Väsymätön ulkoilukaveri

Satoi tai paistoi, mäyräkoira on aina valmis liikkumaan. Lyhyistä sääristään huolimatta se jaksaa siinä missä ulkoiluttajakin - jopa pitempään.

Etteikö mäyräkoira olisi ketterä?

Mäyräkoira tekee vakavasti tuloaan myös agility-areenoille.Jo pelkkä harjoittelu on siitä määrättömän hauskaa. Myös käsitys mäyräkoiran jääräpäisyydestä joutaa vähin erin romukoppaan. TOKO-kehissä on jo tavattu kuuliaisia mäyräkoiria, ja ominaisuudet riittävät palvelutehtäviin raunioillakin.

Ajokoira, jälkikoira, luolakoira

Sadat mäyräkoirat ovat käytännön tilanteissa osoittaneet kelpoisuutensa metsästäjän kumppanina.

Ajava koira

Ajavat koirat etsivät riistaeläimen, karkottavat sen liikkeelle ja ajavat sitä haukkuen. Ajavien koirien ryhmään kuuluu monennäköisiä ja kokoisia koiria, mäyräkoirat niistä pienimpiä. Suuremmilla ajavilla koirilla ajetaan jäniksiä ja kettuja, mutta märäkoiralla ajetaan näiden lisäksi jopa metsäkaurista ja hirviä. Etenkin Ahvenanmaalla mestäkauriiden ajaminen mäyräkoiralla on suosittu metsästysmuoto. Mäyräkoirat ovat hyvävainuisia ja niinpä useimmat kykenevät melko vaivattomasti etsimään riistaeläimen ja karkottamaan sen liikkeelle. Kaikista mäyräkoirista ei kuitenkaan ole ajureiksi, sillä joiltakin puuttuu kyky ajaa haukkuen riistaa. Metsästäjälle ei luonnollisestikaan ole hyötyä koirasta, joka seuraa riistaa äänettömästi. Suppean ja hitaan työskentelytapansa takia mäyräkoirat sopivat erityisen hyvin pienten metsästysmaastojen ajokoiriksi. Tavallisin ajava mäyräkoira meillä on normaalikokoinen karkeakarvainen mäyräkoira, muutamia hyviä pitkäkarvaisiakin on ja lyhytkarvaiset ovat yleistymässä kovaa vauhtia täällä mantereella. Ahvenanmaalla niitä on jo kohtalaisen runsaasti. Kääpiö- ja kaniinimäyräkoiriakin odotetaan kovasti ajokokeisiin. Hyvä ajava mäyräkoira on fyysisesti voimakas ja sitkeä. Sillä on kuuluva ja sointuva ääni ja sen tulee olla myös ohjaajansa kanssa yhteistyöhaluinen.

Jäljestävä koira

Haavoittuneita riistaeläimiä, etupäässä metsästyksessä tai autokolareissa vahingoittuneita hirviä, jäljestämään voidaan kouluttaa mikä tahansa metsästyskoira. Mäyräkoirat kaniinimäyräkoiraa myöten sopivat hyvin jälkikoiraksi. Ne ovat hyvävainuisia ja seuraavat mielellään kaikenlaisia riistajälkiä. Hyvä jälkikoira keskittyy työhönsä unohtaen muun riistan olemassaolon ja etenee verijälkeä pitkin reipasta kävelyvauhtia.

Luolakoira

Mäyräkoiria käytetään metsästäessä kettuja, supeja ja mäyriä maanalaisista luolista. Haukkuen ja hyökkäyksiä tehden luolakoira pakottaa saaliin ulos luolasta, jolloin metsästäjä pääsee koettamaan onneaan. Meillä ja muuallakin luolametsästykseen käytetään eniten karkeakarvaisia ja lyhytkarvaisia normaalikokoisia mäyräkoiria. Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirat on jalostettu pienempää riistaa, nimenomaan kaniineja varten. Ketun ja mäyrän pyynti on niille liian kovaa touhua. Luolakoira siis yrittää karkoittaa saaliin luolasta. Ellei se tässä onnistu, se voi yrittää tappaa itse saaliin. Pystyäkseen hyvään työhön mäyräkoiran täytyy oltava hallitsevainen, sisukas ja rohkea, ei kuitenkaan tyhmänrohkea. Monet luulevat, että luolakoirat ovat aggressiivisia. Ihmisiä kohtaa aggressiiviset mäyräkoirat ovat yleensä arkoja pelkopurijoita. Arasta, hermostuneesta ja vaikeasti käsiteltävästä koirasta on todellisuudessa todella vaikeata kouluttaa luolakoiraa. Hyvä luolakoira on iloinen sekä itsevarma ja sellaisena mitä mukavin seurakoira.

