niiden muokkaamiseen voidaan vaikuttaa jalostusvalinnoilla. Siksi testin tulos on mielenkiintoista ja arvokasta tietoa niin koiran omistajalle kuin kasvattajallekin.

Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään

puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Se on koiran kyky hallita tekojaan huolimatta siitä, että se on joutunut pelon valtaan. Toisin sanoen, koira pystyy pelostaan huolimatta toimimaan oikealla tavalla ja tarvittaessa voittamaan pelkonsa päästäkseen päämääräänsä. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään

toimintakykynä, on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin vastaava inhimillinen vastine toimintakyvylle on rohkeus. Erikoiskokeet ovat kelkka ja pimeä huone, mutta toimintakykyä arvioidaan koko testin ajan.

Kaikki koirat tarvitsevat toimintakykyä pärjätäkseen ylipäänsä elämässä ja metsästyskoirat vielä keskivertoa enemmän. Siksi mäyräkoiran ihanne on asteikon yläpäässä eli vähintään kohtuullinen, mieluiten hyvä tai suuri.

Terävyydellä tarkoitetaan koiran taipumusta reagoida aggressiivisesti todelliseen tai kuviteltuun uhkaan.

Erikoiskoe on seinä, mutta terävyys näkyy myös ensireaktiona kelkalla ja puolustushyökkäyksessä.

Koska mäyräkoira on rotumääritelmän mukaan käyttötarkoitukseltaan luolakoira, on siinä useimmiten terävyyttä pienen tai kohtuullisen verran. Metsästyskoira pärjää myös ilman terävyyttä, ainoastaan voimakkaalla riistavietillä ja hyvillä lajinomaisilla taipumuksilla, joten terävyys ei ole välttämätön ominaisuus luolakoiralle. Saadakseen arvosanan pieni koiran tarvitsee vähimmillään reagoida hyökkäävään tuomariin hyvin vähäisesti murahtaen tai hampaita näyttäen, eikä tällainen koira ole terävyytensä puolesta millään tavalla ongelma arkielämässä. Toisaalta taas koira, jonka terävyys on suuri, reagoi aggressiivisesti heti pienimpäänkin ärsykkeeseen, jonka se kokee uhaksi. Tällainen koira on paitsi hankala arjessa, ei ylenmääräisellä terävyydellä ole myöskään mitään käyttötarkoitusta. Pahimmillaan, jos se yhdistyy huonoihin hermoihin ja/tai pidättyvyyteen, on tuloksena koira, jota ei voi pitää ainakaan lemmikkinä.

Puolustushalua testataan siten, että toinen tuomareista hyökkää koirakkoa kohti ja arvioinnissa otetaan huomioon koiran halu puolustaa itseään ja ohjaajaansa hyökkääjältä, ei kykyä. Koska tämä ei ole mäyräkoiralle tyypillisintä eikä rotumääritelmän mukaista toimintaa (toki ne useimmiten muiden ominaisuuksiensa perusteella lähtevät leikkiin mukaan), vaihtelee ihannereaktio aina haluttomasta kohtuulliseen. Sen sijaan suuri puolustushalu on aivan tarpeeton mäyräkoiralle ja useimmiten haitta arkielämässä.

Taisteluhalu on koiran halu käyttää leukojaan ja lihaksiaan, taistella jotakin vastaan tai jostakin johonkin voittaakseen pelkonsa, kyky nauttia taistelusta ilman, että se perustuu aggressioon. Erikoiskoe on leikki, mutta taisteluhalua arvioidaan koko testin ajan. Monet mäyräkoirat eivät lähde mukaan vetoleikkiin, varsinkaan kepillä, jolla se aina aloitetaan. Jotkut leikkivät pehmeämmillä leluilla, mutta useimpien kanssa taisteluhalua joudutaan arvioimaan muualla. Taisteleeko koira esim. kelkkaa ja hyökkääjää vastaan?

Mäyräkoira tarvitsee työssään taisteluhalua vähintään kohtuullisen pienen, mutta mieluiten kohtuullisen tai suuren verran, pieni ei yksinkertaisesti riitä. Erittäin suuri taisteluhalu taas on jo liikaa ja se häiritsee koiran keskittymistä.

Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin. Koiran hermorakennetta arvioidaan testin kaikissa osasuorituksissa. Tässä siis arvioidaan, miten koira palautuu testitapahtumista, palautuuko se niistä itsenäisesti ja nopeasti ja millainen on sen psyykkinen kuormittuneisuus testin aikana ja loputtua.

Jokainen koira hyötyy mahdollisimman vahvoista hermoista, siksi mäyräkoirankin ihanne on asteikon yläpäässä. Tavoitteen tulisi olla tasapainoinen, mutta hieman rauhaton on vielä ihan toimiva ja hyvä tulos.

Temperamentilla tarkoitetaan sitä, kuinka oikea-aikaisesti ja -suuntaisesti koira reagoi ärsykkeisiin, ja kuinka hyvin se sopeutuu uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Tässä arvioidaan myös koiran yleinen tarkkaavaisuus, käytös, keskittymiskyky ja reagointinopeus. Erikoiskoe on tynnyri, mutta temperamenttia arvioidaan koko testin ajan.

