Geenitestit
@ MäykkyNet
CDDY tulokset löydät MäykkyNet palvelussa
Mäyräkoirilla tavataan kahta retrogeeniä, jotka molemmat ovat ainakin lähes fiksoituneet eli niitä on mäyräkoirista valtaosalla. Retrogeenit ovat ylimääräisiä kopioita kasvutekijägeeneistä ja ne sijaitsevat kromosomeissa 12 ja 18. Ne molemmat aiheuttavat lyhytjalkaista ulkomuotoa, yhdessä esiintyessään enemmän kuin kumpikaan yksistään. Kromosomin 12 retrogeeni lyhentää koiran jalkoja vähemmän kuin kromosomin 18 retrogeeni, mutta on lisäksi riskigeeni välilevysairaudelle. Välilevysairauden riskiä lisää jo yksi kopio kromosomin 12 retrogeenistä. Suomalaisista mäyräkoirista ei ole tehty kattavaa kartoitusta retrogeenien esiintyvyydestä, mutta todennäköisesti yli 95 % suomalaisista mäyräkoirista omaa nämä molemmat retrogeenit sekä isältä että emältä perittynä eli samaperintäisenä.
Vielä julkaisemattomassa suomalaistutkimuksessa on kuitenkin löydetty mäyräkoiria, jotka kantavat kromosomissa 12 normaalialleelia, ja jopa samaperintäisiä normaalialleelisia mäyräkoiria tiedetään Suomessa syntyneen. Koska kromosomin 12 retrogeenin tiedetään lisäävän välilevysairauden riskiä merkittävästi, yksi keino vaikuttaa mäyräkoirien selkäterveyteen olisi pyrkiä lisäämään normaalialleelisten koirien osuutta rodussa.
Näin ollen ”normaaligeenisiä” mäyräkoiria olisi hyvä käyttää jalostuksessa suunnitellusti ja maltillisesti, muutkin jalostuksessa huomioitavat seikat muistaen. Koska ”normaaligeenisiä” on mäyräkoirissa hyvin vähän, selkäsairausriskin pienentäminen ei voi perustua yksin ”normaaligeenisten” etsimiseen ja laajamittaiseen käyttöön, koska tällöin geenipoolin huomattavan kaventumisen riski erittäin suuri. Koska koiran raajojen pituus ei määräydy yksin kromosomin 12 perusteella, normaalialleeli ei ratkaisevasti vaikuta koiran ulkonäköön, vaikka raajat voivatkin olla hieman pidemmät.
Kattavasti tietoa retrogeeneistä ja niiden vaikutuksista koiran terveyteen MMT, jalostusagronomi Katariina Mäen kotisivuilla.
Ohje CDDY-testin tuloksen tulkintaan
Retrogeeni lisää välilevysairauden riskiä, minkä vuoksi retrogeenin osuuden pieneneminen parantaisi rodun selkäterveystilannetta. Testaaminen kannattaa kohdentaa erityisesti sukuihin, joista N-muotoa on löydetty. Tiettävästi kaikki N-muotoa kantavat koirat ovat olleet selkäkuvaustulokseltaan joko IDD0 tai IDD1, joten testaaminen kannattaa kohdentaa ensisijaisesti matalan K-luvun koiriin.
Koiralla voi olla kromosomin 12 retrogeenistä 0, 1 tai 2 kopiota. Kopioiden määrä on mahdollista selvittää geenitestillä, jonka tulos ilmoitetaan seuraavasti:
CDDY/CDDY: Koira on perinyt kummaltakin vanhemmaltaan retrogeenin CDDY. Mäyräkoirista arviolta noin 95 % on tällaisia samaperintäisiä kromosomin 12 retrogeenin suhteen. CDDY/CDDY periyttää jälkeläisilleen vain muotoa CDDY. Kahden CDDY/CDDY:n jälkeläiset ovat aina muotoa CDDY/CDDY.
CDDY/N: Koira on perinyt toiselta vanhemmaltaan retrogeenin CDDY ja toiselta vanhemmaltaan geenin normaalin muodon N. Mäyräkoirista arviolta muutama prosentti on tällaisia eriperintäisiä. N-muotoa kantavan vanhemman selvittämiseksi kannattaa testata CDDY/N-koiran vanhempien CDDY-status. CDDY/N-koiran jälkeläiset voivat saada joko CDDY- tai N-alleelin eriperintäiseltä vanhemmaltaan, joten myös mahdollisia jälkeläisiä kannattaa testata N-koirien löytämiseksi.
N/N: Koira on perinyt kummaltakin vanhemmaltaan retrogeenin sijaan normaalin muodon N. Normaalimuodon suhteen samaperintäisiä N/N-koiria on mäyräkoirissa hyvin vähän. N/N periyttää jälkeläisilleen vain geenin normaalimuotoa N.
Jos löydät CDDY/N tai N/N koiran, testaa sen vanhemmat, täyssisarukset ja jälkeläiset -etenkin lisääntymiskykyiset!
Kaikki geenitestatut koirat löytyvät MäykkyNetistä.