Pienessä pakkauksessa on paljon koiraa

Mäyräkoira on verraton harrastuskoira. Sinullekin. Tutki pentulistaa tai ota yhteyttä pentuvälitykseen:

Anu Snellman
Satukaari 10
15550 Nastola
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Koiranäyttelyiden tarkoitus on palvella puhdasrotuisten koirien jalostusta. Koiranäyttelyssä rodun asiantuntijat, ulkomuototuomarit, arvioivat koiria suhteessa rotumääritelmään. Rotumääritelmä sisältää kuvauksen koiran ulkomuodosta, luonteesta ja liikkumisesta.

Näyttelyiden historia ulottuu kauas, muutaman vuosisadan päähän Isoon-Britanniaan, jossa ensimmäiset näyttelyt järjestettiin. Suomen ensimmäinen koiranäyttely järjestettiin 1800-luvun lopussa. Koiran arvostelun lisäksi koiranäyttely on myös sosiaalinen tapahtuma, jossa näyttelyharrastajat tapaavat toisiaan, kasvattaja voi seurata kasvattiensa kehittymistä ja nuoret koiranäyttelyharrastajat, junior handlerit voivat mitellä taidoistaan rotukehien ulkopuoleisissa junior handler -kilpailuissa.

Koiranäyttelyt voivat olla kansainvälisiä näyttelyitä, joissa kilpaillaan kansainvälisestä sertistä, CACIB:sta. Kansalliset näyttelyt voivat olla kaikkienrotujen näyttelyitä, ryhmänäyttelyitä (tietylle FCI:n roturyhmälle/roturyhmille) tai jonkin rodun erikoisnäyttelyitä. Virallisten näyttelyiden lisäksi järjestetään match show -kilpailuja eli mätsäreitä, jotka ovat epävirallisia näyttelyitä, niihin saavat osallistua myös sekarotuiset ja rekisteröimättömät koirat.

Mäyräkoira tarvitsee tuloksia sekä kokeista ja näyttelyistä saavuttaakseen muotovalionarvon.

Koirat jaetaan eri arvosteluluokkiin ja vain 1 samanrotuinen narttu ja  uros voivat saada sertifikaatin (SERT). Tullakseen muotovalioksi tarvitaan yhdestä maasta 3 sertiä, seuraavista maista 1. Ainoastaan kansainvälisissä näyttelyissä voi koira saavuttaa CACIBIn ( kansainvälinen sertifikaatti, jota tuomari harkitessaan esittää  parhaaksi katsomalleen nartulle ja urokselle). Tullakseen kansainväliseksi muotovalioksi tarvitaan 2 CACIBia 2:sta eri maasta vähintään vuoden välein. Pennuille, veteraaneille ja jossakin maissa junioreille on omat jatkokilpailunsa.

Arvosteluperusteet Suomessa

(Lähde Suomenkennelliito, voimassa 1.1.2012 lähtien, näyttelysäännöt ja täydentävät ohjeet kokonaisuudessaan TÄSTÄ)

Koirat arvostellaan luokittain näyttelysäännön mukaisessa järjestyksessä. Koirista annetaan kirjallinen laatuarvostelu ja laatumainintaa osoittava palkintonauha.

Laatuarvostelu

Tuomarin antaman laatuarvostelun tulee vastata seuraavia määritelmiä:

ERINOMAINEN voidaan antaa koiralle, joka on hyvin lähellä rotumääritelmän ihannetta, joka esitetään erinomaisessa kunnossa, jolla on harmoninen, tasapainoinen luonne, joka on korkealuokkainen ja joka on olemukseltaan erinomainen. Sen ulkomuodolliset ansiot ovat suuret ja virheet vähäiset ja sen tulee omata sukupuolelleen tyypilliset piirteet.

ERITTÄIN HYVÄ voidaan antaa koiralle, joka omaa rodulle tyypilliset piirteet, jolla on tasapainoinen rakenne, ja joka on hyvässä kunnossa. Muutama vähäinen virhe voidaan sallia, mutta ei rakenteellisia virheitä. Tämä laatumaininta voidaan antaa vain tasokkaalle koiralle.

HYVÄ annetaan koiralle, joka on rodulleen tyypillinen, mutta sillä on selkeitä virheitä.