Ihannetulos kaikilla koirilla on vilkas, koska tällainen koira huomioi kaikki ympäristön tapahtumat välittömästi mutta hallitusti, ja on sen lisäksi yleisolemukseltaan reipas ja iloinen. Kohtuullisen vilkas käy ns. vähän hitaalla eli sen reaktioissa on pieni viive, mutta huomio on kuitenkin oikein suuntautunut. Erittäin vilkas näkee, kuulee ja haistaa vähän enemmän kuin oikeasti tapahtuu. Koira ei pysty välittömästi kohdentamaan häiriötä ja siinä esiintyy lievää keskittymiskyvyn puutetta. Koiran ei kuitenkaan tarvitse olla yleisolemukseltaan tolkuton säätäjä saadakseen tämän arvosanan, sen huomiokyvyn suuntaaminen ei vain aina osu ns. maaliin.

Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia. Erikoiskoe on haalari, mutta sitä arvioidaan koko testin ajan. Väistääkö tai tarvitseeko koira houkuttelua tuotaessa uudelleen paikkaan, jossa se pelästyi?

Mäyräkoiran kaltaiselle metsästyskoiralle kohtuullisen kova on ihannetulos. Silloin koira ei juurikaan anna kielteisten kokemusten vaikuttaa tekemisiinsä, mutta sen pää ei toisaalta ole ns. umpiluuta, vaan siihen pystytään vielä koulutuksella vaikuttamaan. Kova vaatii jo enemmän toistoja oppiakseen. Tässä mielessä helpoin on hieman pehmeä koira, joka muistaa herkemmin, mutta ei vielä liian herkästi kokemansa epämiellyttävät asiat. Se pärjää riittävän hyvin arkielämässä ja, jos sillä on voimakas riistavietti, myös riittävän hyvin metsästystilanteissa.

Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan koiran suhtautumista vieraisiin henkilöihin. Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa. Koiraa, joka selvästi välttää tutustumista tai joka osoittaa selvää vastenmielisyyttä joutuessaan kosketukseen vieraiden kanssa, kutsutaan pidättyväksi. Hyväntahtoinen on koira, joka osoittaa hyökkäävyyttä vain uhkaavissa tilanteissa. Avoimuus tarkoittaa sitä, että koiran todellinen mieliala selvästi ilmenee sen käyttäytymisestä riippumatta siitä, onko tuo käyttäytyminen ihmisen kannalta myönteistä vai kielteistä. Luoksepäästävyyttä arvioidaan koko testin ajan ja se näkyy erityisesti alkuhaastattelussa, puolustushyökkäyksen ja terävyyskokeen jälkeen sekä pimeään huoneeseen mentäessä.

Mäyräkoira on rotumääritelmän mukaan luonteeltaan ystävällinen ja tasapainoinen, ei arka eikä aggressiivinen. Siksi luoksepäästävyyden ehdoton ihannevaihtoehto on hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin. Kuitenkin hyväksyttävänä pidetään myös arvosanaa luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen. Sen saa koira, joka houkuttelematta tai pienin houkutuksin hakeutuu kosketukseen myös vieraiden ihmisten kanssa, käyttäytyen ystävällisesti. Koira on ns. ujo. Tämän enempää pidättyväisyyttä ei mäyräkoirassa kuitenkaan pidä sallia, sillä se johtaa ongelmiin arkielämässä, jota suurin osa ajasta kuitenkin on. Hieman pidättyväinen vaatii jo houkuttelua ennen kuin suostuu tutustumaan eikä sittenkään viihdy vieraiden ihmisten parissa. Selvästi pidättyväinen ei lainkaan salli vieraan ihmisen kosketusta. Kun pidättyväisyyteen yhdistyy vielä huono hermorakenne ja/tai terävyyttä, ollaan todellisissa ongelmissa. Ja siinä itsessään, jos kaupan päälle tulee paljon taisteluhalua ja ehkä vielä toimintakykyä sen käyttämiseen.

Viimeisenä arvostellaan koiran laukauspelottomuus. Laukausvarmaksi nimitetään koiraa, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä vain normaalilla tavalla kiinnostunut.

Koira, joka reagoi levottomuudella ensimmäisiin laukauksiin, mutta kuultuaan useamman laukauksen levottomuus pienenee, luokitellaan laukauskokemattomaksi. Koiraa, joka reagoi laukauksiin epänormaalin kiihkeästi esim. haukkumalla, hyökkäämällä kohti ampujan suuntaa tai on muuten kiihkeän innostunut ympäristön tapahtumista ja haukkuu, mutta joka ei osoita hermostuneisuutta, kutsutaan paukkuärtyisäksi.

Mäyräkoiran tulee luonnollisesti metsästyskoirana olla laukausvarma, mutta laukauskokemattomuus sallitaan.

LTE_ihanneprofiili

Jalostustoimikunta tekee moninaista työtä mäyräkoirien jalostuksen parissa. Päätoiminta-alueemme ovat seuraavat:

• Jalostusneuvonta

• Jalostusuroslistojen ylläpito

• Poikkeusluparekisteröintipyyntöjen käsittely

• Jalostustarkastusten järjestäminen

• Terveystietojen kerääminen, tilastointi ja tutkiminen

• Selkäkuvausten järjestäminen ja tulosten tilastointi

• Muut jalostukseen ja sen ohjailuun liittyvät tehtävät

Jalostusneuvonnassa sovellamme jalostusneuvonnan perusohjetta.

Jalostustoimikunnan yhteystiedot

Jalostustoimikunnan kokoonpanon löydät toimikunta osiosta. Siirry jalostustoimikunnan yhteystietoihin →

Musta juovikkain merkein

a^ta^tB-E- k^br-

Tuntomerkit: Kuten musta punaisin merkein, mutta punaiset merkit ovat juovikkaat brindlegeenin vaikutuksesta.

Vanhemmat: Vähintään toinen vanhemmista on juovikas, molemmat vanhemmat kantavat merkkivärisyyttä.

