Mayrakoiraliitto.fi käyttää evästeitä parantaakseen sivun käyttökokemusta. Hyväksyt evästeiden käytön jatkamalla sivun selaamista.

{article 696}[layout]{/article}

Jalostustarkastuksia järjestettiin edellisenä vuonna jälleen useita.

Huhtikuussa Helsingissä pidettyyn tarkastukseen osallistui 11 koiraa, kesäkuussa Kokemäellä tarkastettiin 14 koiraa ja lokakuussa Tampereella pidettyyn tarkastukseen osallistui ilahduttavat 18 koiraa.

Helsingissä tarkastajina toimivat Zidy Munsterhielm-Ehnberg ja Leena Vatanen, Kokemäellä koiria tarkastivat Riitta Lahtovaara, Leena Vatanen ja Sisko Nurminen. Tampereella tarkastajina toimivat Riitta Lahtovaara ja Leena Vatanen.

Kaikkien koirien tarkastuskertomukset löytyvät liitteistä

pdfJalostustarkastus Helsingissä 23.4.2016

pdfJalostustarkastus Kokemäellä 18.6.2016

pdfJalostustarkastus Tampereella 8.10.201602.02.2017

Mäyräkoiraliiton hallitus on hyväksynyt Mäyräkoirien jalostuksentavoiteohjelmissa 2017 - 2021 esitetyt muutokset pentulistaan liittyen,

Vuoden 2016 ensimmäinen jalostustarkastus järjestettiin tammikuun lopulla Raisiossa. Paikalla oli kattava valikoima eri mäyräkoirakokoja ja -karvanlaatuja yhteensä 18 koiraa. Tarkastajina toimivat Perttu Ståhlberg ja Leena Vatanen. Tarkemmat kertomukset löytyvät erillisestä liitteestä.

 

pdfJalostustarkastus Raisio 230116

Ohessa Mäyräkoiraliiton kevätliittokokouksessa 23.4.2016 esitettyjen ja hyväksyttyjen muutosten perusteella muokatut mäyräkoirien JTO:t v. 2017-2021.

Ohessa Mäyräkoirien JTO:t v. 2017-2021 katselmoitavaksi ennen kevätliittokokousta, joka pidetään 23.4.2016 Lappeenrannassa. 

Lapualla syyskuun lopussa järjestetty jalostustarkastus keräsi paikalle yhteensä 12 koiraa.

1.6.2015 alkaen jalostusuroslistoilla näkyvät ne koirat, jotka täyttävät listalle pääsyn kriteerit.

Professori Hannes Lohen geenitutkimusryhmä tekee monipuolista tutkimustyötä ja työryhmä on jo jonkin aikaa kerännyt tietoa koirien käyttäytymiseen liittyen. Käyttäytymistutkimusta on nyt hieman päivitetty ja siihen liittyvää käyttäytymiskyselyä laajennettu siten, että se sopii kaikille roduille, iästä ja luonteesta riippumatta.

Uusi kyselylomake antaa tarkempaa ja monipuolisempaa kuvaa koirien käyttäytymisestä ja reaktioista eri tilanteissa. Työryhmä toivoo runsasta osallistumisaktiivisuutta eri roduilta, sillä tämän kyselyn avulla on mahdollisuus rakentaa Suomessa ainutlaatuinen tutkimuskokonaisuus käyttäytymiseen liittyvien geenien ja ympäristötekijöiden selvittämiseen.

Yhteen kyselyyn on nyt kerätty yhteen aiempien erillisten kyselyjen (arkuus- ja ääniarkuus, stereotypia, adhd ja eroahdistuskyselyn) kartoituksia. Tämä helpottaa osallistumista ja tulosten analyysiä. Tällä tavalla saadaan kokonaisvaltaisempi kuva koirien käyttäytymisestä ja reaktioista eri tilanteissa tavalla, jota aiemmat kyselyt eivät ole mahdollistaneet esimerkiksi puuttuvien vastausten vuoksi. Kyselyssä on nyt myös uusia täydentäviä kohtia, jotka laajentavat vastausperspektiiviä.