TYYDYTTÄVÄ tulee antaa koiralle, joka vastaa rotuaan ilman yleisesti hyväksyttyjä rodun piirteitä, tai jonka fyysisessä kunnossa on toivomisen varaa.

HYLÄTTY tulee antaa koiralle, joka ei rakenteeltaan vastaa rotumääritelmää, jonka käytös ei ole rotumääritelmän mukainen tai se on selvästi vihainen, jolla on kivespuutos, hammaspuutoksia tai poikkeavuutta purennassa tai leuoissa, jonka väritys tai karvapeite on puutteellinen tai joka osoittaa selvästi merkkejä albinismista. Tämä laatumaininta voidaan antaa myös koiralle, jolla on niin vähän rodun ominaispiirteitä, että se ei vaikuta terveeltä. Sen lisäksi se voidaan antaa koiralle, jolla on rotumääritelmän vastainen hylkäävä virhe.

Koirat, joille ei voida antaa mitään edellä mainituista laatumaininnoista poistetaan kehästä maininnalla:

EI VOIDA ARVOSTELLA Tämä maininta annetaan koiralle, joka ei liiku, hyppii jatkuvasti esittäjänsä ympärillä tai pyrkii ulos kehästä, jonka liikkeitä on mahdoton arvostella tai jos koira jatkuvasti välttelee tuomarin käsittelyä ja tekee mahdottomaksi tarkastaa purennan ja hampaat, rakenteen, hännän tai kivekset, tai jos on havaittavissa jälkiä toimenpiteistä tai käsittelystä, jotka näyttävät vilpin yritykseltä tai tuomarilla on syytä epäillä, että koiralla olevaa vikaa on korjailtu (esim. silmäluomia, korvia tai häntää). Syy, miksi koiraa ei voida arvostella on kirjattava arvosteluun. Joka luokassa neljä parasta koiraa sijoitetaan järjestykseen mikäli ne ovat saaneet laatuarvostelussa vähintään maininnan erittäin hyvä.

Kilpailuarvostelu:

Kilpailuarvostelussa tuomari sijoittaa luokittain erinomainen ja erittäin hyvä laatumaininnalla palkitut neljä (4) parasta koiraa paremmuusjärjestykseen. Nämä saavat merkinnän sijoituksesta arvosteluunsa.7Tuomari voi harkintansa mukaan antaa sekä kilpailuarvostelussa sijoittuneille että muille luokassa kilpailleille, erinomaisella palkituille koirille SERTIFIKAATIN ARVOISEN (SA), joka oikeuttaa koiran osallistumaan paras uros- ja paras narttu -luokkaan.

Arvosteluluokat

Koira voi kasvattajaluokkaa lukuun ottamatta kilpailla vain yhdessä laatuarvosteluluokassa, joka ilmoittajalla on mahdollisuus valita sääntöjen mukaan. Urokset ja nartut arvostellaan erikseen lukuun ottamatta rotunsa paras- ja kasvattajaluokkia, ryhmäkilpailuja ja Best in Show -kilpailua. Vain laatumaininnalla erinomainen palkitut koirat voivat kilpailla sertifikaatista tai CACIB:sta Koira voidaan ilmoittaa vain yhteen seuraavista luokista (a-g)

