a^ta^tbbE-

Tuntomerkit: Pääväri on suklaanruskea, merkit yleensä hieman vaaleammat kuin mustalla punaisin merkein. Punaruskeat värimerkit kuonon sivussa, silmien yläpuolella, eturinnassa, käpälissä ja peräaukon ympärillä aiheuttaa feomelaniini ja ruskean päävärin eumelaniini. Pigmentti on ruskea johtuen B-sarjan resessiivisen alleelin samaperintäisyydestä bb.

Vanhemmat: Merkkivärisyyden aikaansaava alleeli on resessiivinen a^t, joten merkkivärinen koira on A-lokuksen alleelin suhteen homotsygootti a^ta^t. Tämä tarkoittaa sitä, että merkkivärisyys pitää periä molemmilta vanhemmilta. Lisäksi ruskean pigmentin aiheuttava alleeli b on resessiivinen, joten myös se pitää periä molemmilta vanhemmilta. Vanhemmat voivat siis olla minkä värisiä tahansa paitsi punaisia riistanvärisiä, niiden vain pitää kantaa sekä merkkivärisyyttä että ruskeaa.

Jälkeläiset: A-lokuksesta riippuvien värien suhteen ruskean merkkivärisen jälkeläiset ovat joko parituskumppanin värisiä tai merkkivärisiä, paitsi punaisen riistanvärisen kanssa, niistä tulee punaisia tai riistanvärisiä. Yhdistettäessä laikulliseen ruskea keltaisin merkein voi saada myös jälkeläisiä, jotka ovat väreiltään kuten edellä on kerrottu kohdassa musta punaisin merkein, mutta lisäksi laikullisia. Parituskumppanin kantaessa ruskean pigmentin aikaansaavaa alleelia jälkeläiset voivat lisäksi olla kaikkea edellä mainittua ruskealla kirsulla. Kahden ruskean keltaisin merkein yhdistelmä tuottaa pelkästään ruskeita keltaisin merkein. Juovikkaan a^ya^y k^brk tai a^ya^t k^brk kanssa paritettaessa lopputulos on juovikkaita a^ya^t k^brk, punaisia a^ya^t kk ja merkkivärisiä a^ta^t kk, joista osa voi olla myös juovikkaita merkkivärisiä a^ta^t k^brk, mikä ei ole rotumääritelmän hyväksymä väri. Ruskean keltaisen merkein jälkeläiset kantavat aina ruskean pigmentin aikaansaavaa resessiivistä alleelia b.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

a^ta^tB-E-

Merkkivärisyys tarkoittaa mäyräkoirilla mustaa punaisin merkein ja ruskeaa keltaisin merkein.

Tuntomerkit: Punaruskeat värimerkit kuonon sivussa, silmien yläpuolella, eturinnassa, käpälissä ja peräaukon ympärillä aiheuttaa feomelaniini ja mustan päävärin eumelaniini. Mustalla punaisin merkein pigmentti on musta, mutta koira voi kantaa ruskean pigmentin aiheuttavaa resessiivistä alleelia b (Bb) ja periyttää jälkeläisilleen joko B:n tai b:n.

Vanhemmat: Merkkivärisyyden aikaansaava alleeli on resessiivinen a^t, joten merkkivärinen koira on A-lokuksen alleelin suhteen homotsygootti a^ta^t. Tämä tarkoittaa sitä, että merkkivärisyys pitää periä molemmilta vanhemmilta ja että merkkivärinen koira periyttää A-lokuksessa aina vain alleelia a^t. Vanhemmat voivat siis olla minkä värisiä tahansa paitsi punaisia riistanvärisiä.

