Anu Lappalainen
ELT, dos., pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri



Taustaa

Mäyräkoirahalvaus on kansanomainen termi välilevytyrälle, joka on yleinen kondrodystrofisten koirarotujen (esimerkiksi mäyräkoira, kiinanpalatsikoira, tiibetinspanieli, havannankoira ja coton de tulear) selkäkipujen ja halvausoireiden syy. Eniten sitä tavataan mäyräkoirilla, joilla taudin esiintyvyyden on arvioitu olevan 20 – 30 %.

Mäyräkoirilla selkänikamien välilevyt rappeutuvat jo hyvin nuorena. Vuoden iässä suurimmassa osassa välilevyistä nestemäinen, gelatiinista muodostunut sisäosa on korvautunut kollageenilla sekä rustolla, joka usein kalkkeutuu. Tällainen välilevy on normaalia alttiimpi tyrälle. Alttius välilevysairauteen on mäyräkoirilla perinnöllinen. Välilevytyrän yleisin paikka on viimeisten rintanikamien ja ensimmäisten lannenikamien välillä. Mäyräkoirien yleisin sairastumisikä on 4-5 vuotta. Sukupuolten välillä ei ole havaittu eroa sairastuvuudessa.

Oireet ja diagnoosi

Välilevytyrän oireet riippuvat tyräytymisen nopeudesta ja voimasta. Äkillisesti ja kovalla voimalla tyräytyvä välilevy aiheuttaa reaktion, jonka lopputuloksena on hermosolujen kuolema, mikä johtaa nopeasti kehittyvään vaikea-asteiseen halvaukseen. Kroonisissa, usein osittaisissa välilevyn uloimpien osien repeämissä tyräytyminen tapahtuu hitaasti ja pienellä voimalla. Selkäytimen hermosoluissa tapahtuu vaurioita, joiden määrä on suorassa suhteessa puristuksen asteeseen ja kestoon. Asennonkorjausreaktio (koira korjaa välittömästi jalan asennon, kun tassun yläpinta käännetään maata vasten) häviää ensin, koska sitä säätelevät isot hermosäikeet sijaitsevat selkäytimen ulkokerroksissa. Seuraavaksi vaurioituvat keskikokoiset, tahdonalaisia liikkeitä ja pinnallista kipua säätelevät säikeet ja viimeiseksi selkäytimen sisäosissa sijaitsevat pienet, syvää kiputuntoa säätelevät säikeet. Toipumisen aikana toiminnot palautuvat käänteisessä järjestyksessä. Halvausoireiden voimakkuus riippuu myös tyrän paikasta. Kaulan alueella selkäydinkanava on laajempi ja tyrän aiheuttama selkäytimen puristus on pienempi. Rinta- ja lannerangan alueen välilevytyrän oireet vaihtelevat kipukohtauksista täydelliseen molempien takajalkojen halvaantumiseen.

Selkäkivuista kärsivän koiran olemus on tyypillinen: se seisoo selkä köyryssä ja on haluton liikkumaan, hyppäämään tai kulkemaan portaissa. Syliin otettaessa se saattaa valittaa. Vatsalihakset ovat usein jännittyneet, vaikka kyseessä ei ole vatsaontelon alueen kipu. Hyvin usein koiralla on ollut kipuoireita jonkin aikaa ennen halvausoireita.

Halvauksen oireina havaitaan takajalkojen heikkoutta, jos neurologiset puutokset ovat lieviä. Vakavammissa tapauksissa takaraajojen tahdonalaiset liikkeet ovat heikentyneet tai puuttuvat. Vaikeimmissa tapauksissa ns. syvä kiputunto on poissa. Usein myös virtsaaminen vaikeutuu. Rakko on aivan täynnä ja sen puristaminen tyhjäksi voi olla hyvin vaikeaa.

Kaularangan välilevytyrä aiheuttaa usein hyvin voimakkaat kipuoireet: jokainen pienikin pään liike aiheuttaa kipua ja koira seisoo ja kävelee tyypillisesti pää matalalla ja kaula jäykkänä. Mahdolliset halvausoireet kohdistuvat yleensä sekä etu- että takajalkoihin.

Eläinlääkäri tekee diagnoosin esitietojen, kliinisten löydösten, neurologisen tutkimuksen, diagnoosi varmistetaan magneetti- tai tietokonetomografiatutkimuksen perusteella. Selän huolellisella tunnustelulla kipukohta on yleensä löydettävissä. Diagnoosi on yleensä helppo tehdä tapauksissa, joissa potilaalla on selviä halvausoireita. Syvän kiputunnon testaaminen on erittäin tärkeää ennusteen kannalta. Jalan refleksinomainen poisveto ei ole merkki siitä, että syvä kiputunto on olemassa, koiran täytyy ilmaista tuntemansa esimerkiksi vinkumalla, nostamalla päätään tai yrittämällä näykkäistä.