1. Pentuluokka (PEK), kilpailuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelyn alkamista edeltävänä päivänä täyttävät seitsemän kuukautta, mutta eivät ole täyttäneet yhdeksää kuukautta. Tuomari voi antaa kunniapalkinnon pennuille, jotka hän katsoo sen arvoisiksi. Paras kunniapalkinnon saanut uros- ja narttupentu osallistuu rotunsa paras pentu -kilpailuun. Pentuluokka on epävirallinen ja se järjestetään vain näyttelytoimikunnan niin halutessa. Best in Show pentu -kilpailu voidaan järjestää vain erikoisnäyttelyissä.
2. Junioriluokka (JUN), laatuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelyn alkamista edeltävänä päivänä täyttävät yhdeksän (9) kuukautta, mutta eivät ole täyttäneet kahdeksaatoista (18) kuukautta.
3. Nuorten luokka (NUO), laatuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelyn alkamista edeltävänä päivänä täyttävät viisitoista (15) kuukautta, mutta eivät ole täyttäneet kahtakymmentäneljää (24) kuukautta.
4. Avoin luokka (AVO), laatuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelyn alkamista edeltävänä päivänä täyttävät viisitoista (15) kuukautta. Luokassa ei ole yläikärajaa.
5. Käyttöluokka (KÄY), laatuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelyn alkamista edeltävänä päivänä täyttävät viisitoista (15) kuukautta. Kansainvälisissä näyttelyissä käyttöluokkaan voi ilmoittaa vain rodun, jonka FCI määrittelee käyttökoiraroduksi. Näillä roduilla sekä kansainvälisissä että kansallisissa näyttelyissä osallistumiseen oikeuttava koetulos on vähintään Suomen tai kansainvälisen muotovalion arvoon vaadittava koetulos tai koetulokset. Vinttikoirien osallistumisen ehtona käyttöluokkaan on voimassa oleva kilpailukirja. Lisäksi koiran on täytynyt osallistua kansainväliseen kilpailuun (CACIL) ja sen on oltava sijoittunut siinä parhaaseen puolikkaaseen osallistujamäärästä. Ilmoitettaessa vinttikoira käyttöluokkaan on kopio koiran kilpailukirjasta oheistettava näyttelytoimikunnalle. Kansallisissa näyttelyissä ne rodut, jotka voivat saavuttaa Suomessa käyttövalion arvon, mutta eivät kuulu FCI:n määrittelemiin käyttökoirarotuihin, voivat osallistua käyttö luokkaan saavutettuaan käyttövalion arvon. Luonnetestitulos ei oikeuta osallistumaan käyttöluokkaan.
6. Valioluokka (VAL), laatuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelyn alkamista edeltävänä päivänä täyttävät viisitoista (15) kuukautta ja ovat jonkin FCI:n tunnustaman kenneljärjestön tai kansainvälisiä muotovalioita. (FCI:n jäsenmaassa kansalliseen muotovalion arvoon vaaditaan vähintään kaksi muotovalion arvoon oikeuttavaa tulosta). Suomen muotovalio on ilmoitettava aina valioluokkaan, ellei koiralla ole oikeutta osallistua käyttö- tai veteraaniluokkaan.
7. Veteraaniluokka (VET), laatuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelyn alkamista edeltävänä päivänä täyttävät kahdeksan (8) vuotta. Rotunsa paras veteraani, joka on palkittu laatumaininnalla erinomainen, saa jatkaa edelleen kilpailemista Best in Show veteraanin arvosta.
8. Paras uros-/paras narttuluokka. a (PU/PN). Tähän luokkaan ovat oikeutettuja osallistumaan koirat, jotka on (sijoittuneet juniori-, nuorten-, avoin-, valio-, käyttö- tai veteraaniluokassa neljän parhaan joukkoon laatumaininnalla erinomainen ja) palkittu sertifikaatin arvoisella (SA).Tuomari voi antaa sertifikaatin parhaalle siihen oikeutetulle sertifikaatin arvoisella (SA)palkitulle koiralle, jolla ei ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Varasertifikaatin voi saada toiseksi paras sertifikaatin arvoisella (SA) palkittu koira, jolla ei ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia.Tuomari voi niin harkitessaan esittää CACIBia parhaaksi katsomalleen siihen oikeutetulle koiralle ja varaCACIBia toiseksi parhaaksi katsomalleen siihen oikeutetulle koiralle, jotka ovat kilpailleet nuortenluokassa, avoimessa luokassa, käyttöluokassa tai valioluokassa.
9. Kasvattajaluokka (KAS) on laatuarvostelu, jossa kasvattaja kilpailee neljän kasvattamansa saman rotuisen koiran muodostamalla ryhmällä. Koirien on oltava vähintään kahdesta eri yhdistelmästä ja niiden on oltava palkittuja laatumaininnalla erinomainen tai erittäin hyvä tässä näyttelyssä. Kasvattaja saa kilpailla yhdessä näyttelyssä vain yhdellä ryhmällä rotua kohti. Jos tuomari katsoo ryhmän olevan riittävän tasalaatuinen ja korkeatasoinen, hän voi antaa kunniapalkinnon. Kasvattajaluokan kilpailuarvostelu (KAK). Tuomari sijoittaa neljä (4) kasvattajaryhmää paremmuusjärjestykseen. Mikäli rodun paras ryhmä on saanut kunniapalkinnon, se osallistuu Best in Show -kasvattajaryhmän valintaan.
10. Best in Show kasvattajaluokka (BIS-KAS). Rodun paras kunniapalkinnolla palkittu kasvattajaryhmä osallistuu näyttelyn parhaan kasvattajaryhmän valintaan. Tuomari sijoittaa neljä (4) parasta ryhmää paremmuusjärjestykseen.
11. Best in Show veteraani -kilpailuun (BIS-VET) osallistuvat rotunsa parhaat veteraaniluokissa kilpailleet koirat. Tuomari sijoittaa neljä (4) parasta paremmuusjärjestykseen.
12. Ryhmän paras -kilpailuun (RYP) osallistuvat rotunsa parhaat koirat roturyhmittäin. Tuomari sijoittaa neljä (4) parasta koiraa paremmuusjärjestykseen.
13. Best in Show (BIS) valitaan ryhmien voittajista. Tuomari sijoittaa neljä (4) parasta koiraa paremmuusjärjestykseen.

