(lyhennetty Krister Mattsonin alkuperäisestä tekstistä, julkaistu aiemmin Apua-Minulla on mäyräkoira-kansiossa)
Yleistä
Jalostustyöllä on kehitetty koirien metsästysominaisuuksia mitä erilaisimpiin suuntiin. Omaa luokkaansa on kuitenkin luonnonluolassa työskentelevän koiran täysipainoinen esitys. Pienehkö luolakoira menee syvälle luolastoon ja etenee joskus hyvinkin sokkeloisessa, monitahoisessa ja pimeässä ,nousuja, pudotuksia ja ahtautumia sisältävässä luolassa. Täältä koira löytää riistaeläimen, joka isännän olemuksella ja pahalla sisulla yrittää karkoittaa tunkeilijan ja pitämän oman alueensa.
Työskentely saattaa kestää tunteja ja yhteenotot saattavat olla rajujakin, mutta jos koira on kokenut ja itsevarma, ei sillä ole vaaraa vahingoittua. Luolametsästys, kuten muutkin metsästysmuodot, vaatii ammattitaidon lisäksi myös rutkasti onnea. Se on kahden titaanin taistelu, jossa katsotaan kumman henkinen ja fyysinen kantti kestää. Hyvän, asiansa osaavan luolakoiran työskentely on aina vilpittömän ihailun arvoista.
Aito metsässä tapahtuva metsästyskoe antaa huomattavasti enemmän pohjaa koirien metsästysominaisuuksien arvioimiselle. Se tuo esiin paljon sellaista, joka taipumuskokeissa jää toteamatta; voidaan luetella pitkä rivi ominaisuuksia, joista taipumuskokeessa saa vain hämärän aavistuksen. Näitä ovat esim. löytökyky, riistan käsittelytapa, noututaipumukset ja tottelevaisuus.
Luolakoirien metsästyskoe on metsästyslain ja asetusten tarkoittama metsästystapahtuma, joka tarkoittaa sitä, että koiran ohjaajalla on oltava riistanhoitomaksu suoritettuna sekä metsästysoikeus, mikäli hän kantaa asetta mukana. Metsästyskokeessa, kuten kaikissa kokeissa epäonnistumisen vaara on olemassa esim. luolassa ei ole riistaa, joksi kelpaa kettu, supi tai mäyrä, jolloin koesuoritusta ei voida hyväksyä.
Koemuodon tuomareina toimivat ne henkilöt, jotka ovat saaneet koulutuksen metsästyskokeiden ylituomareiksi.
Metsästyskokeen sujuvuudelle on asetettava ehdottomaksi edellytykseksi arvostelevan tuomarin metsästyskokemus. Lisäksi kokeessa on oltava taitavat avustajat, jos koiran omistaja ei ole perehtynyt luolametsästykseen. Tässä vaiheessa on syytä muistuttaa niitä koiranomistajia, joilla ei ole kokemusta luolametsästyksestä, ettei se aina ole helppoa tai vaaratonta. Keinoluolasta on helppo ottaa koira ulos koeajan umpeuduttua, mutta luonnonluolasta saatetaan joutua kaivamaan useita metrejä alaspäin, joskus useita aukkoja ja vuorokausia, jotta koira saataisiin pois luolasta. Tämä voi johtua koiran liiallisesta innosta ja tottelemattomuudesta tai koira on vain joutunut sellaiseen paikkaan, ettei se ilman apua pääse pois.
Suurena apuna luolametsästyksessä ovat luolatutkat.
Luolakoirien Metsästyskoesäännöt (tiivistelmä)
Yleistä
Kokeen tarkoitus on arvostella koiran soveltuvuutta ja halua työskennellä luolakoirille ominaisessa tehtävässä käytännön metsästyksessä. Otetaan selvää koiran halusta ja kyvystä löytää riistaeläin, ilmaista sen olinpaikka kiinteällä haukulla tai karkottaa se tai muuten toimia siten, että tuomari voi vakuuttua koiran ominaisuuksista. Koira ei saa hyväksyttyä loppuarvosanaa, jos riistaa ei kokeen aikana löydy.
Järjestäminen
Metsästyskoe järjestetään koirakohtaisena kokeena sen vastaanottamiseen ja arvostelemiseen oikeutetulle (rotujärjestön suostumus/SKL-FKK:n pätevöinti) luolakoirien metsästyskokeen ylituomarille. Koiranomistaja sopii kokeen ajankohdan tuomarin kanssa. Metsästyskoe saadaan järjestää ajalla 1.8.-30.4.
Koiranohjaaja
Koiranohjaajan on noudatettava tuomarin antamia ohjeita niin, ettei koiralle anneta sen työskentelyä haittaavia tai edistäviä kieltoja tai käskyjä tai ryhdytä suoranaiseen koiran auttamiseen.
Koiranohjaaja voi halutessaan keskeyttään kokeen, jolloin koira katsotaan luopuneeksi.
Kokeen suorittaminen
Hyväksyttyjä suorituspaikkoja ovat:
- maaluola
- kallioluola
- rakennuksen alusta(tuomarin päätöksen mukaan)
Suorituspaikka on sijaittava alueella, jonne koetta varten on saatu metsästysoikeuden haltijan lupa.
Riistaeläin
Hyväksyttyja ovat luonnonvarainen
- kettu
- supikoira
- mäyrä
Kokeen kestoaika
Koe katsotaan alkaneeksi, kun koira on tuomarin luvalla laskettu irti luolaan menemistä varten. Koe päättyy, kun tuomari on tullut vakuuttuneeksi koiran suorituksen laadusta tai koiranohjaajan ilmoittaessa luopumisesta.
Riistatyöskentely
Riistaeläin on aina todettava. Koska kyseessä on metsästyskoe, on mahdollisuuksien mukaan myös pyrittävä saamaan saalista kokeen aikana.
Seuraavat ominaisuudet arvostellaan maastokortille:
- metsästysinto
- haku
- tehokkuus
- kestävyys
- haukku
- yhteistyö ohjaajan kanssa
- koiran yleinen käyttäytyminen
Loppuarvostelu on joko hyväksytty, hylätty, luopui tai riistaa ei löytynyt. Saadakseen metsästysvalion arvon on koiran saatava kaksi(2) hyväksyttyä luolakoirien metsästyskokeen tulosta, jolloin metsästysvalion arvon saavuttaneen koiran titteli merkitään FI KVA-LUME.
Linkkejä:
- Luolakoirien metsästyskokeen (LUME) säännöt ja ohjeet
- Koeilmoittautumislomake
- Eettiset ohjeet luolakoiran kanssa metsästämiseen
Kokeen järjestäminen sovitaan ylituomarin kanssa.
