Metsästyskoirien Jäljestämiskoe – MEJÄ

Eräs mielenkiintoisimmista koemuodoista mäyräkoiralle on MEJÄ- koe. Luonnostaan mäyräkoira käyttää hajuaistiaan lähes kaiken uuden tutkimiseen ja havainnointiin. Mikäpä sen parempaa kuin valjastaa tuo vaistonomainen tapa hyöty(ja huvi-) käyttöön.

Vinkkejä ”uran” alkutaipaleelle löydät napauttamalla 

jalkikoiraksi 200

Josko kokeeseen?

Kokeessa metsään vedetään verijälki, jota koiran tulisi itsenäisesti seurata. Ohjaaja seuraa mukana kuuden metrin pituisen jäljestysnarun päässä, mutta ei saa puuttua koiran suoritukseen. AVO- luokan jäljen tulisi olla vähintään 12 tunnin ikäinen ja VOI- luokan jäljen 18 tunnin ikäinen. Jälki pyritään tekemään riistarikkaaseen maastoon.  Muotovalion arvoon mäyräkoira tarvitsee joko kaksi avoimen luokan 2-tulosta (AVO 2) tai yhden 1-tuloksen (AVO 1). Koemuodossa kilpaillaan joka vuosi rotu- ja suomenmestaruudesta. Mäyräkoiraliitolla on oma MEJÄ- toimikuntansa.

Alla on lyhyt tiivistelmä Mejä-kokeen säännöistä ja ohjeista.

Metsästyskoirien Jäljestämiskoe (MEJÄ)

Metsästyskoirien jäljestämiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran kyky seurata haavoittuneen riistaeläimen verijälkeä. Kokeisiin saavat osallistua Kennelliiton rekisteröinti-, rokotus- ja tunnistusmerkintävaatimukset täyttävät koirat, joilla on näyttelypalkinto. Metsästyskoirien jäljestämiskokeen alimmassa luokassa saa vähintään yhdeksän kuukauden ikäinen koira kilpailla ilman näyttelytulosta. Kokeissa on kaksi luokkaa, avoin luokka (AVO) ja voittajaluokka (VOI). Kaksi kertaa avoimen luokan ensimmäisen palkinnon saavuttanut koira siirtyy voittajaluokkaan, eikä tämän jälkeen enää voi kilpailla avoimessa luokassa. Koemuodosta voi myös saavuttaa jäljestämisvalion arvon (FI JVA) SKL – FKK:n sääntöjen mukaisesti.

Verijälki

Jälki tehdään lumettomalle maalle ja mikäli mahdollista riistarikkaaseen maaston. Jälki veritetään, naudan- tai hirvieläimen vereen kostutetulla sienellä. Veri jaetaan tasaisesti koko jäljelle; lähtöön, makauksiin ja kaadolle pirskotetaan muutama pisara verta. Jälkien pituus on 900-1400 metriä luokasta riippuen ja verta käytetään 1/3 litraa. Aika jäljen verittämisen ja jäljestämisen välillä tulee olla vähintään 12 tuntia AVO-luokassa ja 18 tuntia VOI-luokassa. VOI-luokassa jäljellä on oltava veretön katkos.

Voittaja luokan katkokulma
musta väri: veretettyä jälkeä
Punainen: veretön osuus

Voittaja luokan katkokulma, musta väri: veretettyä jälkeä, Punainen: veretön osuus

Jäljen verettämiseen on kätevintä käyttää esimerkiksi vaahtomuovista leikattua noin 10cm x10cm kokoista ”sientä”, joka sidotaan noin 1,5 – 2 metrisen narun päähän. Sieni kastellaan ensin vedellä, jotta siitä irtoaisi sopiva määrä verta. Verta kaadetaan sienelle, jota sitten vedetään perässä. Koska sieni poukkoilee ja kulkee epätasaisesti se antaa hyvin todenmukaisen kuvan oikeasta verijäljestä.

Jokaisella koiralla on oma jälki, joka arvotaan kokeen alussa. Jälki on piilomerkitty maastoon siten, ettei koiran ohjaaja tiedä sen sijaintia. Tuomarin apuna maastossa on ”opas” henkilö, joka on ollut merkitsemässä ja verittämässä jäljen ja näin ollen pystyy kertomaan tuomarille jäljen sijainnin tarkasti. Tuomari seuraa koiran työskentelyä koko jäljestyksen ajan ja arvioi näin koiran kykyä suoriutua tehtävästään.

