Yleistä risteytyksistä
1.1.2021 lähtien sekä karvanlaaturisteytyksiin että normaalikokoisten ja pienoismäyräkoirien välisiin risteytyksiin pitää olla etukäteen ennen astutusta Mäyräkoiraliitolta haettu ja Kennelliiton myöntämä poikkeuslupa, jotta pentue voidaan rekisteröidä FI-rekisteriin.
Poikkeuslupaa ei tarvita jatkossakaan samaa karvanlaatua olevien kaniini- ja kääpiömäyräkoirien välisiin yhdistelmiin, sillä pienoismäyräkoiria pidetään samassa karvanlaadussa yhtenä jalostuspopulaationa. Poikkeuslupaa ei ole mahdollista saada pitkä- ja karkeakarvaisen risteyttämiseen eikä yhdistelmään, jossa kaniinikokoinen narttu astutettaisiin normaalikokoisella uroksella. Myös kahden laikullisen (merle-geenin omaavan) yksilön yhdistäminen on kiellettyä.
Koko- ja karvanlaaturisteytykset
Kokoristeytyksissä jälkeläiset rekisteröidään yhdistelmän suuremman vanhemman kokomuunnokseen. Karvanlaaturisteytyksissä syntyneet pennut rekisteröidään ilmiasunsa mukaiseen rotuun. Jos taas samaa kokomuunnosta ja/tai karvanlaatua oleville vanhemmille syntyy joko kooltaan tai karvanlaadultaan poikkeava pentu (esimerkiksi kahden karkeakarvaisen yhdistelmästä syntyy lyhytkarvainen pentu tai kahden normaalikokoisen vanhemman pentu jää kääpiökokoiseksi), sovelletaan siirtoon toiseen rotumuunnokseen koirarekisteriohjetta. Tämä koskee myös karvanlaaturisteytyksiä, jos muutos halutaan tehdä koon perusteella. Tarkemmat ohjeet löytyvät koirarekisteriohjeesta www.kennelliitto.fi.
Karvanlaadun osalta muutos voidaan tehdä Kennelliiton toimistossa omistajan ilmoituksen mukaan, kun koira on täyttänyt 9 kk. Koko määräytyy rinnanympärysmitan perusteella. Muutos suurempaan kokomuunnokseen voidaan tehdä koiralle, jonka todetaan jo vähintään 9 kk iässä kuuluvan suurempaan kokomuunnokseen kuin mihin se on rekisteröity. Muutos pienempään kokomuunnokseen voidaan tehdä vasta koiran täytettyä 15 kk.
On suositeltavaa huomioda risteytyksiä teetettäessä seuraavat asiat:
- Sukusiitosaste. Geneettinen monimuotoisuus ei lisäänny kummassakaan rodussa, jos yhdistelmän sukusiitosaste ei täytä risteytyksen perusperiaatetta.
- Jos uroksen jälkeläiskiintiö on omassa rodussaan saavuttanut maksimirajan on kokoristeytyksissä aina se mahdollisuus, että osa jälkeläisistä tullaan koon takia rekisteröimään tulevaisuudessa uroksen rotuun. Tällöin uroksen suositeltu jälkeläiskiintiö ylittyy.
Koska useiden normaalikokoisten ja kääpiöiden linjoista löytyy yhteisiä esivanhempia, tulee geneettiseen monimuotoisuuteen kiinnittää huomioita risteytyksiä suunnitellessa. Sukusiitoksen ja ylikäytettyjen urosten suosiminen tuo mukanaan paljon riskitekijöitä, joten tällaisten yhdistelmien teettäminen ei ole suotavaa risteytyksiä ajatellen.
Mäyräkoirien rotumuunnosristeytyksiin tarvittavan poikkeusluvan ehdot
Nämä poikkeusluvan ehdot tulevat voimaan 1.1.2026 eli se koskee pentueita, joista on jätetty hakemus 1.1.2026 tai sen jälkeen.
