Mayrakoiraliitto.fi käyttää evästeitä parantaakseen sivun käyttökokemusta. Hyväksyt evästeiden käytön jatkamalla sivun selaamista.

kk in biz

AJAVA KOIRA

 

Yleistä

Ajavat koirat etsivät riistaeläimen, karkottavat sen liikkeelle ja ajavat sitä haukkuen. Ajaviin koiriin kuuluu monennäköisiä ja kokoisia koiria, mäyräkoirat niistä pienimpiä.

Mäyräkoirilla saa ajattaa jäniksiä, kettuja, peuroja, metsäkauriita sekä hirviä. Etenkin metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen ajattaminen mäyräkoiralla on suosittu metsästysmuoto. Mäyräkoirat ovat hyvävainuisia ja useimmat kykenevät melko vaivattomasti etsimään riistaeläimen ja karkottamaan sen liikkeelle. Suppean ja hitaan työskentelytapansa takia mäyräkoirat sopivat erityisesti pienten metsästysmaiden ajokoiriksi. Tavallisin ajava koira on meillä normaalikokoinen mäyräkoira. Kaikista karvanlaaduista löytyy nykyisin hyviä ajureita. Myös pienemmistä mäyräkoirista löytyy hyviä yksilöitä. Hyvä ajava mäyräkoira on fyysisesti voimakas ja sitkeä. Sillä on kuuluva ja sointuva haukku ja sen tulee olla myös ohjaajansa kanssa yhteistyöhaluinen.

Ajavan koiran koulutus

Jo muutaman kuukauden ikäinen pentu voidaan viedä metsälle, mutta siltä ei vielä pidä odottaa mitään ajosuorituksia. Kaikki toiminta pitää myös tapahtua koiran ehdoilla siten, ettei sitä missään tapauksessa väsytetä, eikä kyllästytetä. Koiran annetaan kuljeskella ja tottua uusiin hajuihin metsässä. Tässä vaiheessa se myös oppii luottamaan itseensä ja isäntäänsä, kun sitä ei liian herkästi kutsuta takaisin, vaan se saa itse löytää isännän samasta paikasta, missä sen oli viimeksi nähnyt. Samalla voidaan opettaa myös tottelevaisuutta ja luokse tuloa. Kun koira on tulossa kohti kauempana, sitä voidaan kutsua luokse pillillä, torvella, viheltämällä, tai millä tavalla hyvänsä, kunhan kutsu on joka kerta samanlainen. Kun se tulee luokse ja antaa kytkeä, sitä tulee kiittää ja kehua, sekä antaa pieni mieluisa makupala. Näin luokse tulosta saadaan miellyttävä kokemus, jonka koira oppii helposti. Yleensä ajon oppimiseen riittää, kun koiralle annetaan siihen mahdollisuus, eli liikutaan sen kanssa rauhalliseen tahtiin metsässä, antaen sen käyttää aikaa riistan löytöön. Voidaan toki kulkea sellaisiin paikkoihin, missä tiedetään tai oletetaan riistaa olevan, mutta aina koiran tulee saada itse löytää se. Koirasta, jolle isäntä potkii riista ylös, ei koskaan tule kunnon hakijaa. Ensimmäinen ajo on yleensä lyhyt tönäisy, mutta vähitellen koira oppii ja saa itseluottamusta. Hukan selvittelyssä nuori koira tarvitsee usein isännän tukea, mutta siihen riittää, kun on niillä main missä hukka tuli. Koskaan ei saa koiralle suoraan osoittaa, mistä jälki jatkuu, vaikka sen tietäisikin, sillä koira oppii kysymään sitä yhä uudestaan, eikä näin ollen pyrikään selvittämään hukkaa. Kaadon saaminen nuorelle koiralle on myös hyvä kannustin, vaikkei se mitenkään välttämätöntä ole. Kun koira saa muutaman kerran tunnin ajosuorituksen aikaan, on se valmis ajokokeeseen.

 

MÄYRÄKOIRIEN AJOKOE - MÄAJ

 

Yleistä

Ajokokeiden tarkoituksena on mäyräkoirien ajo-ominaisuuksien selville saaminen jalostusta varten, harrastajien ja heidän yhteistoimintansa kehittäminen sekä kilpailumahdollisuuden tarjoaminen näihin sääntöihin pohjautuen. Ajokokeissa ei ole tarkoitus vahingoittaa riistaeläintä. Koira voi osallistua ajokokeeseen täytettyään yhdeksän kuukautta. Koira saa kilpailla ilman näyttelytulosta, kunnes se on saavuttanut yhden MÄAJ-1 palkinnon. Kokeeseen ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki mäyräkoirien roturyhmään (FCI4) kuuluvat rodut.