Avoimen luokan jälkikaavio
Avoimen luokan jälkikaavio
Voittaja luokan jälkikaavio
Voittajaluokan jälkikaavio

Jäljestys

Jäljestävä koira on kytkettynä noin 6 metrin pituiseen ”jäljestysnaruun” ja ohjaaja seuraa koiraa narun matkan päässä. Koiran tulee, saavuttaakseen 1. palkinto, jäljestää täysin itsenäisesti jälki alusta loppuun sallitussa ajassa (max 45 min) ja osoittaa ohjaajalle selvästi ”kaato”. Lisäksi koiran tulee koko kokeen ajan osoittaa erinomaista työskentelyä. Koiran käyttäytyminen riistaa kohtaan testataan myös.

Jäljen päässä olevana kaatona käytetään kuivattua, tuoretta tai tuoreena pakastettua ja koepäiväksi sulatettua hirvieläimensorkkaa. 

Koiran harhautuessa jäljeltä sen tulee itsenäisesti löytää se uudelleen. Jos tuomari joutuu palauttamaan koiran jäljelle, seuraa siitä automaattisesti palkintosijan pudotus ja kolmannen ”hukan” tapahduttua koiraa ei enää voida palkita. Koiran laukauksen sieto testataan myös jokaisen kokeen alussa koirien ollessa kytkettynä jälkinaruunsa ja ohjaajan ollessa noin 10 metrin päässä koirasta. Testissä käytetään haulikkoa tai vähintään 6 mm starttipistoolia. Laukauksensietotestissä hylätyn koiran koesuoritus keskeytetään.

Arvosteluperusteet ja pisteytys

Laatuarvostelun pistetaulukko:

a) Jäljestämishalukkuus 0 – 06p
b) Jäljestämisvarmuus 0 – 12p
c) Työskentelyn etenevyys 0 – 10p
d) Lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon selvittämiskyky 0 – 14p
e) Käyttäytyminen kaadolla 0 – 03p
f) Yleisvaikutelma 0 – 05p
Yhteensä 0 – 50p

Palkinnot:

Ensimmäinen (1.) palkinto 40 -50 pistettä

  • annetaan koiralle, jonka kokonaissuoritus on erinomainen.

Toinen (2.) palkinto 30 -39 pistettä

  • annetaan koiralle, jonka kokonaissuoritus on hyvä.

Kolmas (3.) palkinto 20-29 pistettä

  • annetaan koiralle ,jonka kokonaissuoritus on tyydyttävä.

Jos pistemäärä on jossain osa-arvostelussa nolla, ei koiraa palkita.

Rotumestaruus MEJÄ-koe

rotumestari oikea

RM-koesääntö 2015 alkaen (hyväksytty SML:n liittokokouksessa 21.2.2015)

1. Kokeen tarkoitus

Kokeen tarkoitus on edistää jäljestävien mäyräkoirien koulutusta ja lisätä harrastajien määrää.

2. Osallistumisoikeus kokeeseen

Rotumestaruuskokeessa kilpailee enintään seitsemän (7) SML-FTK ry:n jäsenen voittajaluokan mäyräkoiraa. Tähän sisältyy kuusi (6) koiraa karsinnan perusteella sekä edellisen vuoden mestari, mikäli koira ilmoitetaan kokeeseen. Mikäli edellisen vuoden mestari ei osallistu kokeeseen valitaan 7 koiraa karsinnan perusteella.

3. Ilmoittautuminen ja karsinta

Koetuloksista huomioidaan edellisen rotumestaruuskokeen karsinta-ajan jälkeen saavutetut voittajaluokan tulokset (päivämäärät koeilmoituksessa). Enintään 1 tulos hyväksytään edelliseltä kaudelta. Ilmoittautuminen on tehtävä kirjallisena viimeistään 14 päivää ennen koetta (postileima ratkaisee). Myös sähköpostitse tehty ilmoittautuminen hyväksytään. Arvostelut on liitettävä mukaan ilmoittautumiseen.

