Mayrakoiraliitto.fi käyttää evästeitä parantaakseen sivun käyttökokemusta. Hyväksyt evästeiden käytön jatkamalla sivun selaamista.

MÄAJ SUOMEN MESTARIT

1986  kku SF27205G/83    Boidis Benjamin         
1987  kku SF08452J/83     Maxi                            
1988  kkn SF07290F         Cecina                         
1989  kkn SF07563N/84    Kajsa                           
1990  kku SF07561L/84    Kasper                        
1991  lkn  SF20764/86      Kopon Leidi                  
1992  kku SF129812/81    Straik                         
1993  kku SF103115/85    Zappo                         
1994  kkn SF19826/90      Punapakan Celena         
1995  kku SF16540/89      Snuffe                         
1996  kku SF38184/93      Kvarngrundens Douglas   
1997  kku FIN27380/95     Innerstu Zebulon           
1998  kkn FIN25992/95     Marskogens Lisa            
1999  pkn SF32777/93      Muviro Carmen Rose
2000  kku SF15391/94      Punapakan Jesperi
2001  kku FIN22163/99     Nordanbergets Abbe
2002  kku FIN27380/95     Innerstu Zebulon
2003  kku FIN27380/95     Innerstu Zebulon
2004  lkn  FIN17339/02     Kjärragårdens HB Ida
2005  kkn FIN22165/99     Nordanbergets Ally
2006  lkn  FIN17339/02     Kjärragårdens HB Ida
2007  kku FIN26082/02     Krogvikens Castor
2008  kku FIN35585/01     Peitschen Faro
2009  kku FIN18112/03      Aki
2010  kku FIN18112/03      Aki
2011  kku FI44285/10        Falkmarkens Falcon
2012  lku  FIN42961/07     Napoleon
2013  kku FI27924/10       Nippe
2014  kku FI44754/09       Colapetteri
2015  kku FI44754/09       Colapetteri
2016  kku FI44754/09       Colapetteri
2017  lkn FI21493/16        Mäykkymäen Clara


1994 oli ensimmäinen virallinen Kennelliiton hyväksymä SM-koe. Aikaisemmat olivat rotujärjestön luvalla pidettyjä kokeita.

 

Yleistä

Ajavat koirat etsivät riistaeläimen, karkottavat sen liikkeelle ja ajavat sitä haukkuen. Ajaviin koiriin kuuluu monennäköisiä ja kokoisia koiria, mäyräkoirat niistä pienimpiä.

Mäyräkoirilla saa ajattaa jäniksiä, kettuja, peuroja, metsäkauriita sekä hirviä. Etenkin metsäkauriiden ajaminen mäyräkoiralla on suosittu metsästysmuoto. Mäyräkoirat ovat hyvävainuisia ja useimmat kykenevät melko vaivattomasti etsimään riistaeläimen ja karkottamaan sen liikkeelle. Suppean ja hitaan työskentelytapansa takia mäyräkoirat sopivat erityisesti pienten metsästysmaiden ajokoiriksi. Tavallisin ajava koira on meillä normaalikokoinen mäyräkoira. Kaikista karvanlaaduista löytyy nykyisin hyviä ajureita. Myös pienemmistä mäyräkoirista löytyy hyviä yksilöitä. Hyvä ajava mäyräkoira on fyysisesti voimakas ja sitkeä. Sillä on kuuluva ja sointuva haukku ja sen tulee olla myös ohjaajansa kanssa yhteistyöhaluinen.

