Luonnetestin tarkoitus on kerätä aineistoa koiran käyttäytymisestä luonnetestisääntöjen määrittelemissä tilanteissa, joissa koiran hermostoa rasitetaan. Yksittäisen koiran testitulos kuvaa näin koiran luonteenominaisuuksia sekä yksilönä että rodulle tyypilliseen testitulokseen verrattuna. Luonnetesti ei korvaa käyttökokeita koiran luonteen mittarina vaan täydentää niitä, sillä testi suoritetaan olosuhteissa, joissa koira ei toimi riistaviettinsä ohjaamana. Siksi luonnetestiin ei kannata viedä esim. peuransorkkaa vetoleikin leluksi. Molempia tarvitaan, koska metsästyskoirakaan ei vietä aikaansa 24/7 metsässä, eikä kaikkia mäyräkoiranpentuja myydä metsästäviin koteihin. Suuri riistavietti voi myös korvata metsästystilanteissa koiralta mahdollisesti puuttuvia muita luonneominaisuuksia.
Luonnetestillä pystytään myös osittain selvittämään ja erottelemaan koirien arkielämässä näkyvän käyttäytymisen taustalla vaikuttavia syitä ja niiden muokkaamiseen voidaan vaikuttaa jalostusvalinnoilla. Siksi testin tulos on mielenkiintoista ja arvokasta tietoa niin koiran omistajalle kuin kasvattajallekin.
Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään
puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Se on koiran kyky hallita tekojaan huolimatta siitä, että se on joutunut pelon valtaan. Toisin sanoen, koira pystyy pelostaan huolimatta toimimaan oikealla tavalla ja tarvittaessa voittamaan pelkonsa päästäkseen päämääräänsä. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään
toimintakykynä, on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin vastaava inhimillinen vastine toimintakyvylle on rohkeus. Erikoiskokeet ovat kelkka ja pimeä huone, mutta toimintakykyä arvioidaan koko testin ajan.
Kaikki koirat tarvitsevat toimintakykyä pärjätäkseen ylipäänsä elämässä ja metsästyskoirat vielä keskivertoa enemmän. Siksi mäyräkoiran ihanne on asteikon yläpäässä eli vähintään kohtuullinen, mieluiten hyvä tai suuri.
Terävyydellä tarkoitetaan koiran taipumusta reagoida aggressiivisesti todelliseen tai kuviteltuun uhkaan.
Erikoiskoe on seinä, mutta terävyys näkyy myös ensireaktiona kelkalla ja puolustushyökkäyksessä.
Koska mäyräkoira on rotumääritelmän mukaan käyttötarkoitukseltaan luolakoira, on siinä ihannetapauksessa terävyyttä pienen tai kohtuullisen verran. Saadakseen arvosanan pieni koiran tarvitsee vähimmillään reagoida hyökkäävään tuomariin hyvin vähäisesti murahtaen tai hampaita näyttäen, eikä tällainen koira ole terävyytensä puolesta millään tavalla ongelma arkielämässä. Sen sijaan jos terävyyden täydellinen puuttuminen olisi yhtä lailla ihanne rodussa, menettäisimme entisestään luolakoiraominaisuuksia. Toisaalta taas koira, jonka terävyys on suuri, reagoi aggressiivisesti heti pienimpäänkin ärsykkeeseen, jonka se kokee uhaksi. Tällainen koira on paitsi hankala arjessa, ei ylenmääräisellä terävyydellä ole myöskään mitään käyttötarkoitusta. Pahimmillaan, jos se yhdistyy huonoihin hermoihin ja/tai pidättyvyyteen, on tuloksena koira, jota ei voi pitää ainakaan lemmikkinä.
Puolustushalua testataan siten, että toinen tuomareista hyökkää koirakkoa kohti ja arvioinnissa otetaan huomioon koiran halu puolustaa itseään ja ohjaajaansa hyökkääjältä, ei kykyä. Koska tämä ei ole mäyräkoiralle tyypillisintä eikä rotumääritelmän mukaista toimintaa (toki ne useimmiten muiden ominaisuuksiensa perusteella lähtevät leikkiin mukaan), vaihtelee ihannereaktio aina haluttomasta kohtuulliseen. Sen sijaan suuri puolustushalu on aivan tarpeeton mäyräkoiralle ja useimmiten haitta arkielämässä.
Taisteluhalu on koiran halu käyttää leukojaan ja lihaksiaan, taistella jotakin vastaan tai jostakin johonkin voittaakseen pelkonsa, kyky nauttia taistelusta ilman, että se perustuu aggressioon. Erikoiskoe on leikki, mutta taisteluhalua arvioidaan koko testin ajan. Monet mäyräkoirat eivät lähde mukaan vetoleikkiin, varsinkaan kepillä, jolla se aina aloitetaan. Jotkut leikkivät pehmeämmillä leluilla, mutta useimpien kanssa taisteluhalua joudutaan arvioimaan muualla. Taisteleeko koira esim. kelkkaa ja hyökkääjää vastaan?
Mäyräkoira tarvitsee työssään taisteluhalua vähintään kohtuullisen pienen, mutta mieluiten kohtuullisen tai suuren verran, pieni ei yksinkertaisesti riitä. Erittäin suuri taisteluhalu taas on jo liikaa ja se häiritsee koiran keskittymistä.
Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin. Koiran hermorakennetta arvioidaan testin kaikissa osasuorituksissa. Tässä siis arvioidaan, miten koira palautuu testitapahtumista, palautuuko se niistä itsenäisesti ja nopeasti ja millainen on sen psyykkinen kuormittuneisuus testin aikana ja loputtua.
Jokainen koira hyötyy mahdollisimman vahvoista hermoista, siksi mäyräkoirankin ihanne on asteikon yläpäässä. Tavoitteen tulisi olla tasapainoinen, mutta hieman rauhaton on vielä ihan toimiva ja hyvä tulos. Ylin arvosana (tasapainoinen ja varma) on tarkoituksella jätetty valkoiseksi, koska sen saa nykyään äärimmäisen harva koira.
Temperamentilla tarkoitetaan sitä, kuinka oikea-aikaisesti ja -suuntaisesti koira reagoi ärsykkeisiin, ja kuinka hyvin se sopeutuu uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Tässä arvioidaan myös koiran yleinen tarkkaavaisuus, käytös, keskittymiskyky ja reagointinopeus. Erikoiskoe on tynnyri, mutta temperamenttia arvioidaan koko testin ajan.
Ihannetulos kaikilla koirilla on vilkas, koska tällainen koira huomioi kaikki ympäristön tapahtumat välittömästi mutta hallitusti, ja on sen lisäksi yleisolemukseltaan reipas ja iloinen. Kohtuullisen vilkas käy ns. vähän hitaalla eli sen reaktioissa on pieni viive, mutta huomio on kuitenkin oikein suuntautunut. Erittäin vilkas näkee, kuulee ja haistaa vähän enemmän kuin oikeasti tapahtuu. Koira ei pysty välittömästi kohdentamaan häiriötä ja siinä esiintyy lievää keskittymiskyvyn puutetta. Koiran ei kuitenkaan tarvitse olla yleisolemukseltaan tolkuton säätäjä saadakseen tämän arvosanan, sen huomiokyvyn suuntaaminen ei vain aina osu ns. maaliin.
Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia. Erikoiskoe on haalari, mutta sitä arvioidaan koko testin ajan. Väistääkö tai tarvitseeko koira houkuttelua tuotaessa uudelleen paikkaan, jossa se pelästyi?
Mäyräkoiran kaltaiselle metsästyskoiralle kohtuullisen kova on ihannetulos. Silloin koira ei juurikaan anna kielteisten kokemusten vaikuttaa tekemisiinsä, mutta sen pää ei toisaalta ole ns. umpiluuta, vaan siihen pystytään vielä koulutuksella vaikuttamaan. Kova vaatii jo enemmän toistoja oppiakseen. Tässä mielessä helpoin on hieman pehmeä koira, joka muistaa herkemmin, mutta ei vielä liian herkästi kokemansa epämiellyttävät asiat. Se pärjää riittävän hyvin arkielämässä ja, jos sillä on voimakas riistavietti, myös riittävän hyvin metsästystilanteissa.
Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan koiran suhtautumista vieraisiin henkilöihin. Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa. Koiraa, joka selvästi välttää tutustumista tai joka osoittaa selvää vastenmielisyyttä joutuessaan kosketukseen vieraiden kanssa, kutsutaan pidättyväksi. Hyväntahtoinen on koira, joka osoittaa hyökkäävyyttä vain uhkaavissa tilanteissa. Avoimuus tarkoittaa sitä, että koiran todellinen mieliala selvästi ilmenee sen käyttäytymisestä riippumatta siitä, onko tuo käyttäytyminen ihmisen kannalta myönteistä vai kielteistä. Luoksepäästävyyttä arvioidaan koko testin ajan ja se näkyy erityisesti alkuhaastattelussa, puolustushyökkäyksen ja terävyyskokeen jälkeen sekä pimeään huoneeseen mentäessä.
Mäyräkoira on rotumääritelmän mukaan luonteeltaan ystävällinen ja tasapainoinen, ei arka eikä aggressiivinen. Siksi luoksepäästävyyden ehdoton ihannevaihtoehto on hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin. Kuitenkin hyväksyttävänä pidetään myös arvosanaa luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen. Sen saa koira, joka houkuttelematta tai pienin houkutuksin hakeutuu kosketukseen myös vieraiden ihmisten kanssa, käyttäytyen ystävällisesti. Koira on ns. ujo. Tämän enempää pidättyväisyyttä ei mäyräkoirassa kuitenkaan pidä sallia, sillä se johtaa ongelmiin arkielämässä, jota suurin osa ajasta kuitenkin on. Hieman pidättyväinen vaatii jo houkuttelua ennen kuin suostuu tutustumaan eikä sittenkään viihdy vieraiden ihmisten parissa. Selvästi pidättyväinen ei lainkaan salli vieraan ihmisen kosketusta. Kun pidättyväisyyteen yhdistyy vielä huono hermorakenne ja/tai terävyyttä, ollaan todellisissa ongelmissa. Ja siinä itsessään, jos kaupan päälle tulee paljon taisteluhalua ja ehkä vielä toimintakykyä sen käyttämiseen.
Viimeisenä arvostellaan koiran laukauspelottomuus. Laukausvarmaksi nimitetään koiraa, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä vain normaalilla tavalla kiinnostunut.
Koira, joka reagoi levottomuudella ensimmäisiin laukauksiin, mutta kuultuaan useamman laukauksen levottomuus pienenee, luokitellaan laukauskokemattomaksi. Koiraa, joka reagoi laukauksiin epänormaalin kiihkeästi esim. haukkumalla, hyökkäämällä kohti ampujan suuntaa tai on muuten kiihkeän innostunut ympäristön tapahtumista ja haukkuu, mutta joka ei osoita hermostuneisuutta, kutsutaan paukkuärtyisäksi.
Mäyräkoiran tulee luonnollisesti metsästyskoirana olla laukausvarma, mutta laukauskokemattomuus sallitaan.
Jalostustoimikunta tekee moninaista työtä mäyräkoirien jalostuksen parissa. Päätoiminta-alueemme ovat seuraavat:
- Jalostusuroslistojen ylläpito
- Poikkeusluparekisteröintipyyntöjen käsittely
- Jalostustarkastusten järjestäminen
- Terveystietojen kerääminen, tilastointi ja tutkiminen
- Selkäkuvausten järjestäminen ja tulosten tilastointi
- Muut jalostukseen ja sen ohjailuun liittyvät tehtävät
Jalostusneuvonnassa sovellamme jalostusneuvonnan perusohjetta.