Jälkeläiset: Kaikki jälkeläiset kantavat merkkivärisyyttä. k^br -alleelin suhteen eriperintäisen jälkeläisistä teoreettisesti puolet perii juovikkuuden.

Ruskea juovikkain merkein

a^ta^tbbE- k^br-

Tuntomerkit: Kuten ruskea keltaisin merkein, mutta merkit ovat juovikkaat brindlegeenin vaikutuksesta.

Vanhemmat: Vähintään toinen vanhemmista on juovikas, molemmat vanhemmat kantavat merkkivärisyyttä.

Jälkeläiset: Kaikki jälkeläiset kantavat merkkivärisyyttä. k^br -alleelin suhteen eriperintäisen jälkeläisistä teoreettisesti puolet perii juovikkuuden.

FCI:n ulkopuolisissa maissa mäyräkoirilla esiintyy myös värejä, jotka eivät ole FCI:n rotumääritelmässä hyväksyttyjä. Yksi näistä on cream. Aiemmin luultiin, että kyseessä olisi C-lokuksen alleelit, jotka vaikuttavat feomelaniinin intensiteettiin. Nyt tiedetään, että näillä ei ole asiaan vaikutusta, joten kyseessä on mahdollisesti I-lokuksen alleelit. Joka tapauksessa kyse on siis alleeleista, jotka vähentävät feomelaniinin muodostusta haalistaen karvan kermanväriseksi. Eumelaniinin tuotantoon niillä ei ole vaikutusta.

Sinisen ja isabellanvärin saa aikaan diluutio eli laimentuminen. D-lokuksessa sijaitsevat alleelit vaikuttavat sekä eumelaniinin että feomelaniinin tiheyteen karvassa. Dominoiva D-alleeli tuottaa tiheän pigmentin ja siten normaalin värin. Resessiivinen d-alleeli aikaansaa samaperintäisenä eumelaniinin haalistumisen siniseksi tai hopeansävyiseksi ruskeaksi. Musta siis laimenee siniseksi ja ruskea liilaksi eli isabellanväriseksi. Diluution vaikutus feomelaniiniin on vähäinen. Punainen väri saattaa himmentyä kanelinväriseksi, mutta vaikutusta on vaikea havaita paljain silmin. Sinisellä koiralla kirsu ja kynnet ovat siniharmaat. Isabellanvärisellä eli liilalla koiralla kirsu ja kynnet ovat punertavat. Silmät ovat keltaiset, yleensä vaaleammat kuin ruskeilla (bb) koirilla.

S-sarjan alleelit aikaansaavat valkolaikullisuuden. Dominoiva S-alleeli tuottaa samaperintäisenä normaalin värin. Näillä yksilöillä valkoista voi esiintyä vain pieninä laikkuina rinnassa tai käpälissä. S-alleeli dominoi epätäydellisesti s^p-alleelia, mikä tarkoittaa sitä, että Ss^p yleensä ilmentää jo jossain määrin valkoista. Valkolaikullisuus näkyy aina ensin hännän päässä, kuonon kärjessä, käpälissä ja rintalastan kärjessä. Siitä se leviää peittämään kuonon ja otsan, rinnan etupuolen, jalkojen alaosan ja hännän kärjen muodostaen irlanninkirjavuudeksi kutsutun värikuvion. Seuraavaksi se leviää ympäri edestä niskan taakse ja kiipeää jaloissa ja hännässä ylös. Piebald-kuvioisella koiralla s^ps^p vain pää, selkä ja hännän tyvi voivat olla yhä värilliset. Seuraavana vuorossa on selän väritys ja sitä seuraa hännän tyvi, sitten naaman merkit. Korvat säilyvät aina värillisinä, ellei koirassa ole hyvin suurta määrää valkoista. Yleisesti korvat ovat koiran viimeiseksi valkoiseksi muuttuva osa. Vielä ei tunneta irlanninkirjavuuden aikaansaavaa geeniä eikä sitä, kuuluuko se edes S-sarjaan. Se on joka tapauksessa paljon harvinaisempi kuin s^p ja sitä esiintyy vain joillakin roduilla.

a^ya^wbbE-Mm

Laikullisten koirien kohdalla on muistettava, että kahden laikullisen yhdistäminen on kiellettyä eikä pentuja rekisteröidä. Koiran periessä merlegeenin eli laikullisuuden molemmilta vanhemmiltaan (MM), sillä on suurentunut riski erilaisiin kuulon kehityshäiriöihin.

Tuntomerkit: Muutoin kuten laikullinen punainen riistanvärinen, mutta pigmentti on ruskea. Kirsu ja kynnet ovat ruskeat ja laikut erottuvat vieläkin heikommin kuin mustapigmenttisellä koiralla.

Vanhemmat ja jälkeläiset, ks. laikullinen punainen riistanvärinen ja ruskea riistanvärinen.

a^ya^wB-E-Mm

Laikullisten koirien kohdalla on muistettava, että kahden laikullisen yhdistäminen on kiellettyä eikä pentuja rekisteröidä. Koiran periessä merlegeenin eli laikullisuuden molemmilta vanhemmiltaan (MM), sillä on suurentunut riski erilaisiin kuulon kehityshäiriöihin.

Tuntomerkit: Laikullisella punaisella riistanvärisellä koiralla karvat ovat väriltään vyöhykkeisiä kuten punaisella riistanvärisellä koiralla. Sen lisäksi se on merlegeenin vaikutuksesta laikuttunut, joskin laikut näkyvät melko heikosti, koska ne ilmenevät eumelaniinissa ja punaisen riistanvärisen koiran karva on suureksi osaksi feomelaniinia.