Jälkeläiset: A-lokuksesta riippuvien värien suhteen merkkivärisen jälkeläiset ovat joko parituskumppanin värisiä tai merkkivärisiä, paitsi punaisen riistanvärisen kanssa, niistä tulee punaisia tai riistanvärisiä. Yhdistettäessä laikulliseen musta punaisin merkein voi saada myös jälkeläisiä, jotka ovat väreiltään kuten edellä on kerrottu, mutta lisäksi laikullisia. Juovikkaan a^ya^y k^brk tai a^ya^t k^brk kanssa paritettaessa lopputulos on juovikkaita a^ya^t k^brk, punaisia a^ya^t kk ja merkkivärisiä a^ta^t kk, joista osa voi olla myös juovikkaita merkkivärisiä a^ta^t k^brk, mikä ei ole rotumääritelmän hyväksymä väri.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

a^wa^wbbE- tai a^wa^tbbE-

Tuntomerkit: Ruskealla riistanvärisellä yksittäinen karva on kärjestään suklaanruskea vaaleammalla keskiosalla eli väri on vyöhykkeinen kuten kaikilla riistanvärisillä. Silmät ovat vaaleanruskeat ja kirsu ruskea eli pigmentti kokonaisuudessaan ruskean alleelin homotsygoottisuudesta johtuen vaaleampi kuin ”tavallisella” riistanvärisellä tai punaisella riistanvärisellä.

Vanhemmat: Ruskea periytyy väistyvästi eli se on saatava molemmilta vanhemmilta tullakseen esiin. Ruskea ei siis tule esiin ”helposti” ja se voikin kulkea useita sukupolvia piilossa ilman, että koirien tiedetään kantavan ruskeaa. Samaperintäisen ruskean riistanvärisen a^wa^wbbE- koiran vanhemmista molemmat ilmentävät jotain riistanvärisyyden muotoa (riistanvärinen, punainen riistanvärinen tai ruskea riistanvärinen tai jokin edellä mainituista laikullisena) ja lisäksi kantavat ruskeaa. Eriperintäisen ruskean riistanvärisen a^wa^tbbE- vanhemmista toinen on jokin riistanvärisyyden muodoista ja toinen merkkivärinen, molemmat vanhemmista kantavat ruskeaa.

Jälkeläiset: Riistanvärisen kanssa pennut ovat riistanvärisiä, tai jos molemmat kantavat merkkivärisyyttä, niin merkkivärisiä. Mustia punaisin merkein tai ruskeita keltaisin merkein riippuen siitä, kantaako toinen osapuoli ruskean pigmentin alleelia vai ei. Merkkivärisen kanssa pennut ovat riistanvärisiä, mustia punaisin merkein, ruskeita riistanvärisiä tai ruskeita keltaisin merkein. Punaisen kanssa yhdistettäessä jälkeläiset voivat olla punaisia riistanvärisiä, riistanvärisiä, punaisia (mustalla ja ruskealla pigmentillä) ja merkkivärisiä (mustia ja ruskeita). Laikullisuuden aiheuttava merlegeeni on dominoiva, joten sellaista kantavan kanssa paritettaessa pennut ovat joko normaalivärisiä tai laikullisia. Laikullisen riistanvärisen kanssa siis riistanvärisiä tai laikullisia riistanvärisiä, laikullisen mustan punaisin merkein kanssa riistanvärisiä, merkkivärisiä, laikullisia riistanvärisiä, laikullisia mustia punaisin merkein tai laikullisia ruskeita keltaisin merkein tai laikullisia riistanvärisiä ruskealla kirsulla. Punaisen laikullisen kanssa yhdistettäessä pennuista tulee punaisia riistanvärisiä, punaisia, merkkivärisiä, laikullisia punaisia riistanvärisiä, laikullisia punaisia, laikullisia mustia punaisin merkein sekä mahdollisesti punaisia riistanvärisiä ruskealla kirsulla, punaisia ruskealla kirsulla, ruskeita keltaisin merkein, laikullisia punaisia riistanvärisiä ruskealla kirsulla, laikullisia punaisia ruskealla kirsulla sekä laikullisia ruskeita keltaisin merkein.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

a^ya^wB-E-

Tuntomerkit: Punaisella riistanvärisellä on karvassa keskellä punaruskea vyöhyke, mikä erottaa sen helposti punaisesta karkeakarvaisesta, jolla karvat eivät ole vyöhykkeisiä. Punaiset karkeakarvaiset ovat harvinaisempia kuin punaiset riistanväriset eikä niillä esiinny selvää turkin sävyn vaihtelua riippuen siitä, onko koira lyhyessä vai pidemmässä peitinkarvassa riippuen nyppimisen ajankohdasta.