Jalostustoimikunnan yhteystiedot
Jalostustoimikunnan kokoonpanon löydät toimikunta osiosta. Siirry jalostustoimikunnan yhteystietoihin →
Jalostustoimikunta tekee moninaista työtä mäyräkoirien jalostuksen parissa. Päätoiminta-alueemme ovat seuraavat:
- Jalostusuroslistojen ylläpito
- Poikkeusluparekisteröintipyyntöjen käsittely
- Jalostustarkastusten järjestäminen
- Terveystietojen kerääminen, tilastointi ja tutkiminen
- Selkäkuvausten järjestäminen ja tulosten tilastointi
- Muut jalostukseen ja sen ohjailuun liittyvät tehtävät
Jalostusneuvonnassa sovellamme jalostusneuvonnan perusohjetta.
Lataa: 
Suomen Mäyräkoiraliiton jalostuspaketti116.55 KB
Jalostustoimikunnan yhteystiedot
Jalostustoimikunnan kokoonpanon löydät toimikunta osiosta. Siirry jalostustoimikunnan yhteystietoihin →
Jalostustoimikunta kerää tietoa sairastuneista mäyräkoirista seuratakseen mäyräkoirarotujen terveystilannetta.
Mikäli koirasi on sairastunut, asiasta olisi hyvä ilmoittaa koiran kasvattajalle sekä jalostustoimikunnalle. Ilmoitus jalostustoimikunnalle voidaan hoitaa kyseisellä lomakkeella, jonka liitteeksi toimitetaan eläinlääkärin todistus.
Lomake on word-muodossa. Voit tallentaa sen omalle koneellesi tai printata sen ulos ja täyttää käsin. Lomakkeet palautetaan postitse tai sähköpostitse jalostustoimikunnalle:
SML Jalostustoimikunta
Elina Vaittinen
Rantatie 339D
16730 Kutajärvi
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Yksittäisen koiran tietoja ei tulla julkaisemaan. Tietoa on tarkoitus jatkossa kerätä siten, että kerätystä aineistosta voitaisiin saada tilastollista materiaalia rotujärjestön käyttöön.
Lataa ilmoituspohja: Terveysilmoitus
Normaalikokoiset
JTO - Karkeakarvaiset mäyräkoirat
JTO - Lyhytkarvaiset mäyräkoirat
JTO - Pitkäkarvaiset mäyräkoirat
Pienoismäyräkoirat
JTO - Karkeakarvaiset pienoisamäyräkoirat
JTO - Lyhytkarvaiset pienoismäyräkoirat
JTO - Pitkäkarvaiset pienoismäyräkoirat
Liitteet
Liite 4 - Jalostustoimikunnan tehtävät ja työnjako
Liite 5 - Jalostus-/jälkeläistarkastusten järjestäminen
Suomen Kennelliitto ry:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksyi 9.8.2016 (6/2016) pidetyssä kokouksessaan Mäyräkoirien jalostuksen tavoiteohjelmat ajalle 2017 -2021. Samalla hyväksyttiin mäyräkoirien PEVISA-ohjelma olemaan voimassa 2017-2021. PEVISA-ohjelma löytyy tiivistetysti seuraavan linkin takaa Mäyräkoirien PEVISA
Rodusta toiseen siirtoon koon tai karvanlaadun vuoksi tarvitaan kahden tuomarin allekirjoitus, jos siirto on tehty muussa tilaisuudessa kuin virallisessa näyttelyssä. Jalostustarkastuksen yhteydessä näitä siirtoja ei siten yleensä voida tehdä. Siirto on mahdollinen, mikäli jalostustarkastuksessa on kaksi mäyräkoirien arvosteluoikeuden omaavaa ulkomuototuomaria. Molempien tuomareiden tulee allekirjoittaa rodusta toiseen siirto -kaavake.
Jalostustarkastuksessa koira punnitaan ja mitataan. Mitattavia kohteita on 7 ja niistä löytyy rotumääritelmästä vertailuarvot, jotka auttavat tarkastajaa rotumääritelmän mukaisten suhteiden selvittämisessä. Arviointilomakkeessa on yhteensä 28 kohtaa, joihin on koottu rotumääritelmässä kuvatut kohteet. Kussakin kohdassa on määritetty ne ominaisuudet, jotka tarkastajan tulee havaita ja merkitä arviointilomakkeeseen. Ominaisuudet luokitellaan seuraavasti:
1 = normaali/rotumääritelmän mukainen
2 = hieman huomauttamista
3 = selvästi poikkeava/puutteellinen
0 = rotumääritelmän vastainen vakava virhe
Kun koira on mitattu ja tarkastettu, annetaan yli 15 kk vanhalle koiralle loppulausunto määrättyjen hyväksymis-/hylkäämisperiaatteiden perusteella. Alle 15 kk vanhan koiran tarkastustulos on epävirallinen ja koira voidaan myöhemmin tarkastuttaa uudelleen.