Ajavan koiran koulutus

Jo muutaman kuukauden ikäinen pentu voidaan viedä metsälle, mutta siltä ei vielä pidä odottaa mitään ajosuorituksia. Kaikki toiminta pitää myös tapahtua koiran ehdoilla siten, ettei sitä missään tapauksessa väsytetä, eikä kyllästytetä. Koiran annetaan kuljeskella ja tottua uusiin hajuihin metsässä. Tässä vaiheessa se myös oppii luottamaan itseensä ja isäntäänsä, kun sitä ei liian herkästi kutsuta takaisin, vaan se saa itse löytää isännän samasta paikasta, missä sen oli viimeksi nähnyt. Samalla voidaan opettaa myös tottelevaisuutta ja luokse tuloa. Kun koira on tulossa kohti kauempana, sitä voidaan kutsua luokse pillillä, torvella, viheltämällä, tai millä tavalla hyvänsä, kunhan kutsu on joka kerta samanlainen. Kun se tulee luokse ja antaa kytkeä, sitä tulee kiittää ja kehua, sekä antaa pieni mieluisa makupala. Näin luokse tulosta saadaan miellyttävä kokemus, jonka koira oppii helposti. Yleensä ajon oppimiseen riittää, kun koiralle annetaan siihen mahdollisuus, eli liikutaan sen kanssa rauhalliseen tahtiin metsässä, antaen sen käyttää aikaa riistan löytöön. Voidaan toki kulkea sellaisiin paikkoihin, missä tiedetään tai oletetaan riistaa olevan, mutta aina koiran tulee saada itse löytää se. Koirasta, jolle isäntä potkii riista ylös, ei koskaan tule kunnon hakijaa. Ensimmäinen ajo on yleensä lyhyt tönäisy, mutta vähitellen koira oppii ja saa itseluottamusta. Hukan selvittelyssä nuori koira tarvitsee usein isännän tukea, mutta siihen riittää, kun on niillä main missä hukka tuli. Koskaan ei saa koiralle suoraan osoittaa, mistä jälki jatkuu, vaikka sen tietäisikin, sillä koira oppii kysymään sitä yhä uudestaan, eikä näin ollen pyrikään selvittämään hukkaa. Kaadon saaminen nuorelle koiralle on myös hyvä kannustin, vaikkei se mitenkään välttämätöntä ole. Kun koira saa muutaman kerran tunnin ajosuorituksen aikaan, on se valmis ajokokeeseen.

 

Mäyräkoirien ajokokeiden palkintotuomarilista

Suomen Mäyräkoiraliitto ylläpitää MÄAJ-palkintotuomarilistaa kotisivuillaan.
Listan voit ladata oheisesta linkistä:pdfMÄAJ Palkintotuomari30.03.2018 

  

Palkintotuomareita, jotka eivät ole vielä listalla ja suostuvat yhteystietojensa julkaisuun listalla, pyydetään täyttämään ja allekirjoittamaan liitteenä oleva lomake ja lähettämään se listan ylläpitäjälle sähköpostitse osoitteeseen:

Jaana Talvitie
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lomake: pdfYhteystietojen julkaisulupa71.69 KB

 

Koska tietosuojalaki estää yhteystietojen julkaisemisen ilman henkilön lupaa, ei sivuilta välttämättä löydy kaikkien MÄAJ-palkintotuomareiden yhteystietoja. SML - FTK ei vastaa tietojen oikeellisuudesta. Listan ylläpito aloitettu syyskuussa 2010.

Mäyräkoirien ajokokeiden sääntötiivistelmä

Yleistä

Kokeen tarkoitus

Ajokokeiden tarkoituksena on mäyräkoirien ajo-ominaisuuksien selville saaminen jalostusta varten, harrastajien ja heidän yhteistoimintansa kehittäminen sekä kilpailumahdollisuuden tarjoaminen näihin sääntöihin pohjautuen. Ajokokeissa ei ole tarkoitus vahingoittaa riistaeläintä. Mäyräkoiralla sallittuja ajoeläimiä ovat jänis, kettu, metsäkauris, japanin-, kuusi- ja valkohäntäpeura. Järjestettäessä ajokokeita on järjestäjän huomioitava metsästyslain ja -asetuksen määräykset koskien koirakokeita ja riistaeläinten rauhoitusaikoja. Kokeen järjestäjä voi rajoittaa kokeissa ajettavat ajoeläimet em. lajiin tai lajeihin, mikäli paikalliset olosuhteet niin vaativat. Koiran ohjaaja voi em. rajoitukset huomioiden valita kokeissa ajettavan ajoeläimen.

Ylituomari ja hänen varamiehensä

Ylituomarin ja hänen varamiehensä on oltava SKL-FKK:n hyväksymä ko. koemuodon ylituomari, jolla on arvosteluoikeus. Ylituomarin on oltava SKL-FKK:n ja rotujärjestön jäsen.

Muut tuomarit

Palkintotuomareita on koeryhmässä yksi tai kaksi. Jos käytetään kahta tuomaria, on joka ryhmässä oltava kaksi tuomaria. Palkintotuomarilla on oltava voimassa oleva palkintotuomarikortti ja voimassa oleva arvosteluoikeus. Ylituomari nimeää palkintotuomariryhmässä yhden ryhmän johtajaksi, jonka antamia ohjeita on noudatettava.

...