Vanhemmat: Punaisella riistanvärisellä molemmat A-lokuksen alleelit punainen a^y ja riistanväri a^w ovat vallitsevia, mikä tarkoittaa sitä, että punaisen riistanvärisen vanhemmista toisen on oltava joko punainen tai punainen riistanvärinen ja toisen jokin riistanväreistä (punainen riistanvärinen, ruskea riistanvärinen tai tavallinen riistanvärinen).

Jälkeläiset: Kahden punaisen riistanvärisen a^ya^w yhdistelmä voi tuottaa pentuja, jotka ovat punaisia a^ya^y, punaisia riistanvärisiä a^ya^w tai riistanvärisiä a^wa^w. Riistanvärisen ja ruskean riistanvärisen kanssa se saa riistanvärisiä ja punaisia riistanvärisiä pentuja, mahdollisesti myös punaisia riistanvärisiä ruskealla kirsulla. Punaisen kanssa yhdistettäessä jälkeläisistä tulee punaisia, punaisia riistanvärisiä, riistanvärisiä, ja jos molemmat kantavat ruskeaa pigmenttiä niin myös punaisia ruskealla kirsulla, punaisia riistanvärisiä ruskealla kirsulla ja ruskeita riistanvärisiä. Merkkivärisen kanssa paritettaessa pennuista tulee punaisia ja riistanvärisiä, mahdollisesti myös punaisia ruskealla kirsulla ja ruskeita riistanvärisiä mikäli molemmat kantavat ruskeaa pigmenttiä.

Laikullisen punaisen kanssa yhdistettäessä pennuista tulee punaisia, punaisia riistanvärisiä, riistanvärisiä, punaisia laikullisia, laikullisia punaisia riistanvärisiä ja laikullisia riistanvärisiä sekä mahdollisesti kaikkia edellä mainittuja ruskeapigmenttisinä, mikäli molemmat vanhemmista kantavat resessiivistä b-alleelia. Laikullisen riistanvärisen kanssa paritettuna jälkikasvusta tulee riistanvärisiä, punaisia riistanvärisiä, laikullisia riistanvärisiä, laikullisia punaisia riistanvärisiä sekä mahdollisesti edellä mainittuja värejä ruskeapigmenttisinä, mikäli molemmilla vanhemmilla on resessiivinen b-alleeli. Laikullisen mustan punaisin merkein ja laikullisen ruskean keltaisin merkein kanssa pennuista tulee punaisia, riistanvärisiä, laikullisia punaisia, laikullisia riistanvärisiä sekä mahdollisesti edellä mainittuja värejä ruskeapigmenttisinä.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

a^wa^wB-E- tai a^wa^tB-E-

Tuntomerkit: Riistanvärisen yksittäinen karva ei ole yksivärinen, vaan se on tyvestä vaalea, keskiosa vaihtelee villisianvärisestä rusakonväriseen ja kärki on tumma. Se myös sisältää sekä eumelaniinia että feomelaniinia. Kuonon sivussa, silmien yläpuolella, eturinnassa, vatsan alla, käpälissä ja peräaukon ympärillä on kellertävää tai punertavaa karvaa (feomelaniinia).

Vanhemmat: Samaperintäisen riistanvärisen a^wa^wB-E- koiran vanhemmista molemmat ilmentävät jotain riistanvärisyyden muotoa (riistanvärinen, punainen riistanvärinen tai ruskea riistanvärinen tai jokin edellä mainituista laikullisena). Eriperintäisen riistanvärisen a^wa^tB-E- vanhemmista toinen on jokin riistanvärisyyden muodoista ja toinen merkkivärinen.