Mäyräkoirien ajokokeita järjestetään yksipäiväisinä tai koko koekauden kokeina. Molemmissa koemuodoissa itse koe on samanlainen, mutta koko koekauden kestävässä kokeessa koiranohjaaja itse päättää koettelumaaston ja ajankohdan. Koko koekauden kokeessa pyritään koiralle valitsemaan mahdollisimman hyvä koemaasto ja -ajankohta. Tästä syystä koko koekauden kestävä koe on suosittu koeuraa aloittelevien koirien keskuudessa. Koira saa osallistua koko koekauden kestävään kokeeseen, kunnes se on saavuttanut yhden MÄAJ-1 palkinnon koko kauden kokeesta Suomessa tai se on saavuttanut FI KVA-MÄAJ(aiemmin FI KVA-A) arvoon oikeuttavat tulokset. Kun koira saavuttaa kolmannen MÄAJ-1 palkinnon, sekä on saanut näyttelystä vähintään laatumaininnan ’hyvä’ yli 15 kuukauden iässä, voidaan sille hakea FI KVA-MÄAJ-arvoa.

Kokeen kulku

Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla. Puhuttelussa voidaan ottaa kantaa koettelupäivän kelin vaikutuksesta arviointiin ja muistuttaa yleisistä kokeeseen liittyvistä asioista. Ylituomari antaa ohjeistuksen siitä, mihin aikaan koirat tulee laskea irti. Koiranohjaaja ja ryhmätuomari suuntaavat sovittuun maastoon koiran irtilaskua varten. Koesuoritusta voi olla arvostelemassa myös toinen tuomari. Kahta tuomaria käytetään pääasiassa arvokisoissa. Yksipäiväisissä kokeissa maastot ja niihin määrätyt tuomarit arvotaan jokaiselle osallistujalle.
Koesuoritus kestää enintään kuusi tuntia, minkä aikana koiran on tarkoitus saada kaksi ajoa aikaiseksi. Koiralla on käytettävissä 180 minuuttia aikaa ajoeläimen löytämiseen. Ensimmäisestä erästä jäljellejäävä hakuaika on käytettävissä toisessa ajoerässä ajoeläimen löytämiseksi. Kun koira löytää ajettavan, alkaa ajattamisajan mittaaminen. Käytettävissä oleva ajattamisaika riippuu ajoeläimestä. Sallittuja ajoeläimiä ovat jänis, kettu, metsäkauris, japaninpeura, kuusipeura ja valkohäntäpeura. Peuroilla, kauriilla ja ketulla ajattamisaika on yhteensä 120 minuuttia. Jäniksellä ja rusakolla ajattamisaika on 90 minuuttia. Tämä johtuu siitä, että jäniksen katsotaan olevan vaikeampi ajettava, minkä takia lyhyemmällä jänisajolla on mahdollista saada samat pisteet kuin muiden ajoeläinten pidemmästä ajamisesta. Ensimmäisen erän ajo kestää enintään 60 minuuttia jäniksellä ja 80 minuuttia muilla ajoeläimillä. Jäljelle jäänyt ajattamisaika siirtyy toiseen erään. Ajoajasta saavutettavissa olevat maksimipisteet ovat 40.
Ajoajan lisäksi koira saa pisteitä myös ominaisuuksista. Arvioitavia ominaisuuksia ovat haku, yöjälkityöskentely, haukun kuuluvuus, haukun muut ominaisuudet, ajovarmuus, etenevyys- ja yhteys ajettavaan, yhteistyökyky, sekä metsästysinto. Ominaisuuksista koira voi saada enintään 60 pistettä, joten kokeen maksimipistemäärä on 100. Palkintosijoja koira voi saavuttaa seuraavasti:
MÄAJ-1: 60-100 pistettä
MÄAJ-2: 50-59,99 pistettä
MÄAJ-3: 40-49,99 pistettä
MÄAJ-0: 0-39,99 pistettä

 

tuutsäjänö

KOEURAN ALOITTAMINEN

Koira ilmoitetaan kokeeseen järjestäjän määräämällä tavalla, mutta yleisesti käytetään Kennelliiton ”ilmoittautuminen kokeeseen tai luonnetestiin” -lomaketta. Palkintotuomarin pitää olla nimettynä jo kokeeseen ilmoittautuessa. Palkintotuomareita on Suomessa paljon, mutta sellaisen löytämien ei aina ole helppoa. Helpoimmin koetoimintaan pääsee mukaan kysymällä kokeneemmalta harrastajalta apua. Esimerkiksi SML:n (Mäyräkoiraliitto) paikalliskerhojen puheenjohtajat tai sihteerit osaavat varmasti auttaa ajotoiminnasta kiinnostuneiden löytämisessä. Myös koirasi kasvattaja on usein korvaamaton apu ja monet kasvattajat tukevat kasvattinsa taitojen koettelua kokeissa mielellään. Koesuoritus itsessään ei vaadi sääntöjen tuntemista, mutta monessa kohdassa siitä on hyötyä niin ohjaajalle kuin koirallekin. Säännöt ja kokeen kulun oppii helpoiten MÄAJ palkintotuomarikurssilla. Kurssien aikataulut ja järjestämispaikat löydät Kennelliiton tapahtumakalenterista, josta löytyvät myös kaikki koekauden aikana järjestettävät kokeetkin. Palkintotuomarikurssilla opiskellaan lajista kaikki perusasiat ja kurssin sekä kahden hyväksytyn harjoittelun jälkeen kokelaalla on muodollinen pätevyys myös itse toimia ajokokeissa palkintotuomarina. Palkintotuomarin pätevyydestä on myös hyötyä tuomarin löytämisessä, koska usein tuomariksi lupautuvalla itsellään on koira ja tarve palkintotuomarille saattaa tulla myös hänelle. Vastavuoroisuus on tässäkin avainsana.

Kokeeseen valmistautuminen alkaa jo kauan enne itse koesuoritusta, mutta muutamia asioita kannattaa pitää mielessä. Käytännöt vaihtelevat, mutta usein koiran kanssa ei käydä metsässä pariin päivään ennen koesuoritusta, jotta koira ei väsytä tai satuta itseään. Tärkeintä on tuntea oma koira ja pyrkiä toimimaan kokeessa niin kuin metsälläkin toimisi. Koira aistii helposti jännityksen ja onkin syytä muistaa, että kokeessa mitataan koiran koesuoritusta juuri sinä päivänä ja vallitsevissa olosuhteissa. Koira ei tahallaan tee mitään väärää ja niin hyvät kuin huonotkin hetket kuuluvat lajiin. Yleensä koetapahtuma maksaa joitakin kymmeniä euroja osallistujalle. Tällä rahalla järjestäjä kattaa kokeen keskuspaikan ja järjestelyjen aiheuttamia kuluja. Yleensä yksipäiväisissä kokeissa koepaikalla on tarjolla aamiainen sekä lounas, jotka kuuluvat koiranohjaajalle ja hänen tuomarilleen/tuomareilleen ja sisältyvät osallistumismaksuun. Koiranohjaaja varaa eväät itselle, tuomareille ja mahdolliselle maasto-oppaalle. Koesuoritus on joskus niin kiireinen, että eväät jäävät syömättä, mutta kaikkien on mukavampi olla metsässä, kun nälkä ei kurni vatsassa. Koiran ohjaaja huolehtii myös koeryhmänsä kulkemisesta maastoon ja kulkemisesta maastossa.

Kun koettelu on ohi ja koira on otettu kiinni, siirrytään takaisin keskuspaikalle ja ylituomari, saatuaan selvityksen koepäivän kulusta vähintään ryhmätuomarilta, vahvistaa tuloksen. Koiranohjaajalla on oikeus osallistua kokeen purkutilaisuuteen. Tähän poikkeuksen tekevät kuitenkin arvokokeet. Kun kaikki koirat on saatu arvosteltua, jaetaan mahdolliset palkinnot ja tulokset julkaistaan. Koe päättyy tulosten julkaisuun. Hyvä tapa on muistaa omalle koiralle lupautunutta tuomaria jollakin pienellä muistamisella. Myös tuomarille aiheutuneista kuluista tulee huolehtia. Tässäkin toisaalta toimii vastavuoroisuus hyvin, eikä rahaa välttämättä tarvitse liikutella mihinkään suuntaan.

 

SÄÄNNÖT JA OHJEET

Mäyräkoirien ajokokeen säännöt ja ohjeet

Koekauden kestävä mäyräkoirien ajokokeen järjestämisohje

Koko koekauden ajokokeen lisäohje02.05.2021

Mäyräkoirien SM-ajokokeen järjestämisohje

Mäyräkoirien SM-ajokokeen lohkovalintakokeen järjestämisohje

 

PALKITUT KOIRAT

MÄAJ - Suomen Mestarit

Tähtiajurit

 

AJOTOIMIKUNTA TIEDOTTAA