Aiemmin tehtyjen tutkimusten perustella on käynyt ilmi, että eri häiriökäyttäytymisten väillä on ollut merkittävää päällekkäisyyttä (Tiira & Lohi, käsikirjoituksia). Tämän vuoksi työryhmä on nyt katsonut tarpeelliseksi yhdistää niitä koskevat kysymykset yhteen 'masterkyselyyn'.

Kyselyyn voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet. Työryhmä tarvitsee mahdollisimman paljon vastauksia mahdollisimman monesta rodusta. Tämä mahdollistaisi myöhemmin erilaisten käyttäytymisprofiilien rakentamisen rotujen välille kyselyn teemojen pohjalta. Profiilien luotettavuuden kannalta aktiivinen ja laaja osallistuminen on keskeistä. Profiilit antavat parhaimmillaan kuvaa rotujen käyttäytymisen painottumisesta eri osa-alueilla. Siitä voi olla hyötyä jalostuksen ohjaukseen. Keskeistä on kuitenkin rakentaa samalla laaja aineisto tulevia geenitutkimuksia varten. Geenilöydöt voivat tuoda molekyylitason tietoa käyttäytymisestä ja siihen vaikuttavista ympäristötekijöistä. Tämä voisi puolestaan avata uusia mahdollisuuksia rotujen hyvinvoinnin kehittämiseen ja voisi merkitä läpimurtoja myös ihmiskäyttäytymistutkimukselle.

Osallistutaan siis mekin mäyräkoirinemme mukaan! Tarkempaa tietoa tutkimuksesta löytyy osoitteesta:

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/57506/lomake.html

Kennelliiton Jalostustieteellinen toimikunta JTT käsitteli 11.11.2014 pitämässään kokouksessa Suomen Mäyräkoiraliiton jalostustoimikunnan esitystä koskien mäyräkoirien selkälausuntojen kirjaamistapaa.

JTT päätti tuolloin esityksen perusteella, että se esittää IT osastolle kalkkeutuneiden välilevyjen sijainnin tallentamista Koirarekisteriin ja voi siten jatkossa ilmoittaa kalkkeumien paikan esiintyvyyden koiran omistajalle lähetettävässä lausunnossa.

Nyt tämä ominaisuus on käytössä ja omistajille lähetettäviin lausuntoihin merkitään kalkkeumien paikka.

Kennelliiton Koira2014 tapahtumassa 7.12.2014 jaettiin ensimmäiset apurahat vuonna 2009 perustetusta Koirien terveystutkimusrahastosta. Apurahat annettiin kolmelle tutkimusryhmälle ja kahdelle jatko-opiskelijalle. Apurahan saivat dosentti ELT Minna Rajamäen, professori Hannes Lohen ja ELT Merja Rantalan tutkimusryhmät. Lisäksi apuraha jaettiin ELL Marja Kaukosen ja FM Anna Boströmin väitöskirjatutkimuksiin.

Anna Boström tutkii rinta- ja lannerangan lihasten toimintaa mäyräkoirilla ja borderterriereillä sekä välilevytyrän vaikutusta lihasten rakenteeseen mäyräkoirilla. Fysioterapian avulla on mahdollista kuntouttaa selkälihakset välilevytyrän jälkeen. Tehokkaiden fysioterapiamenetelmien valitsemiseksi tarvitaan tutkimustuloksia selkälihasten tarkasta rakenteesta ja miten välilevytyrä sairautena mahdollisesti vaikuttaa selkälihasten toimintaan. Tällä tavalla pystymme tulevaisuudessa kuntouttamaan selkäkivusta ja halvauksesta kärsiviä koiria entistä paremmin. Rotukohtaisten erojen selvittämiseksi tutkimusryhmä haluaa verrata mäyräkoiran selkälihasten rakennetta eri rakenteisen, mutta samaan käyttötarkoitukseen jalostettuun borderterrierin vastaavaan.

