Metsästyskoirien Jäljestämiskoe - MEJÄ PDF Tulosta

Eräs mielenkiintoisimmista koemuodoista mäyräkoiralle on Mejä-koe. Luonnostaan mäyräkoira käyttää hajuaistiaan lähes kaiken uuden tutkimiseen ja havainnointiin. Mikäpä sen parempaa kuin valjastaa tuo vaistonomainen tapa hyöty(ja huvi-)käyttöön. Kokeessa metsään vedetään verijälki, jota koiran tulisi itsenäisesti seurata. Ohjaaja seuraa mukana kuuden metrin pituisen jäljestysnarun päässä, mutta ei saa puuttua koiran suoritukseen.Jäljen tulisi olla noin 12 tunnin ikäinen ja tehty riistarikkaaseen maastoon. Mejä-koe on kääpiö-ja kaniinimäyräkoirien yleisin koemuoto. Valionarvoon mäyräkoira tarvitsee joko kaksi avoimen luokan 2-tulosta (AVO 2) tai yhden 1-tuloksen (AVO 1). Kokeessa kilpaillaan joka vuosi rotu- ja suomenmestaruudesta. SML-FTK:lla on oma Mejä-toimikuntansa.

Alla on lyhyt tiivistelmä Mejä-kokeen säännöistä ja ohjeista.

Metsästyskoirien Jäljestämiskoe (MeJä)

Kokeen ensisijainen ja tärkein tehtävä on testata ja arvioida koiran kykyä seurata haavoitetun riistaeläimen jälkeä. Kokeeseen saavat osallistua kaikki metsästyskoirarotuihin lukeutuvat koirat ja ne koirarodut, jotka ovat erikseen saaneet luvan osallistua. Kokeessa on kaksi luokkaa, avoin ja voittajaluokka. Koemuodosta voi myös saavuttaa jäljestämisvalion (FIN JVA) arvon SKL-FKK:n sääntöjen mukaisesti.

Verijälki

Jäljet tehdään keinotekoisesti naudan tai hirvieläimen verellä mieluiten riistarikkaaseen maastoon. Jälkien pituus on 900-1400 m luokasta riippuen ja verta käytetään 1/3 litraa. Aika jäljen verittämisen ja jäljestämisen välillä tulee olla vähintään 12 tuntia AVO-luokassa ja 18 tuntia VOI-luokassa. VOI-luokassa jäljellä on oltava veretön katkos.

Voittaja luokan katkokulma

Voittaja luokan katkokulma
musta väri: veretettyä jälkeä
Punainen: veretön osuus

Jäljen verettämiseen on kätevintä käyttää esimerkiksi vaahtomuovista leikattua noin 10cm x10cm kokoista "sientä" , joka sidotaan noin 1,5-2 metrisen narun päähän. Sieni kastellaan ensin vedellä, jotta siitä irtoaisi sopiva määrä verta. Verta kaadetaan sienelle, jota sitten vedetään perässä. Koska sieni poukkoilee ja kulkee epätasaisesti se antaa hyvin todenmukaisen kuvan oikeasta verijäljestä.

Jokaisella koiralla on oma jälki, joka arvotaan kokeen alussa. Jälki on piilomerkitty maastoon siten, ettei koiran ohjaaja tiedä sen sijaintia. Tuomarin apuna maastossa on "opas", henkilö, joka on ollut merkitsemässä ja verittämässä jäljen ja näin ollen pystyy kertomaan tuomarille jäljen sijainnin tarkasti. Tuomari seuraa koiran työskentelyä koko jäljestyksen ajan ja arvioi näin koiran kykyä suoriutua tehtävästään.

Metsästyskoirien jäljestämiskokeen jälkikaaviot

Avoimen luokan jälkikaavio

Avoimen luokan jälkikaavio
Voittaja luokan jälkikaavio
Voittajaluokan jälkikaavio

Jäljestys

Jäljestävä koira on kytkettynä noin 6 metrin pituiseen "jäljestysnaruun" ja ohjaaja seuraa koiraa narun matkan päässä. Koiran tulee, saavuttaakseen 1. palkinto, jäljestää täysin itsenäisesti jälki alusta loppuun sallitussa ajassa ( max 45 min) ja osoittaa ohjaajalle selvästi "kaato". Lisäksi koiran tulee koko kokeen ajan osoittaa erinomaista työskentelyä. Koiran käyttäytyminen riistaa kohtaan testataan myös.