Koeluokat

Ajokoe on yksipäiväinen yksiluokkainen koe. Ajokoe voidaan järjestää myös enintään kahdenviikon kokeena. Koira, joka on saavuttanut ensimmäisen palkinnon kahdenviikon ajokokeessa Suomessa, ei voi enää osallistua kahdenviikon ajokokeeseen. Koira voi osallistua samaan kahdenviikon ajokokeeseen vain yhden kerran. Koira voi osallistua kokeeseen ilman näyttelytulosta, kunnes se on saavuttanut yhden ykköstuloksen kokeesta.

...

Koemaastot

Kutakin koiraa kohden on valittava yksi koemaasto. Lisäksi on varattava tarpeellinen määrä varamaastoja.Maastojen tulee olla riittävän laajat ja niiden tulee sijaita tarpeeksi kaukana toisistaan.Käytettävistä maastoista päättää koetoimikunta.Ennen kokeen alkua ylituomari hyväksyy koemaastot kullekin palkintotuomariryhmälle. Koirat arvotaan maastoihin ylituomarin puhuttelun jälkeen, mikäli järjestelyt eivät vaadi tekemään sitä etukäteen ylituomarin hyväksymällä puolueettomalla tavalla.

Kokeen kulku

Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla ja päättyy ylituomarin loppupuheenvuoroon, tulosten julkistamiseen ja mahdolliseen palkintojen jakoon.

...

Koiraa koetellaan koepäivänä kahdessa erillisessä erässä. Koiran koettelu päättyy, kun yhteenlaskettu hakuaika 180+60 minuuttia tai yhteenlaskettu ajattamisaika jänikselle 90 minuuttia tai yhteenlaskettu ajattamisaika muille sallituille ajoeläimille 120 minuuttia on käytetty. Koettelu päätetään viimeistään silloin, kun ensimmäisestä irtilaskusta on kulunut kuusi (6) tuntia.

Haku

Koiran yhteenlaskettu hakuaika on enintään 180+60 minuuttia, koepäivänä 240 minuuttia.Mikäli koiralla on 180 minuutin tyhjä haku, voi ohjaaja halutessaan käyttää enintään 60 minuuttia lisähakuaikaa.Arvostellaan vain sallitun ajoeläimen hakua. Haun päättyessä muun eläimen kuin sallitun ajoeläimen ajoon, otetaan haun arvostelussa huomioon vain se osa, mikä on todettu sallitun ajoeläimen hauksi.

Ajo

Ajoeriä on koepäivänä kaksi. Jäniksellä yhteenlaskettu ajattamisaika on 90 minuuttia, ajoerän pituus vähintään 30 minuuttia ja enintään 60 minuuttia. Muilla sallituilla ajoeläimillä yhteenlaskettu ajattamisaika 120 minuuttia, ajoerän pituus on vähintään 40 minuuttia ja enintään 80 minuuttia. Ajoerässä koiralla voi olla ajettavana vain samaan lajiin kuuluva ajoeläin. Koiran jälkimmäisen ajoerän ajattamisaika saadaan ensimmäisen ajon perusteella. Ensimmäisen erän ajattamisaikaa vastaava pistemäärä vähennetään luvusta 40. Näin jäävästä pistemäärästä saadaan toisen erän ajattamisaika. Kun ensimmäinen ajoerä on päättynyt, koira pitää kytkeä ja siirtyä arvotussa koemaastossa toiseen paikkaan hakemaan eri eläintä.

...

Ainoastaan haukkuen tapahtuva ajo hyväksytään. Hukka on silloin, kun koira ei seuraa haukkuen ajoeläimen jälkiä.

...

Tutka- tai radiolaitteella saatuja havaintoja koiran haukusta ei hyväksytä ajoksi.

Sulkeminen kokeesta

Koira suljetaan kokeesta, jos se tottelemattomuudellaan häiritsee kokeen kulkua tai on haluton työskentelemään, tai on niin löysä tai antaa ääntä niin vähän, etteivät tuomarit voi seurata ajon kulkua, tai on saanut palkintotuomarilta nolla (0) pistettä haku- tai ajolöysyyden tai puuttuvan metsästysinnon takia. Koira voidaan sulkea kokeesta myös silloin, kun koiran ohjaaja rikkoo tahallisesti sääntöjä tai kytkee koiran ilman palkintotuomarin lupaa tai ei kehotuksesta huolimatta noudata palkintotuomarin ohjeita.

