Suomen Mäyräkoiraliitto SML ry - Harrastukset - Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe

Yleistä

Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeen tarkoituksena on todeta luolakoirien taipumukset vesilinnun metsästyksessä. Kokeessa selvitetään koiran halu hakea, noutaa ja jäljestää vesiriistaa. Kokeeseen saavat osallistua kaikki ne rodut, joilla on osallistumisoikeus LUT- ja LUME kokeisiin. Sekä lisäksi rodut joille Kennelliitto on anomuksesta erikseen myöntänyt osallistumisoikeuden. Kokeeseen osallistuvan koiran tulee olla täyttänyt 9kk ja sen täytyy olla tunnistusmerkitty. Koira saa kilpailla ilman näyttelytulosta kunnes se on saavuttanut yhden Veri-1 palkinnon. Koira saavuttaa käyttövalionarvon ( KVA-VERI ) kun se on saanut kolme kertaa Veri-1 palkinnon vähintään kahdelta eri ylituomarilta.

Kokeen kulku

Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla ja suoritusjärjestyksen arpomisella. Kunkin koiran koesuoritus koostuu kolmesta koe-erästä, joiden alkamisesta ja loppumisesta koetuomari ilmoittaa koiran ohjaajalle. Kokeessa kaikki koirat arvostellaan samoin rodusta riippumatta. Jos koiran koesuorituksen aikana sattuu kohtuuton häiriö, kuten ukkosmyrsky, ylituomari voi keskeyttää suorituksen ja antaa koiralle mahdollisiúuden uuteen suoritukseen.

Haku kaislikosta ilman lintua

Hyvän vesiriistakoiran täytyy hakea kaislikosta ja vedestä myös ilman riistan hajua. Jokaista koiraa kokeillaan ensin ilman riistaa kaislikossa ja vedessä. Koiran on oltava ohjattavissa ja osoitettava tottelevaisuutta siten, että koiralta vaaditaan haku haulikon kantaman päässä. Koiraa saa kehottaa hakuun suullisesti tai käsimerkein käskyttämällä tai heittämällä kiviä, korkeintaan 4kpl. Kivien käyttö pudottaa suorituksessa annettavia pisteitä siten että osiosta maksimissaan 5 pistettä. Tiiviin kasvillisuuden aiheuttama vaikeus otetaan huomioon. Suoritusaika on korkeintaan 10 minuuttia. Täydet 10 pistettä saa koira, joka menee veteen yhdellä käskyllä ja hakee määrätietoisesti ja riittävän kaukaa. Koiran ohjauksen tulee olla kevyttä eikä kivien heittoon saa turvautua. Ilman pisteitä jää koira, joka ei suostu menemään ollenkaan veteen.

Nouto vedestä

Lintu heitetään ohjaajan ja koiran läheltä mahdollisimman kauas, koiralle uintikelpoiseen ruohikkoon niin, että koira näkee lennon. Haulikolla ammutaan samanaikaisesti koiran laukauksenkestävyyden toteamiseksi. Koiran on noudettava lintu ja luovutettava se ohjaajalle. Selvästi paukkuarka koira suljetaan kokeesta. Koiraa ei saa ohjata heittämällä kiviä. 10 pisteen suoritus edellyttää, että koira noutaa linnun määrätietoisesti ja nopeasti ja luovuttaa sen ohjaajalle. Laukauksen aikana on koiran pysyttävä paikoillaan. 0 pistettä saa työskentelystä joko kieltäytyvä tai riistaa raateleva taikka piilottava koira.

Jäljestäminen

Jälki tehdään koelinnulla, joka on kiinnitetty narulla parimetriseen keppiin. Jokaiselle koiralle tehdään oma ns. laahausjälki joka käydään heti jäljen tekemisen jälkeen. Lintua kuljetetaan jäljen tekijän sivulla. Koira tai ohjaaja eivät saa nähdä jäljen tekemistä. Koelintu sijoitetaan jäljen päähän koloon, syvennykseen tai pensaan alle. Jäljen alkukohta merkitään linnusta revityillä höyhenillä. Ohjaajalle näytetään jäljen alku ja suunta. Koira jäljittä joko irrallaan tai n. 6 metriä pitkässä jäljestysnarussa. Koe suoritetaan avoimessa maastossa niityllä tai metsässä, jossa aluskasvillisuus ei haittaa näkyvyyttä. Jäljen pituus on noin 150 metriä. Alussa on 20 metriä suoraa osuutta ja loppuosa jäljestä on loivan S kirjaimen muotoinen. Koiran tulee selvittää jälki sujuvasti ja joko tuoda riista tai ilmaista löytäneensä sen. Koeaika n. 10 minuuttia. 10 pisteen suoritus edellyttää, että koira irrallaan jäljittää riistan sujuvasti ja tuo sen viivyttelemättä ohjaajalle käteen. Kytkettynä jäljittävä koira voi saada korkeintaan 6 pistettä edellyttäen että koira jäljittää jälkitarkasti ilman hukkia linnulle. Jos riistaa ei löydy,tai irrallaan jäljestävä koira ei ilmaise tai nouda lintua, koira saa nolla pistettä.

Palkintosijat

1. palkinnon saa koira, jonka yhteispistemäärä on vähintään 21 pistettä. Jokaisesta osasuorituksesta täytyy saada vähintään 6 p.

2. palkinnon saa koira, jonka yhteispistemäärä on vähintään 15 pistettä. Jokaisesta osasuorituksesta täytyy saada vähintään 5 p.

3. palkinnon saa koira, jonka yhteispistemäärä on vähintään 9 pistettä. Jokaisesta osasuorituksesta täytyy saada vähintään 3 p.

LINKKEJÄ:

Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe - säännöt
Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe - arvostelulomake
Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe - koirakohtainen pöytäkirja
Ilmoittautuminen Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeeseen

10.8.2022 LUT-kollegion hyväksymä. Astuu voimaan 1.1.2023.

1. Tarkoitus

Kokeen tarkoitus on nostaa koirien koulutuksen tasoa kilpailun kautta sekä tehdä tunnetuksi terrierien ja mäyräkoirien käyttöä vesilinnun metsästyksessä.

2. Kokeen järjestäminen

Luolakoirarotujen vesiriistamestaruuskokeessa noudatetaan SKL-FKK:n vahvistamia Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeen sääntöjä.

Luolakoirarotujen vesiriistamestaruudesta kilpaillaan yksipäiväisessä yksiluokkaisessa kokeessa, joka järjestetään vuosittain elokuussa, ennen vesilintujen metsästyskauden aloitusta.

Mestaruuden saavuttaa korkeimpaan palkintosijaan oikeuttavan suurimman pistemäärän saanut koira. Tasatuloksessa mestaruuden voittaa koira, joka saa korkeimmat pisteet eri osa-alueista seuraavassa järjestyksessä: haku, nouto, jäljestäminen. Pisteiden ollessa edelleen tasan, kokeen ylituomari ratkaisee voittajan.

Kokeen järjestämisestä vastaavat koetta aktiivisesti harrastavat yhdistykset yhdessä rotujärjestönsä kanssa seuraavasti: vuosina 2023 Parsonrussellinterrierit ry, 2024 Suomen Jackrussellinterrierit ry, 2025 Borderterrierikerho ry, 2026 Suomen Kettuterrierit ry 2027 Suomen Saksanmetsästysterrierit ry, 2028 Suomen Mäyräkoiraliitto, jatkuen vuorovuosina. Koe on anottava Kennelliiton kulloinkin määräämänä aikana.

3. Osallistumisoikeus

Mestaruuskokeeseen osallistuvan koiranohjaajan tulee olla jonkun luolakoirarotuja harrastavan rotujärjestön jäsen. Kokeen järjestävä taho (koetoimikunta) tarkastaa ohjaajan jäsenyyden.

Kokeeseen osallistumisoikeus on edellisen vuoden mestarin lisäksi Parsonrussellinterrierit ry:n, Suomen Jackrussellinterrierit ry:n, Borderterrierikerho ry:n, Suomen Mäyräkoiraliitto ry:n, Suomen Kettuterrierit ry:n, Suomen Saksanmetsästysterrierit ry:n, Lakelandinterrierit ry:n, Cairnterrierikerho ry:n sekä Brasilianterrieri-Fox Paulistinha ry:n edustamilla koirilla, jotka ovat kilpailuvuonna voittaneet oman rotujärjestönsä vesiriistamestaruuden.

Mikäli rodulla ei järjestetä erillistä rodun vesimestaruuskoetta, voi rotujärjestö halutessaan nimetä edustajansa sekä varaedustajan. Nimettävällä edustajalla ja varaedustajalla tulee olla vesiriistakokeesta vähintään yksi VERI 1-tulos kuluneelta tai mestaruuskoetta edeltävältä kaudelta.

Kutakin rotujärjestöä edustaa ainoastaan yksi nimetty edustaja ja varsinaisen edustajan estyneenä ollessa varaedustaja, joka on rotujärjestön vesimestaruuskokeen toiseksi tullut tai rotujärjestön erikseen ilmoittama.

Mikäli koe ei täyty varsinaisen mestaruuskokeen osallistujista, voidaan koetta täydentää mestaruuskokeen ulkopuolisilla koirilla, joilla ei ole erillistä tulosvaatimusta kokeeseen pääsemiseksi.

4. Arvosteleminen

Järjestävä yhdistys nimeää kokeen ylituomarin. Kokeen ylituomarin tulee olla kokenut ja arvostellut vähintään yhden kokeen kuluneella tai edeltävällä kaudella.

Ylituomari arvioi mestaruuskokeeseen osallistuvat koirat jokaiselta kokeen osa-alueelta.

Mikäli mestaruuskokeeseen osallistuu kaikkien osallistumisoikeuksien edustamat rodut sekä edellisen vuoden mestari, yhteensä 10 koiraa, tulee kokeessa olla kaksi vesiriistakokeiden ylituomaria. Tällaisessa tapauksessa toinen tuomareista toimii varsinaisena kokeen ylituomarina ja toinen avustavana tuomarina. Varsinainen ylituomari arvostelee tällöin vesitöiden osuudet ja avustava tuomari arvostelee jälkiosuuden.

5. Kokeeseen ilmoittautuminen

Koe on ns. kutsukilpailu, johon ilmoittaudutaan kirjallisesti Suomen kennelliiton ja järjestävän yhdistyksen ohjeiden mukaisesti. Rotujärjestöt, tai heidän valtuuttamansa yhdistys, ilmoittavat järjestäjälle mestaruuskokeeseen osallistuvat koirat ja näiden varakoirat kokeen ilmoittautumisajan puitteissa. Rotujärjestöt vastaavat ilmoittamansa koiran osallistumismaksun suorittamisesta.

Mestaruuskokeen ulkopuoliset koirat hoitavat ilmoittautumisen itsenäisesti.

6. Kokeen talous

Kokeen järjestelykuluista on vastuussa järjestävä rotujärjestö sekä järjestävä yhdistys.

Edellä mainitut rotujärjestöt varaavat joka vuosi erikseen määrittelemänsä summan kokeen järjestelykulujen kattamiseen.

Osallistumismaksun määrittää järjestävä rotujärjestö/yhdistys.

7. Muutokset

Muutokset tähän ohjeeseen valmistelee rotujärjestöjen alainen LUT-tuomarikollegio.

25.2.2018

1. Tarkoitus

Kokeen tarkoitus on edistää noutavien mäyräkoirien koulutusta, lisätä ja laajentaa rotukohtaisesti harrastajien määrää sekä tehdä tunnetuksi mäyräkoirien käyttöä vesilinnun metsästyksessä.

2. Kokeen järjestäminen

Mäyräkoirien vesiriistamestaruuskokeessa noudatetaan SKL-FKK:n vahvistamia Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeen sääntöjä.

Mäyräkoirien rotumestaruudesta kilpaillaan yksipäiväisessä yksiluokkaisessa kokeessa, joka järjestetään vuosittain viimeistään kahta (2) viikkoa ennen valtakunnallista koetta.

Rotumestaruuden saavuttaa korkeimpaan palkintosijaan oikeuttavan suurimman pistemäärän saanut koira. Tasatuloksessa mestaruuden voittaa koira, joka saa korkeimmat pisteet eri osa-alueista seuraavassa järjestyksessä: haku, nouto, jäljestäminen. Pisteiden ollessa edelleen tasan, kokeen ylituomari ratkaisee voittajan.

Kokeen järjestämisestä vastaavat Suomen Mäyräkoiraliitto jonkun siihen kuuluvan yhdistyksen kanssa.

3. Arvosteleminen

Järjestävä yhdistys nimeää kokeen ylituomarin, jonka Suomen Mäyräkoiraliiton veritoimikunta hyväksyy.

4. Osallistumisoikeus

Kokeeseen osallistuvan koiranohjaajan tulee olla Suomen Mäyräkoiraliiton jäsen.

Kokeeseen kutsutaan edellisen vuoden mestari. Lisäksi kokeeseen voivat ilmoittautua koirat, jotka ovat kilpailuvuotena tai edellisenä vuotena saavuttaneet vähintään yhden VERI1-tuloksen. Kokeen enimmäiskoiramäärä on kahdeksan (8) koiraa.

Saavutetut pisteet ratkaisevat osallistumisjärjestyksen.. Tasavertaisessa tilanteessa kokeeseen osallistuminen päätetään arpomalla.