Hyväksytään: Koirassa ei ole havaittu paljoa huomauttamista eikä selviä puutteita. Tarkastajien arvioimissa kohteissa on korkeintaan kolmasosa kakkosia eikä yhtään kolmosta. Koko, yleisvaikutelma ja mittasuhteet sekä käyttäytyminen ovat saaneet jonkin 1-kohdan arvosanan.
Hyväksytään varauksin: Koiralla on jokin hieman suurempi yksittäinen virhe tai useita puutteita, mutta ne eivät ole rotumääritelmän kannalta kovin merkityksellisiä. Jalostuskäytössä näihin puutteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota niin, ettei sama virhe toistuisi vastakkaisella sukupuolella.
Ei suositella: Koirassa on useita vakavia puutteita, jotka selvästi vaikuttavat kokonaiskuvaan.
Hylätty ulkomuodon/luonteen osalta: Koirassa on yksi tai useampi rotumääritelmän vastainen vakava virhe (kives- tai hammaspuutoksia, arka, vihainen tai aggressiivinen koira).
Jalostustarkastuslausunto ”Hyväksytään” tai ”Hyväksytään varauksin” vastaa näyttelytulosta ja korvaa myös rotujärjestön jalostusuroslistan edellyttämän näyttelytuloksen, mikäli muut listan vaatimukset (PEVISA-tutkimukset ja normaalikokoisilla uroksilla koetulos) täyttyvät.
Rotujärjestö kirjaa tarkastetut koirat omaan tietokantaansa ja ne julkaistaan vuosikirjoissa.
Jalostustarkstuksessa käytettävä lomake: 
Jalostustarkastuslomake.docx / Jalostustarkastuslomake.pdf
Jalostustarkastuksen järjestäminen
Tarkastukset "anotaan" jalostustoimikunnalta kaksi kuukautta ennen järjestämisajankohtaa ympäri vuoden.
Tarkastuksista ilmoitetaan SML:n kotisivuilla ja FB-sivulla, minkä takia niistä pitää informoida hyvissä ajoin. Jalostustarkastuksen ajasta, paikasta ja käytännöistä sovitaan kirjallisesti järjestäjän, jalostustarkastusryhmän vastuuhenkilön ja jalostustoimikunnan kesken.
Jalostustarkastustuomarin hankinta on tarkastuksen järjestäjän vastuulla. Jalostustoimikunta tuo paikalle toisen tarkastajan, sihteerin ja mittaajan, tietokoneen, printterin, tarkastuslomakkeet, vaa'an ja mitat.
Jalostustarkastustuomarin tulee olla kokenut roturyhmä 4:n ulkomuototuomari. Lista roturyhmä 4:n tuomareista (aakkosjärjestyksessä):
Aaltonen Pirjo, Ahlberg Kristiina, Ahlman-Stockmari Tanya, Al-Bachy Anita, Bergbom Karin, Eerola Päivi, Eerola Tapio, Eskelinen Tiina, Fagerström Rune, Finne Leni, Heikkinen-Lehkonen Paula, Helin Jaana, Holm Marianne, Jokisilta Hannele, Juslin Johan J. (tuomarointikielto 20.1.18-31.12.22), Juutilainen Saija, Järvinen Kari, Kipinä Markku, Koskelo Arja, Kumpumäki Veli-Pekka, Kurvinen Marja-Leena, Lahtovaara Riitta, Lampero Markku, Lehkonen Harri, Lehtinen Juha, Lehtonen Maija, Lehtonen Vesa, Mattila Paavo, Munsterhielm-Ehnberg Zidy, Mustonen Kimmo, Mähönen Markku, Mäkinen Maija, Nummijärvi Esko, Nygård Marjo, Okkola Tuire, Paloheimo Annukka, Pettersson Erica, Poletaeva Irina, Pukkila Anneli, Pukkila Tapani, Putkonen Juha, Pylvänäinen-Suorsa Marjatta, Raisaari Mervi, Rautala Eeva, Rekiranta Paula, Resko Eeva, Salminen Kari, Salminen Marja, Salohalla Hilkka, Savolainen Tuula, Sjöholm Pauliina, Stockmari Harto, Ståhlberg Perttu, Talvitie Marja, Tast Harry, Taulos Tiina, Teini Pekka, Tenson Helin, Timonen Unto, Tschokkinen Jetta, Tuominen Matti, Viirtelä Tarmo, Ylä-Mononen Satu.
Ulkomuototuomarien yhteystiedot löytyvät Suomen Kennelliiton sivujen kautta: SKL / Koiraharrastukset / Koiranäyttelyt / Ulkomuototuomarit
Jalostusneuvontaa annetaan pääsääntöisesti sähköpostitse osoitteessa Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Puhelimitse asioista voi kysyä kaikilta jalostustoimikunnan jäseniltä.
| Lk mäyräkoirat Sanna Koistinen p. 041-545 5199 |
Lk mäyräkoirat Satu Koski p. 050-483 9902 (ilt.) |
Lk kääpiö ja kaniini Marjukka Toivonen p. 040-701 8269 |
Kk mäyräkoirat (kaikki koot) Kirsi Saarnio p. 045-675 7395 |
Pk mäyräkoirat Elina Muuri p. 040-730 1354 |
Pk kääpiö ja kaniini Emmi Savolainen 040-745 1235 |
Pk kääpiö ja kaniini Elina Vaittinen p. 0440-464 064 |
Jalostusneuvonnan perusohje
● Jalostukseen käytettävillä koirilla tulisi olla näyttelypalkinto (vähintään H) tai jalostustarkastuksesta tulos ”hyväksytään” tai ”hyväksytään varauksin”. Koiralla ei saa olla näyttelystä HYL-tulosta luonteen vuoksi eikä jalostustarkastustulosta ”hylätty luonteen osalta”.
● Uroksilla ja nartuilla tulisi olla myös koepalkinto.
● Ensikertalaisen nartun tulee olla iältään yli 1,5-vuotias (suositus yli 2) eikä mielellään yli 5 vuotta. Uroksen alaikäraja on 2 vuotta. Yläikäraja on tapauskohtaisesti sekä uroksilla että nartuilla harkittava.
● Nartulla saa teettää pentuja korkeintaan kerran vuodessa siten, että sillä on enintään 4-5 pentuetta elinaikanaan. Suomen Kennelliiton yläraja pentueille narttua kohden on 5 pentuetta.
● Kaikkien jalostukseen käytettävien koirien tulee olla virallisesti silmätarkastettu ja terveiksi todettuja ennen astutusta. Silmätarkastus on voimassa 24 kuukautta. Alle vuoden vanhalle koiralle tehty silmätarkastus on kuitenkin voimassa vain vuoden. Mikäli koiralla on todettu epäilyttävä/avoin diagnoosi PEVISA-sairauksista (PRA, katarakta, perinnöllinen keratitis), ei silmälausunto saa olla 12 kk vanhempi astutushetkellä.
● Jalostukseen ei saa käyttää koiria, joilla on PRA, katarakta tai keratiitti. Koiria, jotka ovat PRA:n tai kataraktan kantajia (vanhemmalla tai jälkeläisellä on ko. sairaus) ei suositella käytettäväksi. Jos koiralla on todettu jokin muu silmäsairaus, tulee yhdistelmän toisen vanhemman olla kyseisen sairauden suhteen terve.