Kokeen keskeyttäminen

Koiran ohjaaja voi halutessaan keskeyttää kokeen missä vaiheessa tahansa. Koesuoritus arvostellaan keskeytysilmoitukseen saakka.

Koe keskeytetään seuraavissa tapauksissa:

  • olosuhteet muuttuvat sellaisiksi, että kokeen jatkaminen olisi eläinsuojelumääräysten vastaista. Tälläisiä olosuhteita ovat koiraa vahingoittava jääkuori, jäätynyt lumikerros tai kova pakkanen.
  • koira vahingoittuu kokeen aikana niin, että sen koetteleminen voidaan katsoa eläinsuojelumääräysten vastaiseksi.
  • luonnon olosuhteet muuttuvat sellaisiksi, ettei koiran työskentelyä voida arvioida (esim. myrsky). pimeän tulo estää kokeen jatkamisen
  • mikäli kokeen viimeinen ajoerä päättyy kohtuuttomaan häiriöön.

Päätöksen kokeen keskeyttämisestä tekee ylituomari, maastossa ryhmänjohtaja, ellei ylituomari ole heti tavoitettavissa. Ryhmänjohtajan on perusteltava keskeyttäminen ylituomarille ensi tilassa. Keskeytetyssä kokeessa tulos lasketaan. Jos koira suljetaan kokeesta tai koiran ohjaaja keskeyttää kokeen, tulosta ei lasketa. Keskeytyksen, sulkemisen ja keskeytyksen syy merkitään koirakohtaiseen pöytäkirjaan huomautuksia-kohtaan.

...

Kokeen arvosteluperusteet

Kokeen lopputulos on ominaisuus- ja ajoajanpisteiden summa.
Koiran työskentely kokeessa arvostellaan seuraavasti:
  • Ajoajan pisteet enintään 40 pistettä
  • Ominaisuuspisteet enintään 60 pistettä
  • Kokonaispisteet enintään 100 pistettä

Ajoajan pisteet:

  • Jäniksellä 40/90 x ajoaika= ajoajan pisteet
  • Muilla sallituilla ajoeläimillä 40/120 x ajoaika = ajoajan pisteet
Ajettava riistalaji määräytyy siitä ajoerästä, josta tulee korkeammat pisteet ajoajan perusteella. Tämä merkitään koirakohtaiseen pöytäkirjaan.

Ominaisuuspisteet:

Ominaisuuspisteet ovat ansiopisteitä, jotka arvioidaan eräkohtaisesti. Jos ryhmässä on kaksi koiraa arvostelevaa tuomaria, erän ominaisuuspisteet saadaan laskemalla tuomarien antamien pisteiden keskiarvot. Lopulliset ominaisuuspisteet laskemalla erien ansiopisteiden keskiarvot yhteen.

Haku

  • haun tehokkuus = 0-10 pistettä
  • yöjalkityöskentely = 1-5 pistettä

Haukku

  • haukun kuuluvuus = 1-10 pistettä
  • muut ominaisuudet = 1-5 pistettä

Ajo

  • ajovarmuus = 0-10 pistettä
  • etenevyys ja yhteys ajettavaan 1-5 pistettä

Yhteistyökyky

  • 1-5 pistettä

    Metsästysinto

    • 0-10 pistettä

    Palkintosijaan oikeuttavat pisteet:

    1. palkinto vähintään 60 p.
    2. palkinto vähintään 50 p.
    3. palkinto vähintään 40 p.

    Kunniapalkinnon vaatimus on vähintään 80 pistettä. Käyttövalion arvon saavuttaa koira, joka saa 3 x MÄAJ-1 vähintään kahdelta eri tuomarilta Suomessa ja vähintään yksi niistä yleisestä metsästyskokeesta, sekä näyttelystä vähintään laatumaininta hyvä koiran täytettyä 15 kk.

     


    Mäyräkoirien SM-Ajokokeiden järjestämisohje

     Hyväksytty Suomen Kennelliitossa 4.10.2017 voimassa 5.10.2017 alkaen

    pdfMäyräkoirien SM-Ajokokeiden järjestämisohje65.5 KB

    Mäyräkoirien SM-Ajokokeen Lohkonvalintakokeen järjestämisohje

    Hyväksytty Suomen Kennelliitossa 10.8.2009 Voimassa 20.8.2009 alkaen

    pdfMäyräkoirien SM-Ajokokeen Lohkonvalintakokeen järjestämisohje12.49 KB