Vanhemmat: Laikullisen punaisen riistanvärisen koiran vanhemmista toisen täytyy olla laikullinen punainen tai laikullinen punainen riistanvärinen ja toinen on jokin riistanväreistä (punainen riistanvärinen, ruskea riistanvärinen tai tavallinen riistanvärinen) tai sitten toinen vanhemmista on punainen tai punainen riistanvärinen ja toinen on laikullinen riistanvärinen, laikullinen punainen riistanvärinen tai laikullinen ruskea riistanvärinen.

Jälkeläiset: Ks. laikullinen punainen, punainen riistanvärinen ja laikullinen riistanvärinen.

a^wa^wbbE-Mm tai a^wa^tbbE-Mm

Laikullisten koirien kohdalla on muistettava, että kahden laikullisen yhdistäminen on kiellettyä eikä pentuja rekisteröidä. Koiran periessä merlegeenin eli laikullisuuden molemmilta vanhemmiltaan (MM), sillä on suurentunut riski erilaisiin kuulon kehityshäiriöihin.

Tuntomerkit: Muutoin kuten ruskea riistanvärinen, mutta päävärissä on vaaleampia laikkuja samaan tapaan kuin muillakin laikullisilla.

Vanhemmat ja jälkeläiset, ks. laikullinen riistanvärinen ja ruskea riistanvärinen, ruskea kirsu.

a^ya^ybbE-Mm tai a^ya^tbbE-Mm

Laikullisten koirien kohdalla on muistettava, että kahden laikullisen yhdistäminen on kiellettyä eikä pentuja rekisteröidä. Koiran periessä merlegeenin eli laikullisuuden molemmilta vanhemmiltaan (MM), sillä on suurentunut riski erilaisiin kuulon kehityshäiriöihin.

Tuntomerkit: Kuten laikullinen punainen, mutta pigmentti on ruskea. Kirsu ja kynnet ovat ruskeat, koiran yleisilme on melko vaalea punainen.

Vanhemmat ja jälkeläiset, ks. laikullinen punainen.

a^ya^wbbE-

Tuntomerkit: Muutoin kuten punainen riistanvärinen, mutta pigmentti on ruskea. Kirsu, kynnet ja mahdollisesti karvankärjet ovat ruskeita, eivät mustia.

Vanhemmat: Kuten punaisella riistanvärisellä, mutta molempien vanhempien tulee kantaa ruskeaa.

Jälkeläiset: Ks. punainen riistanvärinen, huomioiden samaperintäisyys bb. 

a^ya^yB-E- k^br- tai a^ya^tB-E- k^br-

k^br hallitsee normaalin värin antavaa alleelia k, joten riittää, että koira perii sen toiselta vanhemmaltaan ollakseen juovikas. A-lokuksen suhteen juovikas koira on punainen, mutta voi kantaa merkkivärisyyttä. Juovikkaiden koirien kohdalla olisi syytä välttää merkkiväriseen tai merkkiväriä kantavaan kumppaniin yhdistämistä, sillä juovikkuus ilmenee merkkivärisissä vain värimerkeissä, jolloin ne eivät ole puhtaat ja selkeärajaiset. Rotumääritelmäkään ei tunne tällaista värivaihtoehtoa. Laikullisen ja juovikkaan yhdistelmä ei sekään ole suositeltava, koska tällaistakaan kirjavuuden muotoa ei rotumääritelmästä löydy.

Tuntomerkit: K-lokuksessa sijaitseva alleeli k^br aiheuttaa tummia pystysuuntaisia eumelaniiniraitoja punaiseen feomelaniinipohjaan. Raitoja voi olla harvemmassa tai tiheämmässä tai epätasaisesti, toivotuinta on mahdollisimman tasainen raidoitus.

Vanhemmat: Vanhemmista toisen täytyy olla juovikas, toinen voi olla minkä tahansa muun värinen paitsi samaperintäinen riistanvärinen. Tyypillisesti toinen vanhemmista on juovikas ja toinen punainen.

Jälkeläiset: Punaisen kanssa paritettaessa jälkeläiset ovat juovikkaita tai punaisia, voivat olla myös pigmentiltään ruskeita, mikäli molemmat vanhemmista kantavat resessiivistä b-alleelia. Molempien vanhempien kantaessa merkkiväriä odotettavissa on juovikkaita, punaisia, merkkivärisiä tai merkkivärisiä juovikkaita, mikä ei ole toivottava väri rotumääritelmässä.

Merkkivärisen kanssa juovikas tuottaa punaisia ja juovikkaita merkkivärisyyttä kantavia jälkeläisiä tai merkkiväriä kantaessaan myös merkkivärisiä ja merkkivärisiä juovikkaita.

Riistanvärisen ja ruskean riistanvärisen parituskumppanin kanssa pennuista tulee punaisia riistanvärisiä, riistanvärisiä, punaisia, merkkivärisiä, juovikkaita, punaisia riistanvärisiä juovikkaita, riistanvärisiä juovikkaita ja merkkivärisiä juovikkaita, kaikki mahdollisesti myös ruskealla pigmentillä, mikäli molemmat vanhemmista kantavat resessiivistä b-alleelia. Punaisen riistanvärisen kanssa jälkeläiset ovat punaisia, punaisia riistanvärisiä, riistanvärisiä, juovikkaita, punaisia riistanvärisiä juovikkaita ja riistanvärisiä juovikkaita.