● Pienoismäyräkoirilta vaaditaan lisäksi tarkistetut ja terveet polvet. Jos toisella on 1:n polvet on toisella osapuolella oltava 0:n polvet. Muita asteita ei tule käyttää. Tutkimushetkellä koiran on oltava vähintään 12 kk:n ikäinen. Alle kolmevuotiaalle koiralle tehty tutkimus on voimassa kaksi vuotta lausuntopäivästä. Vanhentunut lausunto tulee uusia ennen seuraavaa astutusta. Yli kolmevuotiaalle koiralle annettu lausunto on voimassa pysyvästi.
● Jalostukseen käytettävien urosten ja narttujen tulee olla terveitä. Välilevytyrään sairastuneet ja sen vuoksi oireilevat tulee poistaa jalostuksesta. Allergisia tai epileptisiä koiria ei saa käyttää. Koiria, joilla on sydämen sivuääni, ei tule käyttää jalostukseen. Ainoastaan, mikäli ultraäänitutkimuksessa on todettu sivuääni ei-perinnöllisestä viasta johtuvaksi, voi koiraa käyttää harkiten jalostukseen. Jalostuskoirat tulisi käyttää sydänkuuntelussa (vähintään epävirallisessa) vuosittain. Koiraa, jolla on todettu kasvainsairaus, tulisi käyttää jalostukseen vain harkiten (esim. hyvänlaatuiset ihokasvaimet tai nisäkasvaimet eivät estä jalostuskäyttöä, mutta jalostuksessa on huomioitava, että alttius kasvainsairaudelle saattaa periytyä).
● Kaikki jalostukseen käytettävät koirat suositellaan selkäkuvattavan 2-3,5 vuoden iässä tutkimustiedon keräämiseksi. Mikäli koiralla on todettu nikamaepämuodostuma (välimuotoinen nikama, perhosnikama, yhteenkasvaneet nikamat tai ylimääräisiä nikamia eli selkäkuvauslausunnoissa VA1-4 tai LTV1-4), tulisi sitä käyttää jalostukseen vain selkäkuvatulle nikamaepämuodostumien osalta terveelle partnerille.
● Yhdistelmiä tehtäessä on varottava lisäämästä sukulaissuhteita liiaksi, jolloin on vaarana jalostuspohjan liiallinen kapeneminen. Suosituksena on, ettei yhdistelmän sukusiitosprosentti ylittäisi 1,5 % viidellä sukupolvella laskettuna. Serkusten yhdistelmä johtaa 6,25 %:n homotsygotiaan, joka on jalostusmielessä turvallisuusraja, jota ei pidä ylittää. Tätä suurempi sukusiitosaste saattaa johtaa erilaisten vikojen lisääntymiseen. Yli 10 % sukusiitosasteen on todettu mm. heikentävän yksilön vastustuskykyä.
● Uroksen jälkeläismäärä tulee pitää kohtuullisena eli se ei saisi ylittää 5 % (karkeakarvaisilla normaalikokoisilla 3 % ) neljän edellisen vuoden rekisteröinneistä. Myöskään koiran toisen polven jälkeläismäärä ei saisi ylittää 10 % (karkeakarvaisilla normaalikokoisilla 6 %) neljän edellisen vuoden rekisteröinneistä.
● Arkoja tai vihaisia koiria ei saa käyttää jalostukseen Myöskään voimakkaasta eroahdistuksesta tai yksinolofobiasta kärsivää koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
● Väreistä laikullisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kahta laikullista koiraa ei saa yhdistää keskenään merlegeenin letaalisuuteen liittyvien riskien vuoksi. Jalostuksessa ei tule käyttää väriä ensisijaisena valintakriteerinä jalostusyksilöitä valittaessa. Erikoisten värien jalostamisessa piilee riskejä ja etenkin punaisen yhdistämistä laikulliseen yksilöön tulee harkita tarkkaan. Punaisen yhdistämisessä laikulliseen esiintyy erityinen piilomerleriski eli pennusta ei välttämättä näe selvästi ulospäin kantaako se merle-geeniä vai ei. Punakeltainen väri peittää alleen kaikki muut värit ja kuviot, joten sen kanssa on oltava erityisen tarkkana. Punakeltainen koira voi siis olla esimerkiksi geneettisesti myös merle, mutta tämä ei voi näkyä koiran ilmiasussa mitenkään.