Tiedon keräys Yliopistollisessa pieneläinsairaalassa on aloitettu lokakuussa 2013 ja jatkuu edelleen parin vuoden ajan. Lihasten tarkkaa rakennetta on mahdollista tutkia vain koiran kuoleman jälkeen. Eutanasian jälkeen koiran selkärangasta otetaan magneettikuvat varmistaakseen tai poissulkeakseen välilevytyrä ongelmaa. Kuvauksen jälkeen koiran selkälihaksista otetaan lihasnäytteet lihasäikeiden rakenteiden selvittämiseksi.

Mikäli teillä on mäyräkoira tai borderterrieri ja edessänne eläimestä luopuminen, voitte tukea tutkimusta lahjoittamalla koiranne Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetus - ja tutkimuskäyttöön. Tutkimukseen soveltuvat kaikki yli 1 -vuotiaat mäyräkoirat ja borderterrierit jotka ovat jonkin sairauden tai vamman vuoksi kuolleet tai lopetettu. Koirat toimitetaan tutkimustoimenpiteiden jälkeen tutkimusryhmän toimesta yhteistuhkaukseen. Omistajalla on mahdollisuus saada koiransa yksilötuhkaukseen mikäli hän näin haluaa.

Tutkimuksen valmistuttua tuloksista tiedotetaan rotujärjestön lehdissä, nettisivuilla ja erilaisissa tilaisuuksissa. Omistaja saa omasta koirastaan halutessaan magneettikuvaustulokset eli tiedon siitä oliko koiralla välilevytyrä vai ei, oliko koiralla kalkkeutuneita välilevyjä ja jos oli, niin kuinka monta. Nämä tiedot saa vasta sitten, kun kaikki data on kerätty eli kaikki tutkimukseen tulevat koirat on kuvattu. Arvio tästä on tämän vuoden lopussa.

Lisätietoa asiasta saatte suoraan tutkijalta Anna Boström (050-3540654, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. Sekä internet sivuilta: http://www.vetmed.helsinki.fi/klel/tutkimus/valilevytyra_koira_final.pdf ja http://www.vetmed.helsinki.fi/klel/tutkimus/pienelaintutkimus.html

DNA – tutkimusta maailmalla

Tällä hetkellä mäyräkoirien välilevysairauteen liittyvät geenitutkimukset kohdistuvat välilevyjen varhaiseen rappeutumiseen liittyviin geenialueisiin 12. kromosomissa. Geenialue löytyi tanskalaisten tekemässä tutkimuksessa, jossa oli mukana sekä leikkauksella hoidettuja välilevytyrään sairastuneita koiria, että koiria, joilla on 6 tai enemmän kalkkeutumaa edustamassa "sairaita" koiria. "Terveinä" kontrolleina tutkimuksessa oli mukana koiria, joilla oli 0-1 kalkkeutumaa.

Välilevyjen varhainen rappeutuminen on todettu mäyräkoirilla perinnölliseksi. Välilevyjen rappeutuminen altistaa välilevytyrän synnylle: mitä enemmän rappeutuneita välilevyjä, sitä suurempi riski sairastua välilevytyrään. Varsinainen välilevyn tyräytyminen on mekaaninen tapahtuma, johon vaikuttaa geeniperimän lisäksi ulkoiset tekijät.  Näin ollen välilevyjen rappeutumisastetta tulisi saada populaatiossa pienemmäksi, jotta mäyräkoirien riski sairastua välilevytyrään pienenisi.

Animal Health Trust (AHT) Britanniassa tutkii parhaillaan tätä mäyräkoirien välilevytyrään yhdistettyä kromosomi 12:ta. Tutkimusryhmä aloitti kromosomin tarkemman tutkimuksen kesällä 2014 ja alustavia tuloksia tutkimuksesta saatanee alkuvuoden 2015 aikana (asiaa tiedusteltu sähköpostilla tutkijaryhmältä). Tämän hetkinen tieto tutkimuksesta löytyy osoitteesta https://sites.google.com/site/ukdachshundhealthreport/home/news/ourivddresearchisunderwayattheaht

Seuraavien linkkien takaa löytyy tanskalaisten tekemän tutkimuksen raportteja aiheesta.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21846751

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3485664/