Palkinto osoittavat nauhat ja ruusukkeet:

Laatuarvostelun tulos osoitetaan seuraavin värein: (Suomessa)

Kilpailuarvostelun sijoitukset osoitetaan seuraavin värein

Näyttelyssä jaettavat palkintoruusukkeet:

AJAVA KOIRA

Yleistä

Ajavat koirat etsivät riistaeläimen, karkottavat sen liikkeelle ja ajavat sitä haukkuen. Ajaviin koiriin kuuluu monennäköisiä ja kokoisia koiria, mäyräkoirat niistä pienimpiä.

Mäyräkoirilla saa ajattaa jäniksiä, kettuja, peuroja, metsäkauriita sekä hirviä. Etenkin metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen ajattaminen mäyräkoiralla on suosittu metsästysmuoto. Mäyräkoirat ovat hyvävainuisia ja useimmat kykenevät melko vaivattomasti etsimään riistaeläimen ja karkottamaan sen liikkeelle. Suppean ja hitaan työskentelytapansa takia mäyräkoirat sopivat erityisesti pienten metsästysmaiden ajokoiriksi. Tavallisin ajava koira on meillä normaalikokoinen mäyräkoira. Kaikista karvanlaaduista löytyy nykyisin hyviä ajureita. Myös pienemmistä mäyräkoirista löytyy hyviä yksilöitä. Hyvä ajava mäyräkoira on fyysisesti voimakas ja sitkeä. Sillä on kuuluva ja sointuva haukku ja sen tulee olla myös ohjaajansa kanssa yhteistyöhaluinen.

Ajavan koiran koulutus

Jo muutaman kuukauden ikäinen pentu voidaan viedä metsälle, mutta siltä ei vielä pidä odottaa mitään ajosuorituksia. Kaikki toiminta pitää myös tapahtua koiran ehdoilla siten, ettei sitä missään tapauksessa väsytetä, eikä kyllästytetä. Koiran annetaan kuljeskella ja tottua uusiin hajuihin metsässä. Tässä vaiheessa se myös oppii luottamaan itseensä ja isäntäänsä, kun sitä ei liian herkästi kutsuta takaisin, vaan se saa itse löytää isännän samasta paikasta, missä sen oli viimeksi nähnyt. Samalla voidaan opettaa myös tottelevaisuutta ja luokse tuloa. Kun koira on tulossa kohti kauempana, sitä voidaan kutsua luokse pillillä, torvella, viheltämällä, tai millä tavalla hyvänsä, kunhan kutsu on joka kerta samanlainen. Kun se tulee luokse ja antaa kytkeä, sitä tulee kiittää ja kehua, sekä antaa pieni mieluisa makupala. Näin luokse tulosta saadaan miellyttävä kokemus, jonka koira oppii helposti. Yleensä ajon oppimiseen riittää, kun koiralle annetaan siihen mahdollisuus, eli liikutaan sen kanssa rauhalliseen tahtiin metsässä, antaen sen käyttää aikaa riistan löytöön. Voidaan toki kulkea sellaisiin paikkoihin, missä tiedetään tai oletetaan riistaa olevan, mutta aina koiran tulee saada itse löytää se. Koirasta, jolle isäntä potkii riista ylös, ei koskaan tule kunnon hakijaa. Ensimmäinen ajo on yleensä lyhyt tönäisy, mutta vähitellen koira oppii ja saa itseluottamusta. Hukan selvittelyssä nuori koira tarvitsee usein isännän tukea, mutta siihen riittää, kun on niillä main missä hukka tuli. Koskaan ei saa koiralle suoraan osoittaa, mistä jälki jatkuu, vaikka sen tietäisikin, sillä koira oppii kysymään sitä yhä uudestaan, eikä näin ollen pyrikään selvittämään hukkaa. Kaadon saaminen nuorelle koiralle on myös hyvä kannustin, vaikkei se mitenkään välttämätöntä ole. Kun koira saa muutaman kerran tunnin ajosuorituksen aikaan, on se valmis ajokokeeseen.