Konservatiivinen hoito

Konservatiivista eli ei-leikkauksellista hoitoa käytetään selkäkivuista kärsivillä potilailla, jos niillä ei ole halvausoireita. Leikkaushoitoa kuitenkin suositellaan, jos kipuoireet toistuvat. Konservatiivisessa hoidossa on tärkeintä lepo. Koira on laitettava 3-4 viikoksi täydelliseen häkkilepoon (näyttelyhäkkiin tai lentokuljetuslaatikkoon). Erilaiset aitaukset eivät yleensä takaa koiran paikallaan oloa, pikemminkin koirat niissä hyppivät aitaa vasten pyrkiessään pois. Potilas otetaan häkistä pois vain tarpeiden tekemisen ja hoitojen ajaksi. Häkin on oltava kuitenkin niin suuri, että koiralla on mukava olla ja se voi siinä kääntyä ja vaihtaa paikkaa. Levon tarkoituksena on antaa vauriokohdalle aikaa parantua: välilevymassa imeytyy pois selkäydinkanavasta ja repeämä paranee arpikudoksen muodostuksen kautta.

Kipulääkkeiden (tulehdus- ja hermokipulääkkeet ja) käyttö lisää koiran halua liikkua, mistä voi olla seurauksena oireiden dramaattinen paheneminen, ja siksi koira on pidettävä ehdottomassa levossa. Kipulääkkeiden annossuosituksia ja -aikoja ei saa ylittää. Akupunktiota voidaan käyttää hoidon tukena kivun hallinnassa.

Kirurginen hoito

Välilevytyrän leikkaushoidon tarkoituksena on välilevymassan poistaminen selkäydinkanavasta. Leikkauksessa poistetaan osa nikaman katosta tai seinämästä, jolloin välilevymassa saadaan poistettua selkäydinkanavasta. Selkäytimelle, joka usein on turvonnut välilevyn tyräytymisen seurauksena, jää enemmän tilaa välilevykanavassa. Leikkaushoidon etuna pidetään lyhyempää toipumisaikaa.

Jatkohoito

Halvaantuneet koirat hyötyvät suuresti erilaisista fysikaalisista hoidoista, joiden tulisi kuulua jokaisen kirurgisesti tai konservatiivisesti hoidetun koiran kuntoutusohjelmaan. Uinti on ihanteellinen kuntoutuksen muoto. Monilla halvaantuneilla koirilla takajalkojen motoriikka toimii hyvin, mutta jalkojen lihakset ovat liian heikot kantamaan painoa. Uidessa koira joutuu käyttämään jalkojaan ja veden hydrostaattinen paine tukee sitä. Yksi kirurgian eduista on se, että aktiivinen kuntoutus voidaan aloittaa melkein heti leikkauksen jälkeen, kun taas ei-kirurgisesti hoidetuilla potilailla joudutaan odottamaan muutamia viikkoja.

Halvaantuneilla koirilla on hyvin usein virtsaamisongelmia, koska virtsaputken sulkijalihasten jännitys lisääntyy, ja rakon tyhjentämisestä onkin huolehdittava. Neurologisista virtsaamisongelmista kärsivillä koirilla on usein virtsatietulehduksia. Oireita ei välttämättä huomaa, ja siksi virtsa on syytä tutkia säännöllisesti.

Ennuste

Välilevytyrän ennuste riippuu neurologisten oireiden vakavuudesta ja kestosta sekä valitusta hoitomuodosta. Yleisesti ottaen ennuste on sitä parempi, mitä lievemmät oireet ovat. Konservatiivisen hoidon osalta ennuste on erittäin hyvä ensimmäistä kertaa kipuilevilla potilailla. Suuri osa koirista toipuu täydellisesti leikkaushoidon jälkeen toipumisajan vaihdellessa muutamasta päivästä muutamiin viikkoihin. Konservatiivisesti hoidettujen toipumisaika on pidempi, ja koirille jää useammin neurologisia puutteita. Leikkauksen pitäisi tapahtua heti, jos koiralta puuttuu syvä kiputunto, muilla nopea leikkaus nopeuttaa toipumista. Leikkauksen viivästyessä välielvytyrä myös saattaa pahentua ja ennuste heikkenee, jos syvä kiputunto katoaa.

Seuraavassa lyhyesti menettelyohjeet koiran halvaantuessa tai jos sillä on tai epäillään olevan selkäkipuja:

  • Laita koira häkkiin!
  • Vie koira eläinlääkäriin diagnoosin varmistamiseksi ja hoidon aloittamiseksi. Mitä pahemmat oireet ovat, sitä enemmän on hyötyä nopeasti tehdystä leikkauksesta.
  • Ilmoita tapauksesta koiran kasvattajalle ja mielellään myös jalostustoimikunnalle.