Rotujärjestön puoltoa varten tulee täyttyä alla olevat ehdot:
- Molemmilla vanhemmilla tulee olla voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Kummallakaan vanhemmalla ei saa olla todettuna PRA, katarakta tai keratitis. Koiran, jonka vanhemmalla tai jälkeläisellä on todettu PRA, ei hyväksytä risteytyspentueen vanhemmaksi. Mikäli koiralla on todettu epäilyttävä/avoin diagnoosi PRA, katarakta tai keratitis, ei silmälausunto saa olla 1 vuotta vanhempi astutushetkellä.
- Molemmat vanhemmat tulee olla selkäkuvattu. IDD3 tai IDD2 tuloksen saaneen koiran saa yhdistää vain tuloksella IDD0 tai IDD1 kuvattuun koiraan. IDD3-tuloksella kuvatun koiran K-luku saa olla korkeintaan K7, jotta sille voidaan puoltaa poikkeuslupaa risteytykseen.
- Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirilla tulee olla PEVISA:n mukainen polvitarkastus.
- Jos koiralla on näyttely- tai jalostustarkastustulos luonteesta johtuen hylätty tai luonnetesti keskeytetty tai luonnetestin luoksepäästävyysarvosana on miinuksella, puoltoa ei myönnetä.
- Jälkeläisrajat karkeakarvaisilla ja lyhytkarvaisilla normaalikokoisilla mäyräkoirilla (suurilukuiset rodut) 2 % ja muilla roduilla 3 % neljän edellisen vuoden rekisteröinnistä risteytyspentueissa. Koiran jälkeläisiä sen omassa populaatiossa ei lasketa mukaan tähän lukuun. Jälkeläisrajat päivitetään vuosittain tammikuun alussa.
- Yhdistelmän sukusiitosaste viidellä sukupolvella laskettuna 3,125 %.
- Uusintayhdistelmät voidaan hyväksyä vain erityisissä poikkeustapauksissa.
- Lyhytkarvaisen ja karkeakarvaisen yhdistelmässä lyhytkarvainen ei saa kantaa pitkäkarvaisuutta. Lyhytkarvainen pitää geenitestata, jos sen sukutaulussa on neljän sukupolven sisällä pitkäkarvainen koira tai jos sukutaulun neljän polven koirien karvanlaatu ei ole tiedossa.
- Yhdistelmän terveysriskejä arvioidaan kokonaisuutena. Mikäli yhdistelmässä arvioidaan olevan jonkin vakavan sairauden huomattava riski, yhdistelmää ei puolleta. Myös ulkopuolisia asiantuntijoita voidaan konsultoida tarvittaessa, mikä voi pidentää hakemuksen käsittelyaikaa.
- Näistä poikkeusluvan ehdoista sukusiitosastevaatimuksesta voidaan poiketa kerran kasvattajaa kohden. Sukusiitosasteen tulee olla alle 6,25 % viidellä sukupolvella laskettuna.
Poikkeuslupien myöntämisestä päättää lopullisesti Kennelliitto.
Yhdistelmiä koskevat myös kaikki Kennelliiton yleiset rekisteröintiehdot sekä rotukohtaiset erityisehdot.
Jälkeläisrajat (päivitetty 1/26):
lyhytkarvaiset normaalikokoiset 57, lyhytkarvaiset pienoismäyräkoirat 26, karkeakarvaiset normaalikokoiset 49, karkeakarvaiset pienoismäyräkoirat 22, pitkäkarvaiset normaalikokoiset 25, pitkäkarvaiset pienoismäyräkoirat 27.
Pyyntö poikkeusluvasta on tehtävä kirjallisesti alla olevalla lomakkeella. Lomake sekä muut mahdolliset liitteet pyydetään lähettämään sähköpostitse jalostustoimikunnalle.
Risteystyspoikkeuslupahakemus (tulostettava lomake)
Hakemus lähetetään jalostustoimikunnalle osoitteeseen: jalostustoimikunta@mayrakoiraliitto.fi