MÄYRÄKOIRIEN AJOKOE - MÄAJ

Yleistä

Ajokokeiden tarkoituksena on mäyräkoirien ajo-ominaisuuksien selville saaminen jalostusta varten, harrastajien ja heidän yhteistoimintansa kehittäminen sekä kilpailumahdollisuuden tarjoaminen näihin sääntöihin pohjautuen. Ajokokeissa ei ole tarkoitus vahingoittaa riistaeläintä. Koira voi osallistua ajokokeeseen täytettyään yhdeksän kuukautta. Koira saa kilpailla ilman näyttelytulosta, kunnes se on saavuttanut yhden MÄAJ-1 palkinnon. Kokeeseen ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki mäyräkoirien roturyhmään (FCI4) kuuluvat rodut.

Mäyräkoirien ajokokeita järjestetään yksipäiväisinä tai koko koekauden kokeina. Molemmissa koemuodoissa itse koe on samanlainen, mutta koko koekauden kestävässä kokeessa koiranohjaaja itse päättää koettelumaaston ja ajankohdan. Koko koekauden kokeessa pyritään koiralle valitsemaan mahdollisimman hyvä koemaasto ja -ajankohta. Tästä syystä koko koekauden kestävä koe on suosittu koeuraa aloittelevien koirien keskuudessa. Koira saa osallistua koko koekauden kestävään kokeeseen, kunnes se on saavuttanut yhden MÄAJ-1 palkinnon koko kauden kokeesta Suomessa tai se on saavuttanut FI KVA-MÄAJ(aiemmin FI KVA-A) arvoon oikeuttavat tulokset. Kun koira saavuttaa kolmannen MÄAJ-1 palkinnon, sekä on saanut näyttelystä vähintään laatumaininnan ’hyvä’ yli 15 kuukauden iässä, voidaan sille hakea FI KVA-MÄAJ-arvoa.

Kokeen kulku

Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla. Puhuttelussa voidaan ottaa kantaa koettelupäivän kelin vaikutuksesta arviointiin ja muistuttaa yleisistä kokeeseen liittyvistä asioista. Ylituomari antaa ohjeistuksen siitä, mihin aikaan koirat tulee laskea irti. Koiranohjaaja ja ryhmätuomari suuntaavat sovittuun maastoon koiran irtilaskua varten. Koesuoritusta voi olla arvostelemassa myös toinen tuomari. Kahta tuomaria käytetään pääasiassa arvokisoissa. Yksipäiväisissä kokeissa maastot ja niihin määrätyt tuomarit arvotaan jokaiselle osallistujalle.
Koesuoritus kestää enintään kuusi tuntia, minkä aikana koiran on tarkoitus saada kaksi ajoa aikaiseksi. Koiralla on käytettävissä 180 minuuttia aikaa ajoeläimen löytämiseen. Ensimmäisestä erästä jäljellejäävä hakuaika on käytettävissä toisessa ajoerässä ajoeläimen löytämiseksi. Kun koira löytää ajettavan, alkaa ajattamisajan mittaaminen. Käytettävissä oleva ajattamisaika riippuu ajoeläimestä. Sallittuja ajoeläimiä ovat jänis, kettu, metsäkauris, japaninpeura, kuusipeura ja valkohäntäpeura. Peuroilla, kauriilla ja ketulla ajattamisaika on yhteensä 120 minuuttia. Jäniksellä ja rusakolla ajattamisaika on 90 minuuttia. Tämä johtuu siitä, että jäniksen katsotaan olevan vaikeampi ajettava, minkä takia lyhyemmällä jänisajolla on mahdollista saada samat pisteet kuin muiden ajoeläinten pidemmästä ajamisesta. Ensimmäisen erän ajo kestää enintään 60 minuuttia jäniksellä ja 80 minuuttia muilla ajoeläimillä. Jäljelle jäänyt ajattamisaika siirtyy toiseen erään. Ajoajasta saavutettavissa olevat maksimipisteet ovat 40.
Ajoajan lisäksi koira saa pisteitä myös ominaisuuksista. Arvioitavia ominaisuuksia ovat haku, yöjälkityöskentely, haukun kuuluvuus, haukun muut ominaisuudet, ajovarmuus, etenevyys- ja yhteys ajettavaan, yhteistyökyky, sekä metsästysinto. Ominaisuuksista koira voi saada enintään 60 pistettä, joten kokeen maksimipistemäärä on 100. Palkintosijoja koira voi saavuttaa seuraavasti:
MÄAJ-1: 60-100 pistettä
MÄAJ-2: 50-59,99 pistettä
MÄAJ-3: 40-49,99 pistettä
MÄAJ-0: 0-39,99 pistettä

