Mitä on luolametsästys?
Luolakoirilta tapahtuva metsästys on vakiintunut pyyntimuoto Suomessa. Sillä on aktiivinen harrastajakunta, ja pyyntiin käytettyjen koirarotujen rekisteröintimäärät ovat pysyneet tasaisina. Luolakoirien varsinainen menestyskausi alkoi 1980-luvulla supikoirien yleistyttyä Suomessa. Nykyisin supikoira onkin yleisin luolametsästyksen kohde. Aiemmin luolakoiria käytettiin lähes yksinomaan mäyrien ja kettujen pyynnissä. Pienpetojen saalismäärät ovat 1970-luvulta 2010-luvulle tultaessa yli kymmenkertaistuneet. Luolakoiria tarvitaan entistä enemmän pitämään pienpetokantoja kurissa.
Luolakoirilla pyydetään maan tai ladon alle päivälevolle menneitä supikoiria. Saalista saadaan eniten talvikuukausina, jolloin supikoirat asuttavat talvipesiään melko vakituisesti. Luolajahdissa käytetään pieniä luolatyöskentelyyn jalostettuja koiria, kuten mäyräkoiria. Hyvä luolakoira on yleensä rauhallinen, rohkea ja järkevä. Koira menee luolaan ja työskentelee siellä perimästä tulevan riistavietin ohjaamana ja omasta halustaan. Maan alla koira työskentelee itsenäisesti ilman ohjaajan ohjeita. Ohjaajan tehtävä on seurata koiran toimintaa ja toimia tukena, jotta riista saadaan koiran avulla asianmukaisesti talteen. Kokemuksen myötä koiran taidot kehittyvät ja toiminta riistan kanssa hioutuu.
Luolakoirapyynti onnistuu parhaiten porukassa. Tieto ja taito karttuvat kokemusten myötä ja siksi tähän metsästysmuotoon kannattaa tutustua kokeneempien metsästäjien opissa.
Miksi luolametsästys on tärkeää?
Suomeen on vakiintunut EU:n vieraslajiasetuksessa torjuttavaksi määritelty supikoira, jonka kannan rajoittamisessa ja leviämisen hillitsemisessä luolakoiran avulla tapahtuva pyynti maan alta on tehokas ja toimiva tapa. Supikoiraan liittyy monia haittoja: se voi kantaa ja levittää niin rabiesta kuin loistautejakin (ekinokokkoosi, trikinelloosi, kapi). Kapi voi levitä myös ympäristön välityksellä; pihapiirissä majaileva supikoira voi aiheuttaa myös lemmikkikoiralle kalliisti hoidettavan kapitartunnan.
Lisäksi supikoira aiheuttaa merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle erityisesti kosteikoilla, lintuvesien läheisyydessä ja saaristossa, missä sillä on huomattava haitallinen vaikutus erityisesti lintukantoihin. Supikoira viihtyy monenlaisissa ympäristöissä, myös ihmisasutuksen lähellä, ja lisääntyy tehokkaasti, minkä vuoksi toistuva tehokas pyynti on välttämätöntä supikoiratiheyksien hillitsemiseksi. Lisää tietoa supikoirasta.
Lähteet: metsastajaliitto.fi, vieraspeto.fi, vieraslajit.fi
Luolakoirien Metsästyskoe - LUME
"Kokeen tarkoituksena on arvostella koiran soveltuvuutta ja halua työskennellä luolakoiralle ominaisissa tehtävissä käytännön metsästyksessä. Otetaan selvää koiran halusta ja kyvystä löytää riistaeläin, ilmaista sen olinpaikka kiinteällä haukulla tai karkottaa se, tai muuten toimia siten, että tuomari voi vakuuttua koiran ominaisuuksista. Koira ei saa hyväksyttyä loppuarvostelua, jos riistaa ei kokeen aikana löydy."
Luolakoirien metsästyskoe on metsästyslain ja asetusten tarkoittama metsästystapahtuma, joka tarkoittaa sitä, että koiran ohjaajalla on oltava riistanhoitomaksu suoritettuna sekä metsästysoikeus, mikäli hän kantaa asetta mukana. Metsästyskokeessa, kuten kaikissa kokeissa epäonnistumisen riski on olemassa esim. luolassa ei ole riistaa, joksi kelpaa kettu, supi tai mäyrä, jolloin koesuoritusta ei voida hyväksyä.
Lähde: Suomen Kennelliitto
Järjestäminen
Metsästyskoe järjestetään koirakohtaisena kokeena sen vastaanottamiseen ja arvostelemiseen oikeutetulle (rotujärjestön suostumus/SKL-FKK:n pätevöinti) luolakoirien metsästyskokeen ylituomarille. Koiranomistaja sopii kokeen ajankohdan tuomarin kanssa. Metsästyskoe saadaan järjestää ajalla 1.8.-30.4.
Koiranohjaaja
Koiranohjaajan on noudatettava tuomarin antamia ohjeita niin, ettei koiralle anneta sen työskentelyä haittaavia tai edistäviä kieltoja tai käskyjä tai ryhdytä suoranaiseen koiran auttamiseen.
Koiranohjaaja voi halutessaan keskeyttään kokeen, jolloin koira katsotaan luopuneeksi.
Kokeen suorittaminen
Hyväksyttyjä suorituspaikkoja ovat:
- maaluola
- kallioluola
- rakennuksen alusta(tuomarin päätöksen mukaan)
Suorituspaikka on sijaittava alueella, jonne koetta varten on saatu metsästysoikeuden haltijan lupa.
Riistaeläin
Hyväksyttyja ovat luonnonvarainen
- kettu
- supikoira
- mäyrä
Kokeen kestoaika
Koe katsotaan alkaneeksi, kun koira on tuomarin luvalla laskettu irti luolaan menemistä varten. Koe päättyy, kun tuomari on tullut vakuuttuneeksi koiran suorituksen laadusta tai koiranohjaajan ilmoittaessa luopumisesta.
Riistatyöskentely
Riistaeläin on aina todettava. Koska kyseessä on metsästyskoe, on mahdollisuuksien mukaan myös pyrittävä saamaan saalista kokeen aikana.
Seuraavat ominaisuudet arvostellaan maastokortille:
- metsästysinto
- haku
- tehokkuus
- kestävyys
- haukku
- yhteistyö ohjaajan kanssa
- koiran yleinen käyttäytyminen
Loppuarvostelu on joko hyväksytty, hylätty, luopui tai riistaa ei löytynyt. Saadakseen metsästysvalion arvon on koiran saatava kaksi(2) hyväksyttyä luolakoirien metsästyskokeen tulosta, jolloin metsästysvalion arvon saavuttaneen koiran titteli merkitään FI KVA-LUME.
Linkkejä:
- Luolakoirien metsästyskokeen (LUME) säännöt ja ohjeet
- Koeilmoittautumislomake
- Eettiset ohjeet luolakoiran kanssa metsästämiseen
Kokeen järjestäminen sovitaan ylituomarin kanssa.