Juovikas olisi syytä yhdistää vain punaiseen, mieluiten niin, että vanhemmat eivät edes kanna merkkivärisyyttä. Tällöin kaikkien pentujen värin olisi todennäköisintä olla rotumääritelmän tuntema.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

a^wa^wB-E-Mm tai a^wa^tB-E-Mm

Tuntomerkit: Riistanvärisen yksittäinen karva ei ole yksivärinen, vaan se on tyvestä vaalea, keskiosa vaihtelee villisianvärisestä rusakonväriseen ja kärki on tumma. Se myös sisältää sekä eumelaniinia että feomelaniinia. Kuonon sivussa, silmien yläpuolella, eturinnassa, vatsan alla, käpälissä ja peräaukon ympärillä on kellertävää tai punertavaa karvaa (feomelaniinia). Laikullisella riistanvärisellä karvan tummempi osa on merlegeenin vaikutuksesta laikuittain vaalentunut, mikä näkyy turkissa vaaleampina laikkuina. Koko turkki ei siis ole laikullisella riistanvärisellä vaaleampi, vaan siinä on vaaleampia laikkuja aivan kuten muissakin laikullisissa väreissä. Laikullisuus erottuu riistanvärisessä erityisesti pentuna. Usein kontrasti päävärin ja laikkujen välillä heikkenee koiran varttuessa, minkä vuoksi värin oikea tunnistaminen ja rekisteröinti pentuna on erityisen tärkeää.

Koska merlegeeni on dominoiva, se ilmenee laikullisena värinä eriperintäisenä (Mm) eli vain toiselta vanhemmalta perittynä. Toivotuin laikullisuuden ilmenemismuoto ovat mahdollisimman tasaisesti jakautuneet laikut siten, että laikkuja ja tummempaa pääväriä olisi suunnilleen yhtä paljon. Koira on kuitenkin laikullinen myös, vaikka sillä olisi vain miltei huomaamaton vaaleampi viiru jossain kohtaa turkissaan. Silmissä ilmetessään laikullisuus aiheuttaa silmän värikalvolla vaaleamman kohdan (ns. herasilmä) tai jopa kokonaan sinisen silmän, mikä ei ole toivottavaa, muttei hylkäävä virhekään.

Laikullisten koirien kohdalla on muistettava, että kahden laikullisen yhdistäminen on kiellettyä, eikä pentuja rekisteröidä. Koiran periessä merlegeenin eli laikullisuuden molemmilta vanhemmiltaan (MM), sillä on suurentunut riski erilaisiin kuulon kehityshäiriöihin

Vanhemmat: Laikullisen riistanvärisen koiran vanhemmista toinen on riistanvärinen, punainen riistanvärinen tai ruskea riistanvärinen, toinen on jokin laikullinen.

Jälkeläiset: Samaperintäisen punaisen kanssa pennut ovat punaisia riistanvärisiä, riistanvärisiä, punaisia, laikullisia punaisia riistanvärisiä, laikullisia riistanvärisiä tai laikullisia punaisia. Molempien vanhempien kantaessa merkkiväriä mahdollisia ovat myös musta punaisin merkein, laikullinen musta punaisin merkein sekä ruskeaa kantavien vanhempien tapauksessa myös laikullinen ruskea keltaisin merkein, laikullinen ruskea riistanvärinen, punainen ruskealla kirsulla ja laikullinen punainen ruskealla kirsulla.

Riistanvärisen ja ruskean riistanvärisen kanssa kanssa paritettaessa jälkikasvusta tulee riistanvärisiä ja laikullisia riistanvärisiä, molempien vanhempien kantaessa merkkivärisyyttä myös mustia punaisin merkein ja laikullisia mustia punaisin merkein. Jos molemmat vanhemmat kantavat myös ruskeaa, pennut voivat olla myös ruskeita keltaisin merkein, laikullisia ruskeita keltaisin merkein ja ruskeita riistanvärisiä sekä laikullisia ruskeita riistanvärisiä.

Jos toinen vanhemmista on punainen riistanvärinen, tulee pennuista riistanvärisiä, punaisia riistanvärisiä, laikullisia riistanvärisiä, laikullisia punaisia riistanvärisiä. Laikullisen riistanvärisen kantaessa merkkivärisyyttä mahdollisia värejä ovat myös punainen ja laikullinen punainen. Molempien vanhempien kantaessa ruskeaa värivaihtoehtoja ovat lisäksi ruskea riistanvärinen, laikullinen ruskea riistanvärinen, punainen ruskealla kirsulla, laikullinen punainen ruskealla kirsulla, punainen riistanvärinen ruskealla kirsulla ja laikullinen punainen riistanvärinen ruskealla kirsulla.

Merkkivärisen kanssa paritettuna jälkeläisistä tulee riistanvärisiä ja laikullisia riistanvärisiä, laikullisen riistanvärisen kantaessa merkkivärisyyttä myös mustia punaisin merkein, laikullisia mustia punaisin merkein sekä mahdollisesti ruskeita riistanvärisiä, ruskeita keltaisin merkein, laikullisia ruskeita keltaisin merkein ja laikullisia ruskeita riistanvärisiä.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

a^ya^yB-E-Mm tai a^ya^tB-E-Mm

Tuntomerkit: Laikullinen punainen näyttää muuten samalta kuin punainen, mutta sillä on eriasteisesti erottuvia vaaleampia laikkuja turkissaan ja joskus myös silmissä. Koska merlegeeni laikuttaa eumelaniinia, näkyvät laikut heikosti punaisessa mäyräkoirassa, koska sen väri muodostuu suurimmaksi osaksi feomelaniinin ja vähäisemmässä määrin eumelaniinin vaikutuksesta. Laikuttuneet alueet ovat vaaleamman punaisia. Pitkä- ja karkeakarvaisilla laikut voivat olla myös karvan kasvun takia huonosti erottuvia.