KOEURAN ALOITTAMINEN

Koira ilmoitetaan kokeeseen järjestäjän määräämällä tavalla, mutta yleisesti käytetään Kennelliiton ”ilmoittautuminen kokeeseen tai luonnetestiin” -lomaketta. Palkintotuomarin pitää olla nimettynä jo kokeeseen ilmoittautuessa. Palkintotuomareita on Suomessa paljon, mutta sellaisen löytämien ei aina ole helppoa. Helpoimmin koetoimintaan pääsee mukaan kysymällä kokeneemmalta harrastajalta apua. Esimerkiksi SML:n (Mäyräkoiraliitto) paikalliskerhojen puheenjohtajat tai sihteerit osaavat varmasti auttaa ajotoiminnasta kiinnostuneiden löytämisessä. Myös koirasi kasvattaja on usein korvaamaton apu ja monet kasvattajat tukevat kasvattinsa taitojen koettelua kokeissa mielellään. Koesuoritus itsessään ei vaadi sääntöjen tuntemista, mutta monessa kohdassa siitä on hyötyä niin ohjaajalle kuin koirallekin. Säännöt ja kokeen kulun oppii helpoiten MÄAJ palkintotuomarikurssilla. Kurssien aikataulut ja järjestämispaikat löydät Kennelliiton tapahtumakalenterista, josta löytyvät myös kaikki koekauden aikana järjestettävät kokeetkin. Palkintotuomarikurssilla opiskellaan lajista kaikki perusasiat ja kurssin sekä kahden hyväksytyn harjoittelun jälkeen kokelaalla on muodollinen pätevyys myös itse toimia ajokokeissa palkintotuomarina. Palkintotuomarin pätevyydestä on myös hyötyä tuomarin löytämisessä, koska usein tuomariksi lupautuvalla itsellään on koira ja tarve palkintotuomarille saattaa tulla myös hänelle. Vastavuoroisuus on tässäkin avainsana.

Kokeeseen valmistautuminen alkaa jo kauan enne itse koesuoritusta, mutta muutamia asioita kannattaa pitää mielessä. Käytännöt vaihtelevat, mutta usein koiran kanssa ei käydä metsässä pariin päivään ennen koesuoritusta, jotta koira ei väsytä tai satuta itseään. Tärkeintä on tuntea oma koira ja pyrkiä toimimaan kokeessa niin kuin metsälläkin toimisi. Koira aistii helposti jännityksen ja onkin syytä muistaa, että kokeessa mitataan koiran koesuoritusta juuri sinä päivänä ja vallitsevissa olosuhteissa. Koira ei tahallaan tee mitään väärää ja niin hyvät kuin huonotkin hetket kuuluvat lajiin. Yleensä koetapahtuma maksaa joitakin kymmeniä euroja osallistujalle. Tällä rahalla järjestäjä kattaa kokeen keskuspaikan ja järjestelyjen aiheuttamia kuluja. Yleensä yksipäiväisissä kokeissa koepaikalla on tarjolla aamiainen sekä lounas, jotka kuuluvat koiranohjaajalle ja hänen tuomarilleen/tuomareilleen ja sisältyvät osallistumismaksuun. Koiranohjaaja varaa eväät itselle, tuomareille ja mahdolliselle maasto-oppaalle. Koesuoritus on joskus niin kiireinen, että eväät jäävät syömättä, mutta kaikkien on mukavampi olla metsässä, kun nälkä ei kurni vatsassa. Koiran ohjaaja huolehtii myös koeryhmänsä kulkemisesta maastoon ja kulkemisesta maastossa.

Kun koettelu on ohi ja koira on otettu kiinni, siirrytään takaisin keskuspaikalle ja ylituomari, saatuaan selvityksen koepäivän kulusta vähintään ryhmätuomarilta, vahvistaa tuloksen. Koiranohjaajalla on oikeus osallistua kokeen purkutilaisuuteen. Tähän poikkeuksen tekevät kuitenkin arvokokeet. Kun kaikki koirat on saatu arvosteltua, jaetaan mahdolliset palkinnot ja tulokset julkaistaan. Koe päättyy tulosten julkaisuun. Hyvä tapa on muistaa omalle koiralle lupautunutta tuomaria jollakin pienellä muistamisella. Myös tuomarille aiheutuneista kuluista tulee huolehtia. Tässäkin toisaalta toimii vastavuoroisuus hyvin, eikä rahaa välttämättä tarvitse liikutella mihinkään suuntaan.