  1. Ilmoittautumiset lähetetään SML:n mejä-toimikunnan nimittämälle valitsijahenkilölle.
    Valitsijahenkilö ei saa olla henkilö, jonka koira tai kasvatti on tarjolla kisaan. Hänen on tunnettava jälkikoe.
  2. Valitsijahenkilön päätöksestä ei voi valittaa.
  3. Kolmen parhaan tuloksen yhteenlaskettu pistemäärä ratkaisee.
    • Tasatuloksen sattuessa otetaan ehdokaskoirilta vielä mahdollinen neljäs tulos huomioon.
    • Jos vielä on tasatulos, verrataan kahta parasta tulosta. Jos vielä on tasatulos, verrataan parhaita yksittäisiä tuloksia.
    • Jos vielä on tasatulos, valitsijahenkilö suorittaa arvonnan SML:n mejä-toimikunnan hyväksymällä tavalla.
    • Karsintaan ilmoitetuista tuloksista 3 parasta pitää olla vähintään 2 eri tuomarilta.
  4. Mikäli kokeeseen hyväksytyn koiran osallistuminen estyy, koiran omistajan / edustajan on välittömästi ilmoitettava tästä valitsijahenkilölle. Kokeeseen otetaan varakoirista karsinnan seuraavaksi paras kohdan 3. mukaan.
  5. Karsinnan tulos tiedotetaan kaikille kokeeseen pyrkineille.
  6. Samalta omistajalta korkeintaan 2 koiraa voi osallistua RM-kokeeseen (osaomistus mukaan lukien).
    Koiran omistajaksi katsotaan sen ao. vuoden alussa omistanut henkilö(t).
  7. Järjestäjän on mahdollista järjestää rinnakkaiskoe näin halutessaan RM-kokeesta karsiutuneille koirakoille.
    Järjestäjät voivat hyödyntää rinnakkaiskokeeseen osallistujia RM-kokeen järjestelyissä.

Rotumestaruus MEJÄ -kokeen järjestelyvuorot lohkoittain:

2018 Pohjois-Suomi, Lapin Mäyräkoirakerho
2019 Itä-Suomi, Lahden Seudun Mäyräkoirakerho
2020 Etelä-Suomi, Helsingin Seudun Mäyräkoirakerho
2021 Länsi-Suomi, Turun Seudun Mäyräkoirakerho
2022 Pohjois-Suomi, Lapin Mäyräkoirakerho
2023 Itä-Suomi, Kymenlaakson Mäyräkoirakerho
2024 Keski-Suomi, Tammermaan Mäyräkoirakerho
2025 Etelä-Suomi, Länsi-Uudemaan Mäyräkoira
2026 Länsi-Suomi, Turun Seudun Mäyräkoirakerho
2027 Keski-Suomi
2028 Pohjois-Suomi

Lohkojako

Etelä-Suomi

  • Helsingin Seudun Mäyräkoirakerho
  • Kanta-Hämeen Mäyräkoirakerho
  • Keski-Uudenmaan Mäyräkoirakerho
  • Länsi-Uudenmaan Mäyräkoirakerho
  • Taxklubben SydVäst

Itä-Suomi

  • Itä-Suomen Mäyräkoirakerho
  • Karjalan Mäyräkoirakerho
  • Kymenlaakson Mäyräkoirakerho
  • Lahden Mäyräkoirakerho
  • Suur-Savon Mäyräkoirakerho

Länsi-Suomi

  • Satakunnan Mäyräkoirakerho
  • Turun Seudun Mäyräkoirakerho
  • Ålands Taxklubb

Pohjois-Suomi

  • Jokilaaksojen Mäyräkoirakerho
  • Lapin Mäyräkoirakerho
  • Pohjois-Suomen Mäyräkoirakerho
  • Österbotten Taxklubb-Pohjanmaan Mäyräkoirakerho

Keski-Suomi

  • Etelä-Pohjanmaan Mäyräkoirakerho
  • Keski-Suomen Mäyräkoirakerho
  • Tammermaan Mäyräkoirakerho

Rotumestarit

2025FI40912/17kkuISAGROVE’S HURRIGANES
2024FI30749/18lkkuTAXSTORM GET RHYTHM  
2023FI40912/17kkuISAGROVE’S HURRIGANES
2022FI26784/14lkuKESKI-MAAN HIRMUVALTIAS
2021FI30749/18lkkuTAXSTORM GET RHYTHM
2020FI45240/11lknTAXIASEMAN TUPAS-VILLA

Oheismateriaalia:

ROTUMESTARI_LOGO_2023
Rotumestaruuskokeen järjestämismuistilista

MEJÄ-maaottelun karsintaperusteet

Rotumestaruuskokeen kolme parasta koiraa valitaan edustamaan Suomea seuraavan vuoden maaotteluun. Varakoiraksi neljänneksi sijoittunut. Mikäli joku näistä ei jostain syystä osallistu niin seuraavaksi sijoittunut nousee mukaan. Ja jos rotumestaruuden koirat eivät riitä, niin Mejätoimikunta täydentää joukkueen avaamalla haun kiinnostuneille koirakoille. Valinta tehdään valintahetkestä korkeintaan vuosi taaksepäin olevien tulosten perusteella.

Lisätietoa MEJÄ-kokeista: