Mayrakoiraliitto.fi käyttää evästeitä parantaakseen sivun käyttökokemusta. Hyväksyt evästeiden käytön jatkamalla sivun selaamista.

Koirarekisteriohje määrittelee ehdot pentujen rekisteröimiselle. Kasvattaja voi anoa Kennelliitolta poikkeuslupaa, mikäli pentue ei joltain osin täytä näitä ehtoja. Poikkeusluvan liitteeksi tulee liittää rotujärjestön lausunto ja poikkeuslupa tulee olla myönnetty ennen astutusta. Mikäli Kennelliitto ei ennen astutusta ole myöntänyt poikkeuslupaa rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamiseen, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ- (ei jalostukseen) rekisteriin (Koirarekisteriohje kohta 11.2.). Kuitenkin, jos pentueen vanhemmilla ei astutushetkellä ole rotukohtaisen PEVISA-ohjelman edellyttämiä voimassa olevia terveystutkimustuloksia tai lausuntoja, vaan vanhemmat on tutkittu/lausuttu vasta astutuksen jälkeen ja todettu niiden täyttävän rotukohtaisen PEVISA-ohjelman asettamat raja-arvot, voi kasvattaja yhden (1) kerran rekisteröidä tällaisen pentueensa FI-/ER-rekisteriin niin, että rekisteröintimaksu on korotettu. Koiralle voidaan rekisteröidä yksi tällainen pentue jalostusoikeuden hallinnasta riippumatta. Rajoitus koskee sitä vanhempaa, joka ei astutushetkellä täytä rotukohtaisia PEVISA-ehtoja.

Pyyntö poikkeusluvasta on tehtävä aina kirjallisesti alla olevalla lomakkeella kasvattajan allekirjoituksella varustettuna. Skannattu lomake sekä muut liitteet pyydetään lähettämään ensisijaisesti sähköpostitse.

pdfPoikkeuslupahakemus

Hakemus lähetetään jalostustoimikunnalle osoitteeseen:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Postitse toimitettava hakemus liitteineen toimitetaan osoitteeseen:
Emmi Savolainen
Graniittitie 7 A 10
00710 Helsinki

Muilta kuin liiton jäseniltä peritään poikkeusluvan käsittelymaksuna 22 euroa. Kuitti maksusta tulee liittää poikkeuslupahakemuksen mukaan. Käsittelymaksua ei peritä haettaessa poikkeuslupaa ulkomaiselle urokselle, joka vierailee tai oleskelee Suomessa ja jolta puuttuu PEVISA-tutkimukset (kts. kohta ulkomaiset urokset). Liiton jäsenille poikkeuslupien käsittely on maksuton.

Jalostustoimikunta antaa poikkeuslupahakemuksista joko puoltavan tai kieltävän lausunnon, jonka koirarekisteriohjeen mukaan tulee perustua siihen, täyttävätkö koirat / yhdistelmä rodun jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) terveyteen liittyvät suositukset. Kielteisen lausunnon perusteluna voidaan ilmoittaa myös muu mahdollinen painava ja ilmeinen geneettinen riski.

Vahinkopentue

Jos kyseessä on vahinkopentue, jossa jommalta kummalta vanhemmalta puuttuu PEVISAn mukaiset tarkastukset tai poikkeusluvan tarve muusta syystä huomataan vasta astutuksen jälkeen, voidaan pentue rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamisen vuoksi rekisteröidä kasvattajan toimesta EJ- (ei jalostukseen) rekisteriin yhden kerran kasvattajaa kohden. Ohje on myös koirakohtainen eli jos samalle urokselle tai nartulle syntyy tämän jälkeen toinen vahinkopentue, ei niitä enää rekisteröidä vaikka kasvattajana olisi eri henkilö.

Nartun tiheä pennuttaminen

Nartulla voidaan teettää enintään viisi (5) pentuetta siten, että nartun edellisestä penikoimisesta on pentueen syntyessä oltava kulunut vähintään 10 kuukautta. Tätä tiheämpi pennutus sallitaan alle 8-vuotiaalle nartulle yhden kerran ilman poikkeuslupaa ja tällöin seuraavan synnytyksen väli on oltava vähintään yksi vuosi.

Kennelliitto voi erittäin painavista syistä myöntää poikkeusluvan nartun toiselle liian tiheälle pennuttamiselle. Anomukseen on liitettävä eläinlääkärintodistus, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa sen terveydelle. Todistus on voimassa 6 kk. Poikkeuslupaa ei kuitenkaan myönnetä astutushetkellä 8 vuotta täyttäneelle nartulle.

Mikäli kasvattaja pennuttaa narttua liian tiheästi ilman poikkeuslupaa, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Narttu asetetaan 24 kk:n jalostuskieltoon. Nartun mahdollinen omistajanvaihdos ei vaikuta jalostuskieltoon.

Mikäli nartulle syntyy 6. pentue tai yli 8 vuoden ikäisenä astutettu narttu synnyttää niin, että pentueiden väli on alle 10 kk, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Tämän jälkeen nartun jälkeläisiä ei enää rekisteröidä. Kaikki todistettavasti Kennelliiton tietoon tulleet rekisteröimättömät ns. välipentueet ja ulkomailla rekisteröidyt pentueet huomioidaan syntyneinä pentueina.

Ulkomaiset koirat

Ulkomaisten urosten käyttö 1.1.2016 alkaen

Vuoden 2016 alusta alkaen pysyvällä poikkeusluvalla voidaan ulkomaiselle urokselle rekisteröidä enintään kaksi pentuetta. Kahden pentueen rajoitus koskee 31.12.2015 jälkeen astutettuja pentueita. Yhdistelmä ei kuitenkaan saa olla rodun PEVISA -rajoitusten tai Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastainen (ks. Koirarekisteriohjeen kohta 7.5). Pysyvä poikkeuslupa koskee ulkomaisen uroksen astutuskäyttöä sekä Suomessa että ulkomailla.

Mikäli ulkomaisella uroksella on 1.1.2016 jälkeen kaksi astutusta (pentuetta), voi kasvattaja hakea yhdistelmälle Kennelliitosta etukäteen tapauskohtaisen poikkeusluvan, ellei uros täytä PEVISA-ehtoja. Allekirjoitetussa anomuksessa pitää ilmoittaa, mitä yhdistelmää anomus koskee ja siihen tulee liittää perustelut sekä allekirjoitettu rotujärjestön lausunto. Rotujärjestöltä saatu myönteinen lausunto edesauttaa ja nopeuttaa poikkeusluvan käsittelyä Kennelliitossa. Tällaisissa tapauksissa ulkomaisia uroksia koskevat anomukset käsitellään toimistotyönä.

Ulkomailla tehdyistä PEVISA:n mukaisista tutkimuksista hyväksytään silmien osalta ECVO:n (European College of Veterinary Ophthalmologists) asettamat vaatimukset ja lausunnon tulee olla annettu ECVO-lomakkeella.

ECVO-lomakkeella annettujen lausuntojen lisäksi ECVO-tasoisiksi hyväksytään Ruotsin viralliset silmätarkastuslausunnot sekä USA:n The Canine Eye Registration Foundation (CERF) –lausunto, mikäli tunnistusmerkinnän tarkastus ilmenee lomakkeessa. Lisäksi hyväksytään brittiläinen BVA EyeScheme -silmätarkastuslausunto tai australialainen AVA-ANKC Australian Canine Eye Scheme -silmätarkastuslausunto, jos lomakkeesta ilmenee, että koko silmä on tutkittu eikä muutoksia ole todettu. Lausunnosta pitää ilmetä, että koira on tunnistusmerkitty.

Polvitutkimusten osalta Kennelliitto hyväksyy lausunnot, jotka on annettu käyttäen Putnamin asteikkoon verrattavissa olevaa luokittelua. Lausunnosta tulee käydä ilmi, että koira on ollut tunnistusmerkitty tutkimushetkellä.

Tuontisperman osalta vuoden alusta voimaan tulleet muutokset eivät koske aiemmin tuotuja spermoja. Koirarekisteriohjeen mukaan niiden kohdalla mennään keräyshetken ehdoilla. Jatkossa tuotavien spermaerien kohdalla on tietenkin suositeltavaa varmistaa, että uroksella on sperman keräyshetkellä rodun PEVISA-ehdot täyttävät tutkimustulokset tai anottava ajoissa yhdistelmälle poikkeuslupa.