Jälkeläiset: Koska riistanvärisyys dominoi merkkivärisyyttä, voi kaksi riistanväristä, mutta merkkivärisyyttä kantavaa koiraa a^wa^tB-E- siis saada merkkivärisiä pentuja a^ta^t. Jos ne lisäksi kantavat ruskean pigmentin alleelia a^wa^t Bb, voi tuloksena olla myös pentuja ruskeita keltaisin merkein a^ta^tbb. Kaksi samaperintäistä riistanväristä a^wa^w voi saada paitsi riistanvärisiä pentuja, myös ruskeita riistanvärisiä a^wa^w bb jälkeläisiä, jos molemmat kantavat ruskean pigmentin alleelia a^wa^w Bb. Punaisen kanssa riistanvärinen saa punaisia riistanvärisiä a^ya^w tai punaisia a^ya^t pentuja, tai merkkivärisiä mikäli molemmat kantavat merkkivärisyyden alleelia a^t. Jos molemmilla on lisäksi ruskean pigmentin alleeli b, voivat pennut olla ruskeita keltaisin merkein a^ta^tbb. Laikullisuuden aiheuttava merlegeeni on dominoiva, joten sellaista kantavan kanssa paritettaessa pennut ovat joko normaalivärisiä tai laikullisia. Laikullisen riistanvärisen kanssa riistanvärinen voi saada riistanvärisiä tai laikullisia riistanvärisiä jälkeläisiä, laikullisen mustan punaisin merkein kanssa riistanvärisiä, merkkivärisiä, laikullisia riistanvärisiä, laikullisia mustia punaisin merkein tai laikullisia ruskeita keltaisin merkein.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

a^ya^ybbE- tai a^ya^tbbE-

Tuntomerkit: Muutoin kuten punainen, mutta kirsu ja kynnet ovat ruskeat pigmentin aiheuttavan B-sarjan resessiivisen alleelin homotsygotian bb takia. Punaisen seassa olevat tummat karvat eivät ole mustia vaan ruskeita.

Jälkeläiset: Eriperintäisenä a^ya^tbb periyttää toisen merkkivärisyyttä ja ruskeaa kantavan a^t -b- kanssa ruskeaa keltaisin merkein a^ta^tbb. Samaperintäinen a^ya^ybbE- ,ks. punainen.

a^ya^yB-E- tai a^ya^tB-E-

On mahdollista, että merkkivärin kantajalla a^ya^tB-E- on enemmän mustia karvoja punaisten seassa kuin samaperintäisellä punaisella a^ya^yB-E-. Ilmiasu ei kuitenkaan ole luotettava tapa arvioida sitä, kantaako koira merkkivärisyyttä vai ei.

Punainen tummin peitinkarvoin on perinteinen pitkäkarvaisten mäyräkoirien väri, joka eroaa punaisesta ilmiasun tumman peitinkarvan määrässä. Koska ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, mikä määrä tummaa peitinkarvaa erottaa punaisen ja punaisen tummin peitinkarvoin toisistaan, näiden värien rekisteröiminen on epäyhtenäistä ja vaihtelevaa.

a^ya^yB-E- tai a^ya^tB-E-

Värin saa aikaan A-sarjaan kuuluva alleeli a^y, joka dominoi täydellisesti merkkivärisyyden aiheuttavaa alleelia a^t. Heterotsygootti koira a^ya^tB-E- on siis ilmiasultaan aina punainen. Pigmentti on musta, mutta koira voi kantaa ruskean pigmentin aiheuttavaa alleelia b (Bb). 

Tuntomerkit: Punaisen koiran turkin värin saavat aikaan eumelaniini ja feomelaniini yhdessä. Karvat ovat punaruskeita sävyn vaihdellessa kuparinpunaisesta mahonginpunaiseen. Punainen mäyräkoira harvoin on täysin yksivärinen, yleensä punaisten karvojen seassa on mustia karvoja. Nämä mustat karvat kasvavat useimmiten korvissa, selässä ja hännässä.

Mustat peitinkarvat voivat myös alkaa otsalta ”naamiona” ja jatkua niskaan, selkään ja aina kylkiin asti. Niitä voi olla niin paljon, että koira näyttää kauempaa katsottuna merkkiväriseltä (musta punaisin merkein), jolloin väri on pikemminkin tyypillinen punainen tummin peitinkarvoin kuin punainen. Punaisen tummin peitinkarvoin erona mustaan punaisin merkein on pitkä- ja karkeakarvaisilla punainen pohjavilla. Ks. punainen tummin peitinkarvoin.

Vanhemmat: Punaisen koiran vanhemmista toisen täytyy olla punainen tai punainen riistanvärinen, toinen voi olla minkä tahansa muun värinen paitsi samaperintäinen riistanvärinen tai ruskea riistanvärinen a^wa^wB-E- tai a^wa^wbbE- .

Jälkeläiset: Jos punainen koira on perinyt punaisuuden aiheuttavan alleelin a^y molemmilta vanhemmiltaan, se on samaperintäinen eli homotsygootti a^ya^y, jolloin sen jälkeläiset ovat punaisten ja merkkiväristen kanssa punaisia a^ya^y tai a^ya^t, riistanväristen kanssa punaisia riistanvärisiä a^ya^w tai punaisia a^ya^t, punaisten riistanväristen kanssa punaisia a^ya^y ja punaisia riistanvärisiä a^ya^w.

Eriperintäisenä a^ya^t se jättää myös mustia jälkeläisiä a^ta^t toisen merkkiväriä kantavan kanssa, resessiivistä b-pigmenttiä kantaessaan myös ruskeita keltaisin merkein a^ta^tbb. Jos toinen vanhemmista on juovikas k^br-, voivat jälkeläiset olla punaisia kk tai juovikkaita k^br k, mutta myös merkkivärisiä juovikkaita a^ta^t k^br-, mikäli molemmat vanhemmista kantavat merkkivärisyyttä. Jos toinen vanhemmista on laikullinen Mm, voivat pennut olla minkä tahansa värisiä paitsi juovikkaita, riippuen tietysti minkä värinen laikullinen toinen vanhemmista on.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen ee riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

Kaikkien koirien turkin väri rakentuu keltaisesta feomelaniinista, tummasta eumelaniinista ja valkoisesta, joka on pigmentin puutetta. Feomelaniinin sävy vaihtelee lähes valkoisesta (kuten valkoisella länsiylämaanterrierillä) voimakkaankin punaiseen (kuten punaisella irlanninsetterillä). Eumelaniini voi olla mustaa, harmaata, ruskeaa tai punaista. Eumelaniini tulee feomelaniinin päälle. Kaikkien mäyräkoirien karvoissa vaikuttavat molemmat em. väripigmentit, pois lukien punakeltaiset koirat, joilla on turkissaan vain feomelaniinia. Valkoinen tarkoittaa mäyräkoirilla rinnassa ja joskus käpälissä ilmeneviä, ei-toivottuja laikkuja.

Jokaisen mäyräkoiran perusväri on punainen, riistanvärinen tai musta punaisin merkein (=merkkivärinen). Pigmentti vaikuttaa kirsun ja kynsien värin lisäksi myös turkin väriin muuttaen esimerkiksi mustan koiran punaisin merkein ruskeaksi keltaisin merkein. Tämän lisäksi tulevat mahdolliset kuviot (laikullisuus eli merle ja juovikkuus eli brindle) ja punakeltaisuus (ee).

Geenien sijaintia kutsutaan lokukseksi, jossa on kaksi alleelia eli versiota geenistä, yksi kummaltakin vanhemmalta. Alleelit voivat olla keskenään samoja, jolloin yksilö on kyseisen alleelin suhteen homotsygootti (esim. musta punaisin merkein on homotsygootti a^ta^t). Alleelien ollessa erilaiset, yksilö on heterotsygootti (esim. a^y a^t on punainen, mutta kantaa merkkivärisyyttä).

A-lokuksessa (agouti) vaikuttavat geenit a^y, a^w ja a^t . Näistä ensimmäinen on punaisen turkin geeni (useimmilla roduilla puhutaan soopelista), toinen riistanvärisyyden ja kolmas merkkivärisen geeni, mikä mäyräkoiralla tuottaa värin musta punaisin merkein. Geenit dominoivat toisiaan siten, että punainen dominoi muita ja riistanväri merkkiväristä. Punainen mäyräkoira ei yleensä ole täysin yksivärinen ja tasavärinen missään karvanlaadussa, vaan punaisten karvojen seassa on useimmiten tummempaa karvaa, jonka määrä ja laajuus vaihtelevat. a^ya^w on väriltään punainen riistanvärinen eli karvassa esiintyvistä vyöhykkeistä keskiosa on punainen. Tavallisessa riistanvärisessä a^w a^w karvan keskimmäinen vyöhyke on harmaa. 