Jäljen päässä olevana kaatona käytetään vastateurastettua tai tuoreena pakastettua, sulatettua kania tai jänistä. Riistaa raatelevaa tai sitä pelkäävää koiraa ei palkita. Koiran harhautuessa jäljeltä sen tulee itsenäisesti löytää se uudelleen.

Jos tuomari joutuu palauttamaan koiran jäljelle, seuraa siitä automaattisesti palkintosijan pudotus ja kolmannen "hukan" tapahduttua koiraa ei enää voida palkita. Koiran laukauksen sieto testataan myös jokaisen kokeen alussa koirien ollessa kytkettynä jälkinaruunsa ja ohjaajan ollessa noin 10 metrin päässä koirasta. Laukaus ammutaan haulikolla 25 metrin etäisyydeltä koirasta. Mikäli koira pelkää laukausta, koe keskeytetään.

Arvosteluperusteet ja pisteytys

Laatuarvostelun pistetaulukko:
a) Jäljestämishalukkuus 0-06p
b) Jäljestämisvarmuus 0-12p
c) Työskentelyn etenevyys 0-10p
d) Lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon selvittämiskyky 0-14p
e) Käyttäytyminen kaadolla 0-03p
f) Yleisvaikutelma 0-05p
Yhteensä 0-50p

Palkinnot:

Ensimmäinen (1.) palkinto 40 -50 pistettä
  • annetaan koiralle, jonka kokonaissuoritus on erinomainen.
Toinen (2.) palkinto 30 -39 pistettä
  • annetaan koiralle, jonka kokonaissuoritus on hyvä.
Kolmas (3.) palkinto 20-29 pistettä
  • annetaan koiralle ,jonka kokonaissuoritus on tyydyttävä.
Jos pistemäärä on jossain osa-arvostelussa nolla, ei koiraa palkita.

Rotumejä

SML-FTK RY: N HALLITUS TEKI MUUTOKSIA ROTUMESTARUUS JÄLKIKOKEIDEN JÄRJESTELYOHJEISIIN SEKÄ LOHKOJAKOIHIN. Muutokset astuivat voimaan 12.09.2005 lähtien. SML-FTK ry. Nimeää sekä kutsuu kokeeseen yhden ylituomarin ja hänelle varamiehen. Osallistumisoikeus kokeeseen

Rotumestaruuskokeessa kilpailee enintään kuusi (6) SML-FTK ry:n jäsenen voittajaluokan mäyräkoiraa. Tähän sisältyy viisi (5) koiraa lohkoilta sekä edellisen vuoden mestari on etuoikeutettu osallistumaan suoraan mestaruuskokeeseen ilman karsintaa. Jokaisella viideltä lohkolta valitaan yksi koira seuraavin karsintaohjein:

  • Koetuloksista huomioidaan edellisen rotumestaruuskokeen jälkeen saavutetut voittajaluokan tulokset. Ilmoittautuminen on tehtävä kirjallisena viimeistään 14 päivää ennen koepäivää kunkin lohkon vastaavalle (postileima ratkaisee).
  • Lohkovastaava valitsee alueensa valitsijahenkilön.
  • Valitsijahenkilö ei saa olla henkilö, jonka koira tai kasvatti on tarjolla kisaan. Hänen on tunnettava jälkikoe.
  • Kolmen parhaan tuloksen yhteenlaskettu pistemäärä ratkaisee. Tasatuloksen sattuessa otetaan ehdokas koirilta vielä mahdollinen neljäs tulos huomioon. Jos vielä tasatulos, valitaan nuorempi koira. Jos saman ikäisiä, tällöin voittaja arvotaan.
  • Valitsijahenkilön päätöksestä ei voi valittaa.

Lisää tietoa Metsästyskoirien Jäljestämiskokeesta saat esimerkiksi oman jäsenyhdistyksesi Mejä-toimikunnalta! Muutama Mejä-linkki: Suomen Noutajajärjestön mejä-sivut Suomen Metsästysjäljestäjät ry

 
Mainospalkki