Rotujärjestön lausunto anotaan kirjallisesti ja anomus mahdollisine liitteineen toimitetaan mieluiten sähköpostin liitteenä jalostustoimikunnalle (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.). Tulostettava lomakepohja anomusta varten ylempänä. Muilta kuin liiton jäseniltä peritään poikkeusluvan käsittelymaksuna 22 euroa. Kuitti maksusta tulee liittää poikkeuslupahakemuksen mukaan.

Lisätietoa

http://www.kennelliitto.fi -> koiran rekisteröinti

 

Koko- ja karvanlaaturisteytykset:

Koko- ja karvanlaaturisteytykset eivät tarvitse enää erikseen myönnettyä poikkeuslupaa, vaan ne voidaan toteuttaa seuraavin ehdoin:

Muunnosten väliset risteytykset sallitaan vapaasti seuraavia poikkeuksia lukuunottamatta:
 
Karkeakarvaisen mäyräkoiran (kaikki koot) risteyttäminen pitkäkarvaisen mäyräkoiran kanssa (kaikki koot) on kielletty. Kaniinimäyräkoiranartun astuttaminen normaalikokoisella mäyräkoirauroksella on kielletty (kaikki karvanlaadut).

Kokoristeytyksissä jälkeläiset rekisteröidään yhdistelmän suuremman vanhemman kokomuunnokseen. Karvanlaaturisteytyksissä syntyneet pennut rekisteröidään ilmiasunsa mukaiseen rotuun (koirarekisteriohje kohta 6.2). Jos taas samaa kokomuunnosta ja/tai karvanlaatua oleville vanhemmille syntyy joko kooltaan tai karvanlaadultaan poikkeava pentu (esimerkiksi kahden karkeakarvaisen yhdistelmästä syntyy lyhytkarvainen pentu tai kahden normaalikokoisen vanhemman pentu jää kääpiökokoiseksi), sovelletaan siirtoon toiseen rotumuunnokseen koirarekisteriohjeen kohtaa 5.3, joka koskee myös karvanlaaturisteytyksiä, jos muutos halutaan tehdä koon perusteella.

Muunnosten väliset siirrot (koirarekisteriohje kohta 5.3). Karvanlaadun osalta muutos voidaan tehdä Kennelliiton toimistossa omistajan ilmoituksen mukaan, kun koira on täyttänyt 9 kk. Koko määräytyy rinnanympärysmitan perusteella. Muutos suurempaan kokomuunnokseen voidaan tehdä koiralle, jonka todetaan jo vähintään 9 kk iässä kuuluvan suurempaan kokomuunnokseen kuin mihin se on rekisteröity. Muutos pienempään kokomuunnokseen voidaan tehdä vasta koiran täytettyä 15 kk (JTT 5/13; Rotukohtaiset erityisehdot 2014).

On suositeltavaa huomioda risteytyksiä teetettäessä seuraavat asiat:

  • Sukusiitosaste > 0. Geneettinen monimuotoisuus ei lisäänny kummassakaan rodussa, jos yhdistelmän sukusiitosaste ei täytä risteytyksen perusperiaatetta.
  • Jos uroksen jälkeläiskiintiö on omassa rodussaan saavuttanut maksimirajan on kokoristeytyksissä aina se mahdollisuus, että osa jälkeläisistä tullaan koon takia rekisteröimään tulevaisuudessa uroksen rotuun. Tällöin uroksen suositeltu jälkeläiskiintiö ylittyy.
Koska useiden normaalikokoisten ja kääpiöiden linjoista löytyy yhteisiä esivanhempia, tulee geneettiseen monimuotoisuuteen kiinnittää huomioita risteytyksiä suunnitellessa. Sukusiitoksen ja ylikäytettyjen urosten suosiminen tuo mukanaan paljon riskitekijöitä, joten tällaisten yhdistelmien teettäminen ei ole suotavaa risteytyksiä ajatellen.
 

Tallenna

Tallenna