A-sarjan alleelien yhdistelmät ilmiasuineen. Punainen on sekoitus eumelaniinia ja feomelaniinia. Merkkivärisissä värimerkit ovat feomelaniinia, muuten turkin värin aiheuttaa eumelaniini. Riistanvärisessä yksittäisissä karvoissa vuorottelevat eumelaniini- ja feomelaniinivyöhykkeet.

B-lokuksessa määräytyy koiran pigmentin ja tummimman mahdollisen eumelaniinin väri: musta B tai ruskea b. Musta dominoi ruskeaa, eli BB ja Bb tuottavat mustan pigmentin (musta kirsu ja kynnet, tummat silmät) ja bb ruskean (ruskea kirsu ja kynnet, vaaleammat usein vihertävät tai kellertävät silmät). Punaisella a^y -bb tummimmat karvat ovat ruskeita, eivät mustia kuten mustapigmenttisellä punaisella a^y -B-.

B-lokus määrää eumelaniinin tummimman sävyn. B-alleelin läsnä ollessa musta pigmentti.

E-lokuksessa mäyräkoirilla esiintyy kahta alleelia: dominoiva E (normaali väri) sekä resessiivinen e (resessiivinen punainen, punakeltainen). Ee ja EE tuottavat normaalin värityksen, mutta ee estää eumelaniinin muodostumisen, jolloin tuloksena on koira, joka on kauttaaltaan väriltään kellertävän punainen. Suomessa tästä ee-väristä käytetään nimitystä punakeltainen ja sen turkin värin saa aikaan feomelaniini. Kirsu ja kynnet voivat olla mustat tai ruskeat riippuen B-lokuksesta. Punakeltainen koira on syntyessään kellertävä tai kullanvärinen, selvästi vaaleampi kuin punainen pentu. Aikuisenakaan punakeltaisella ei ole yhtään tummaa karvaa turkissaan. Turkin sävy voi vaihdella vaaleasta kermanvärisestä kellertävään ja kuparinpunaiseen. Punakeltaisia pentuja on aiemmin rekisteröity vaihtelevilla nimillä (kermanvärinen, cream, keltainen). On myös mahdollista, että punakeltaisia on rekisteröity punaisiksi. Punakeltainen on FCI-rotumääritelmän mukainen hyväksytty väri eikä punakeltainen koira ole mitenkään virheellinen värinsä vuoksi.  Suomessa punakeltaisia on ainakin pitkä- ja lyhytkarvaisten mäyräkoirien eri kokomuunnoksissa.

Punakeltaisen koiran turkissa eivät näy merle- tai brindlegeenin aiheuttamat kuviot, koska ne muodostuvat eumelaniiniin, jota punakeltaisella koiralla ei ole. On kuitenkin huomioitava, että punakeltainen väri voi periytyä lukuisten sukupolvien takaa eivätkä laikut voi erottua punakeltaisessa pohjassa edes vastasyntyneessä pennussa (kryptinen merle). Tämän takia punakeltaista pentua, jonka vanhemmista toinen on laikullinen, pitää kohdella kuin se olisi laikullinen, jotta sitä ei myöhemmin vahingossa yhdistettäisi toiseen laikulliseen yksilöön. Värin rekisteröinnissä on nykyään myös vaihtoehto laikullinen punakeltainen, mutta tätä väriä rekisteröitäessä on oltava yhteydessä Kennelliittoon. Väri on mahdollista todeta geenitestin tai koiran jälkeläisten perusteella.

E-lokus vaikuttaa pigmentin leviämiseen. E tuottaa normaalin karvan värin (EE ja Ee), ee tuottaa resessiivisen punaisen (punakeltaisen) värin.

Suomessa mäyräkoirilla esiintyy kahta kuviota: M-lokuksessa merlegeeni, joka haalistaa hallitsevan värin eumelaniinia (musta, ruskea, punainen, riistanvärinen) muodostaen vaaleampia laikkuja turkkiin ja joskus silmiin. Juovikkaan värityksen aikaan saa K-lokuksessa sijaitseva k^br, joka tekee tummia eumelaniiniraitoja feomelaniiniin. Mäyräkoirilla esiintyy tiettävästi K-lokuksessa brindlegeenin lisäksi vain resessiivinen k-geeni, joka ei aiheuta muutosta väritykseen. Toisin sanoen mäyräkoirilla riittää, että koira perii toiselta vanhemmaltaan k^br-alleelin ollakseen juovikas, koska juovikkuus on dominoiva suhteessa ei-juovikkaaseen väritykseen.  Merle- ja brindlekuviot voivat esiintyä samassa koirassa.

Laikullisuus ilmenee koirassa, jos se perii merlegeenin toiselta vanhemmistaan (Mm). Toivotuin laikullisuuden ilmenemismuoto ovat mahdollisimman tasaisesti jakautuneet laikut siten, että laikkuja ja tummempaa väriä olisi suunnilleen yhtä paljon. Koira on kuitenkin laikullinen myös, vaikka sillä olisi vain miltei huomaamaton vaaleampi viiru jossain kohtaa turkissaan. Silmissä ilmetessään laikullisuus aiheuttaa silmän värikalvolla vaaleamman kohdan (ns. herasilmä) tai jopa kokonaan sinisen silmän, mikä ei ole toivottavaa, muttei hylkäävä virhekään. Laikullisessa punaisessa punaisen ja laikkujen kontrasti on heikoin ja laikut voivatkin jäädä hankalasti havaittaviksi etenkin pitkäkarvaisilla mäyräkoirilla turkin kasvaessa. Laikullisia esiintyy kaikissa mäyräkoirien karvanlaatu- ja kokomuunnoksissa. Laikullisten koirien kohdalla on kuitenkin muistettava, että kahden laikullisen yhdistäminen on kiellettyä eikä pentuja rekisteröidä. Koiran periessä merlegeenin eli laikullisuuden molemmilta vanhemmiltaan (MM), sillä on suurentunut riski erilaisiin kuulon kehityshäiriöihin.

M-lokuksessa mm antaa normaalin värin. Mm aiheuttaa vaaleita laikkuja eumelaniiniin. MM eli kahden laikullisen yhdistelmät ovat kiellettyjä terveyssyistä eikä tällaisten yhdistelmien pentuja rekisteröidä.

Juovikkaiden koirien kohdalla olisi syytä välttää merkkiväriseen (musta punaisin merkein a^ta^t  BB tai a^ta^t  Bb, ruskea keltaisin merkein a^ta^t  bb) tai merkkiväriä kantavaan (a^ya^t) kumppaniin yhdistämistä, sillä juovikkuus ilmenee näissä merkkivärisissä vain värimerkeissä, jolloin ne eivät ole puhtaat ja selkeärajaiset eikä rotumääritelmäkään tunne tällaista värivaihtoehtoa. Laikullisen ja juovikkaan yhdistelmä ei sekään ole suositeltava, sillä kirjavan pennun rekisteröinti oikein on vähintään haastavaa ja jopa mahdotonta, sillä ”juovikasta laikullista” ei ole valittavana mahdollisissa väreissä. Juovikkaita esiintyy Suomessa lähinnä lyhytkarvaisten mäyräkoirien keskuudessa, mutta myös pitkäkarvaisissa.

K-lokuksessa sijaitseva alleeli k^br aiheuttaa tummia pystysuuntaisia eumelaniiniraitoja punaiseen feomelaniinipohjaan. Merkkivärisessä koirassa juovikkuus näkyy siis vain värimerkeissä.

Värin rekisteröinti mäyräkoirille on pakollista. Värin oikea tunnistaminen ja rekisteröinti on tärkeää, koska se vaikuttaa mahdollisesti laajastikin tulevien koirasukupolvien suunnitteluun. Jos värien määrittely tuntuu haastavalta tai syntyy erikoisen värisiä pentuja, voi ottaa yhteyttä jalostustoimikuntaa ja pyytää apua. Myös värigeenien testaaminen on mahdollista.