Koska merlegeeni on dominoiva, se ilmenee laikullisena värinä eriperintäisenä (Mm) eli vain toiselta vanhemmalta perittynä. Toivotuin laikullisuuden ilmenemismuoto ovat mahdollisimman tasaisesti jakautuneet laikut siten, että laikkuja ja tummempaa pääväriä olisi suunnilleen yhtä paljon. Koira on kuitenkin laikullinen myös, vaikka sillä olisi vain miltei huomaamaton vaaleampi viiru jossain kohtaa turkissaan. Silmissä ilmetessään laikullisuus aiheuttaa silmän värikalvolla vaaleamman kohdan (ns. herasilmä) tai jopa kokonaan sinisen silmän, mikä ei ole toivottavaa, muttei hylkäävä virhekään.

Laikullisten koirien kohdalla on muistettava, että kahden laikullisen yhdistäminen on kiellettyä, eikä pentuja rekisteröidä. Koiran periessä merlegeenin eli laikullisuuden molemmilta vanhemmiltaan (MM), sillä on suurentunut riski erilaisiin kuulon kehityshäiriöihin.

Vanhemmat: Laikullisen punaisen koiran vanhemmista toisen täytyy olla punainen tai punainen riistanvärinen ja toinen on jokin laikullinen tai sitten toinen on laikullinen punainen ja toinen voi olla minkä tahansa muun värinen paitsi samaperintäinen riistanvärinen a^wa^w B-E- tai ruskea riistanvärinen a^wa^w bbE-.

Jälkeläiset: Samaperintäisen punaisen a^ya^y BB mm kanssa yhdistettäessä jälkeläiset voivat olla punaisia a^y- B- mm ja laikullisia punaisia a^y- B- Mm, lisäksi mikäli molemmat vanhemmat kantavat B-sarjan resessiivistä alleelia (Bb), myös punainen ruskealla kirsulla a^y- bb mm ja laikullinen punainen ruskealla kirsulla a^y- bb Mm ovat mahdollisia värejä. Eriperintäisen punaisen a^ya^t B- mm kanssa laikullinen punainen voi saada punaisia a^y- B- mm, laikullisia punaisia a^y- B- Mm, laikullisen punaisen kantaessa merkkiväriä (a^ya^tB-E-Mm) mustia punaisin merkein a^ta^t B-mm ja laikullisia mustia punaisin merkein a^ta^t B- Mm, lisäksi myös ruskeita keltaisin merkein a^ta^t bb mm ja laikullisia ruskeita keltaisin merkein a^ta^t bb Mm, jos molemmat vanhemmat kantavat ruskeaa (Bb).

Riistanvärisen A-lokuksen suhteen samaperintäisen a^wa^w B-mm kanssa pennuista tulee punaisia riistanvärisiä a^ya^w B-mm, laikullisia punaisia riistanvärisiä a^ya^w B-Mm, riistanvärisiä a^wa^t B-mm tai laikullisia riistanvärisiä a^wa^tB- Mm, molempien vanhempien kantaessa ruskeaa (Bb) mahdollisia ovat myös ruskea riistanvärinen a^wa^t bb mm ja laikullinen ruskea riistanvärinen a^wa^t bb Mm sekä punainen riistanvärinen ruskealla kirsulla a^ya^wbb mm ja laikullinen punainen riistanvärinen ruskealla kirsulla a^ya^wbb Mm.

Merkkivärisyyttä kantavan riistanvärisen a^wa^t B-mm kanssa pennuista voi tulla punaisia riistanvärisiä a^ya^w B-mm, laikullisia punaisia riistanvärisiä a^ya^w B-Mm, punaisia a^ya^t B- mm ja laikullisia punaisia a^ya^t B- Mm. Merkkiväriä kantavan laikullisen punaisen tapauksessa voi syntyä myös riistanvärisiä a^wa^t B-mm, laikullisia riistanvärisiä a^wa^tB- Mm, mustia punaisin merkein a^ta^t B- mm ja laikullisia mustia punaisin merkein a^ta^tB-Mm. Molempien vanhempien kantaessa ruskeaa (Bb) mahdollisia ovat edellisten lisäksi myös ruskea riistanvärinen a^wa^t bb mm ja laikullinen ruskea riistanvärinen a^wa^t bb Mm, ruskea keltaisin merkein a^ta^t bb mm ja laikullinen ruskea keltaisin merkein a^ta^t bb Mm.

Yhdistettäessä laikullinen punainen punaisen riistanvärisen a^ya^wB-mm kanssa pennut voivat olla punaisia a^y- B- mm, laikullisia punaisia a^y- B- Mm, punaisia riistanvärisiä a^ya^w B-mm, laikullisia punaisia riistanvärisiä a^ya^w B-Mm sekä merkkiväriä kantavan laikullisen punaisen tapauksessa myös riistanvärisiä a^wa^tB- mm tai laikullisia riistanvärisiä a^wa^tB- Mm. Molempien vanhempien kantaessa ruskeaa (Bb) mahdollisia värejä ovat lisäksi punainen ruskealla kirsulla a^y- bb mm ja laikullinen punainen ruskealla kirsulla a^y- bb Mm sekä merkkiväriä kantavan laikullisen punaisen kohdalla myös ruskea riistanvärinen a^wa^t bb mm ja laikullinen ruskea riistanvärinen a^wa^t bb Mm.

Merkkiväristen (mustan punaisin merkein ja ruskean keltaisin merkein) a^ta^t mm kanssa laikullisen punaisen jälkikasvusta voi tulla punaisia a^ya^yB-mm, laikullisia punaisia a^ya^tB-Mm, merkkiväriä kantavan laikullisen punaisen tapauksessa myös mustia punaisin merkein a^ta^t B- mm ja laikullisia mustia punaisin merkein a^ta^t B- mm, molempien vanhempien kantaessa ruskeaa (Bb) myös punaisia ruskealla kirsulla a^ya^t bb mm ja laikullisia punaisia ruskealla kirsulla a^ya^t bb Mm sekä ruskeita keltaisin merkein a^ta^t bb mm ja laikullisia ruskeita keltaisin merkein a^ta^t bb Mm.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

a^ta^tbbE-Mm

Tuntomerkit: Merkkivärinen koira, jolla lisäksi laikullisuuden aiheuttava dominoiva merlegeeni M. M-lokuksen merlegeeni haalistaa suklaanruskean eumelaniinin muodostaen vaaleanruskeita laikkuja turkkiin ja joskus silmiin. Koska merlegeeni on dominoiva, se ilmenee laikullisena värinä eriperintäisenä (Mm) eli vain toiselta vanhemmalta perittynä. Toivotuin laikullisuuden ilmenemismuoto ovat mahdollisimman tasaisesti jakautuneet laikut siten, että laikkuja ja tummempaa pääväriä olisi suunnilleen yhtä paljon. Koira on kuitenkin laikullinen myös, vaikka sillä olisi vain miltei huomaamaton vaaleampi viiru jossain kohtaa turkissaan. Silmissä ilmetessään laikullisuus aiheuttaa silmän värikalvolla vaaleamman kohdan (ns. herasilmä) tai jopa kokonaan sinisen silmän, mikä ei ole toivottavaa, muttei hylkäävä virhekään.

Laikullisten koirien kohdalla on muistettava, että kahden laikullisen yhdistäminen on kiellettyä, eikä pentuja rekisteröidä. Koiran periessä merlegeenin eli laikullisuuden molemmilta vanhemmiltaan (MM), sillä on suurentunut riski erilaisiin kuulon kehityshäiriöihin.

Vanhemmat: Molempien vanhempien tulee kantaa merkkivärisyyttä a^t ja ruskean pigmentin aiheuttavaa resessiivistä alleelia b, toisen vanhemmista lisäksi dominoivaa merlegeeniä Mm. Vanhemmat voivat näin ollen olla minkä tahansa värisiä (riistanvärinen a^wa^t, punainen a^ya^t, merkkivärinen a^t a^t ) paitsi punaisia riistanvärisiä, toinen on jokin laikullinen.

Jälkeläiset: Samaperintäisen punaisen a^ya^y BB mm kanssa yhdistettäessä jälkeläiset voivat olla punaisia a^ya^t Bb mm ja laikullisia punaisia a^ya^t Bb Mm, lisäksi mikäli punainen kumppani kantaa B-sarjan resessiivistä alleelia (Bb), myös punainen ruskealla kirsulla a^ya^t bb mm ja laikullinen punainen ruskealla kirsulla a^ya^t bb Mm ovat mahdollisia värejä. Eriperintäisen punaisen a^ya^t B- mm kanssa laikullinen ruskea keltaisin merkein voi saada punaisia a^ya^t Bb mm, laikullisia punaisia a^ya^t Bb Mm, mustia punaisin merkein a^ta^t Bb mm ja laikullisia mustia punaisin merkein a^ta^t Bb Mm jälkeläisiä, lisäksi myös ruskeita keltaisin merkein a^ta^t bb mm ja laikullisia ruskeita keltaisin merkein a^ta^t bb Mm, jos punainen kumppani kantaa ruskeaa (Bb).

Riistanvärisen A-lokuksen suhteen samaperintäisen a^wa^w B-mm kanssa pennuista tulee riistanvärisiä a^wa^t Bb mm tai laikullisia riistanvärisiä  a^wa^tBb Mm, riistanvärisen kantaessa ruskeaa (Bb) mahdollisia ovat myös ruskea riistanvärinen a^wa^t bb mm ja laikullinen ruskea riistanvärinen a^wa^t bb Mm. Merkkivärisyyttä kantavan riistanvärisen a^wa^t B-mm kanssa pennuista voi tulla riistanvärisiä a^wa^t Bb mm, laikullisia riistanvärisiä a^wa^tBb Mm, mustia punaisin merkein a^ta^t Bb mm ja laikullisia mustia punaisin merkein a^ta^tBbMm, riistanvärisen kantaessa ruskeaa (Bb) mahdollisia ovat myös ruskea riistanvärinen a^wa^t  bb mm ja laikullinen ruskea riistanvärinen a^wa^t  bb Mm, ruskea keltaisin merkein a^ta^t bb mm ja laikullinen ruskea keltaisin merkein a^ta^t bb Mm.

Yhdistettäessä ruskea laikullinen punaiseen riistanväriseen a^ya^wB-mm kanssa pennut voivat olla punaisia a^ya^t Bb mm, riistanvärisiä a^wa^tBb mm, laikullisia punaisia a^ya^t Bb Mm tai laikullisia riistanvärisiä a^wa^tBb Mm. Punaisen riistanvärisen vanhemman kantaessa ruskeaa (Bb) mahdollisia värejä ovat lisäksi punainen ruskealla kirsulla a^ya^t bb mm ja laikullinen punainen ruskealla kirsulla a^ya^t bb Mm sekä ruskea riistanvärinen a^wa^t bb mm ja laikullinen ruskea riistanvärinen a^wa bb Mm.

Merkkiväristen a^ta^t mm kanssa jälkikasvusta voi tulla mustia punaisin merkein a^ta^t Bb mm ja laikullisia mustia punaisin merkein a^ta^t Bb mm, merkkivärisen vanhemman kantaessa ruskeaa (Bb) myös ruskeita keltaisin merkein a^ta^t bb mm ja laikullisia ruskeita keltaisin merkein a^ta^t bb Mm.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

a^ta^tB-E-Mm

Tuntomerkit: Merkkivärinen koira, jolla on lisäksi laikullisuuden aiheuttava dominoiva merlegeeni M. M-lokuksen merlegeeni haalistaa mustan eumelaniinin muodostaen harmaita laikkuja turkkiin ja joskus silmiin. Koska merlegeeni on dominoiva, se ilmenee laikullisena värinä eriperintäisenä (Mm) eli vain toiselta vanhemmalta perittynä. Toivotuin laikullisuuden ilmenemismuoto ovat mahdollisimman tasaisesti jakautuneet laikut siten, että laikkuja ja tummempaa pääväriä olisi suunnilleen yhtä paljon. Koira on kuitenkin laikullinen myös, vaikka sillä olisi vain miltei huomaamaton vaaleampi viiru jossain kohtaa turkissaan. Silmissä ilmetessään laikullisuus aiheuttaa silmän värikalvolla vaaleamman kohdan (ns. herasilmä) tai jopa kokonaan sinisen silmän, mikä ei ole toivottavaa, muttei hylkäävä virhekään.

Laikullisten koirien kohdalla on muistettava, että kahden laikullisen yhdistäminen on kiellettyä, eikä pentuja rekisteröidä. Koiran periessä merlegeenin eli laikullisuuden molemmilta vanhemmiltaan (MM), sillä on suurentunut riski erilaisiin kuulon kehityshäiriöihin.

Vanhemmat: Molempien vanhempien tulee kantaa merkkivärisyyttä a^t ja toisen dominoivaa merlegeeniä Mm. Vanhemmat voivat näin ollen olla minkä tahansa värisiä (riistanvärinen a^wa^t, punainen a^ya^t, merkkivärinen a^ta^t) paitsi punaisia riistanvärisiä, toinen on jokin laikullinen. Vähintään toisen vanhemmista tulee olla mustapigmenttinen B-.

Jälkeläiset: Samaperintäisen punaisen a^ya^y BB mm kanssa yhdistettäessä jälkeläiset voivat olla punaisia a^ya^t B- mm ja laikullisia punaisia a^ya^t B- Mm, lisäksi mikäli molemmat vanhemmat kantavat B-sarjan resessiivistä alleelia (Bb), myös punainen ruskealla kirsulla a^ya^t bb mm ja laikullinen punainen ruskealla kirsulla a^ya^t bb Mm ovat mahdollisia värejä. Eriperintäisen punaisen a^ya^t B- mm kanssa laikullinen musta punaisin merkein voi saada punaisia a^ya^t B- mm, laikullisia punaisia a^ya^t B- Mm, mustia punaisin merkein a^ta^t B-mm ja laikullisia mustia punaisin merkein a^ta^t B- Mm, lisäksi myös ruskeita keltaisin merkein a^ta^t bb mm ja laikullisia ruskeita keltaisin merkein a^ta^t bb Mm, jos molemmat vanhemmat kantavat ruskeaa (Bb).

Riistanvärisen A-lokuksen suhteen samaperintäisen a^wa^w B-mm kanssa pennuista tulee riistanvärisiä a^wa^t B-mm tai laikullisia riistanvärisiä a^wa^tB- Mm, molempien vanhempien kantaessa ruskeaa (Bb) mahdollisia ovat myös ruskea riistanvärinen a^wa^t bb mm ja laikullinen ruskea riistanvärinen a^wa^t bb Mm. Merkkivärisyyttä kantavan riistanvärisen a^wa^t B-mm kanssa pennuista voi tulla riistanvärisiä a^wa^t B-mm, laikullisia riistanvärisiä a^wa^tB- Mm, mustia punaisin merkein a^ta^t B- mm ja laikullisia mustia punaisin merkein a^ta^tB-Mm, molempien vanhempien kantaessa ruskeaa (Bb) mahdollisia ovat myös ruskea riistanvärinen a^wa^t  bb mm ja laikullinen ruskea riistanvärinen a^wa^t  bb Mm, ruskea keltaisin merkein a^ta^t bb mm ja laikullinen ruskea keltaisin merkein a^ta^t bb Mm.

Yhdistettäessä laikullinen musta punaisin merkein punaiseen riistanvärisen a^ya^wB-mm kanssa pennut voivat olla punaisia a^ya^t B- mm, riistanvärisiä a^wa^tB- mm, laikullisia punaisia a^ya^t B- Mm tai laikullisia riistanvärisiä a^wa^tB- Mm. Molempien vanhempien kantaessa ruskeaa (Bb) mahdollisia värejä ovat lisäksi punainen ruskealla kirsulla a^ya^t bb mm ja laikullinen punainen ruskealla kirsulla a^ya^t bb Mm sekä ruskea riistanvärinen a^wa^t bb mm ja laikullinen ruskea riistanvärinen a^wa bb Mm.

Merkkiväristen (mustan punaisin merkein ja ruskean keltaisin merkein) a^ta^t mm kanssa jälkikasvusta voi tulla mustia punaisin merkein a^ta^t B- mm ja laikullisia mustia punaisin merkein a^ta^t B- mm, molempien vanhempien kantaessa ruskeaa (Bb) myös ruskeita keltaisin merkein a^ta^t bb mm ja  laikullisia ruskeita keltaisin merkein a^ta^t bb Mm.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.