Mäyräkoirille tällä hetkellä rekisteröitävät värit:

• punainen
• punainen tummin peitinkarvoin
• punainen, ruskea kirsu
• musta punaisin merkein
• ruskea keltaisin merkein
• punakeltainen
• riistanvärinen
• punainen riistanvärinen
• punainen riistanvärinen, ruskea kirsu
• ruskea riistanvärinen
• laikullinen musta punaisin merkein
• laikullinen ruskea keltaisin merkein
• laikullinen punainen
• laikullinen punainen, ruskea kirsu
• laikullinen riistanvärinen
• laikullinen ruskea riistanvärinen
• laikullinen punainen riistanvärinen
• laikullinen punainen riistanvärinen, ruskea kirsu
• juovikas
• musta juovikkain merkein
• ruskea juovikkain merkein

Värien periytymistä käsiteltäessä on huomioitava se, että eri sarjojen alleelit periytyvät toisistaan erillään. A-sarja määrittää perusvärin (riistanvärinen, punainen, merkkivärinen), B-sarja pigmentin (musta tai ruskea), E-sarja vaikuttaa värin ilmenemiseen (resessiivinen ee estää eumelaniinin muodostumisen), M-sarjan dominoiva alleeli aiheuttaa väriin laikkuja ja K-sarjan dominoiva alleeli aiheuttaa juovikkuutta. Erityisesti tapauksissa, joissa molemmat vanhemmista kantavat resessiivisiä ominaisuuksia, kuten merkkivärisyys ja ruskea pigmentti, jälkeläisten värivaihtoehtojen määrä kasvaa.

Jokaisen kasvattajan olisi tärkeää tuntea värigenetiikkaa ja käytettävissä olevan jalostusmateriaalin taustat mahdollisimman hyvin myös värien suhteen, sillä monet resessiiviset alleelit kulkevat useita sukupolvia tulematta esiin, mutta ne eivät silti häviä. Pentueen värijakauma voi olla ihan mitä tahansa, koska laskennalliset todennäköisyydet toteutuvat vasta useilla kymmenillä pennuilla. Laikullisuuteen liittyy molemmilta vanhemmilta perittynä vakavia terveysriskejä, minkä vuoksi laikullisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota värejä rekisteröitäessä. Myös punakeltainen väri asettaa haasteita, sillä se kätkee A-, K- ja M-sarjojen vaikutuksen väriin eikä laikullisuuskaan siksi näy ulospäin.

Värigenetiikka on kiehtovaa eikä kaikkia mäyräkoirien väreihin vaikuttavia geenejä vieläkään tunneta. Erikoisten värien tavoittelu ei saa koskaan olla ratkaiseva jalostuskriteeri, mutta kasvattajan tulee ennakkoon miettiä toteuttamiensa yhdistelmien mahdollisia värejä. Pentujen synnyttyä olisi jatkon kannalta ensiarvoisen tärkeää tunnistaa ja rekisteröidä värit mahdollisimman oikein, jotta aiempien sukupolvien väritiedot olisivat todellisuutta vastaavina tiedossa. Epäselvissä ja kysymyksiä herättävissä tilanteissa voi lähestyä jalostustoimikuntaa, joka mielellään auttaa värien määrittelyyn ja periytymiseen liittyvissä aiheissa.

Erikoiskantakirja X:een tulevat koirat on nyt koottu ja lista niistä löytyy oheisesta linkistä. Varsinainen kirja julkaistaan Mäykkynetissä elokuun alussa.
Jos haluat toimittaa koiran kuvan ja/tai omistaja- ja kasvattajatiedot, lähetä ne 30.6.2023 mennessä osoitteella Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Jokainen ehdot täyttävä koira julkaistaan tässä kirjasarjassa vain kerran riippumatta siitä, paranevatko sen tulokset myöhemmin vai eivät. Erikoiskantakirjan edellisiä osia voi tiedustella myyntivaraston hoitajalta Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Edellytykset Erikoiskantakirjaan pääsylle

Erikoiskantakirja X:n koirat roduittain