SÄÄNNÖT JA OHJEET

Mäyräkoirien ajokokeen säännöt ja ohjeet

Liite 18 Paikannuslaitteen käyttö arvostelun apuvälineenä mäyräkoirien ajokokeissa

Ohje koirapaikantimen käyttöön mäyräkoirien ajokokeessa

Lisäohje mäaj-sääntöjen tulkinnasta

Yleisiä ohjeita koetoimitsijalle

Koekauden kestävä mäyräkoirien ajokokeen järjestämisohje

Koko koekauden ajokokeen lisäohje

Kennelpiirien piirinmestaruuskokeiden järjestämisohje

Mäyräkoirien SM-ajokokeen järjestämisohje

Mäyräkoirien SM-ajokokeen lohkovalintakokeen järjestämisohje

Tähtiajuri säännöt

PALKITUT KOIRAT

MÄAJ - Suomen Mestarit

Tähtiajurit

AJOTOIMIKUNTA TIEDOTTAA 

Palkintotuomareiden jatkokoulutusmateriaali (13.8.2023)

Vuoden 2024 MÄAJ lohkovalintakokeet sekä MÄAJ-SM 2024 löytyvät SML:n kalenterista.

Muutoksia piirinmestaruuskokeen järjestämisohjeessa

Kennelliitto on 1.1.2022 hyväksynyt uuden ohjeen koskien kennelpiirien piirinmestaruuskokeen järjestämistä. Ohje koskee yleisesti kaikkien koemuotojen piirinmestaruuskokeen järjestämistä. Jatkossa yksiluokkaisissa koemuodoissa kuten MÄAJ, tulee piirinmestaruuskokeeseen osallistuvalla koiralla olla vähintään yksi koemuodon korkein palkintosija ennen piirinmestaruuskilpailun viimeistä ilmoittautumispäivää.

Lisätietoja muutoksesta voi tiedustella paikalliselta kennelpiiriltä.

Lue lisää: Kennelliitto > Kennelpiirien piirinmestaruuskokeiden järjestämisohje

Mitä on luolametsästys?

Luolakoirilta tapahtuva metsästys on vakiintunut pyyntimuoto Suomessa. Sillä on aktiivinen harrastajakunta, ja pyyntiin käytettyjen koirarotujen rekisteröintimäärät ovat pysyneet tasaisina. Luolakoirien varsinainen menestyskausi alkoi 1980-luvulla supikoirien yleistyttyä Suomessa. Nykyisin supikoira onkin yleisin luolametsästyksen kohde. Aiemmin luolakoiria käytettiin lähes yksinomaan mäyrien ja kettujen pyynnissä. Pienpetojen saalismäärät ovat 1970-luvulta 2010-luvulle tultaessa yli kymmenkertaistuneet. Luolakoiria tarvitaan entistä enemmän pitämään pienpetokantoja kurissa.

Luolakoirilla pyydetään maan tai ladon alle päivälevolle menneitä supikoiria. Saalista saadaan eniten talvikuukausina, jolloin supikoirat asuttavat talvipesiään melko vakituisesti. Luolajahdissa käytetään pieniä luolatyöskentelyyn jalostettuja koiria, kuten mäyräkoiria. Hyvä luolakoira on yleensä rauhallinen, rohkea ja järkevä. Koira menee luolaan ja työskentelee siellä perimästä tulevan riistavietin ohjaamana ja omasta halustaan. Maan alla koira työskentelee itsenäisesti ilman ohjaajan ohjeita. Ohjaajan tehtävä on seurata koiran toimintaa ja toimia tukena, jotta riista saadaan koiran avulla asianmukaisesti talteen. Kokemuksen myötä koiran taidot kehittyvät ja toiminta riistan kanssa hioutuu.

Luolakoirapyynti onnistuu parhaiten porukassa. Tieto ja taito karttuvat kokemusten myötä ja siksi tähän metsästysmuotoon kannattaa tutustua kokeneempien metsästäjien opissa.

Miksi luolametsästys on tärkeää?

Suomeen on vakiintunut EU:n vieraslajiasetuksessa torjuttavaksi määritelty supikoira, jonka kannan rajoittamisessa ja leviämisen hillitsemisessä luolakoiran avulla tapahtuva pyynti maan alta on tehokas ja toimiva tapa. Supikoiraan liittyy monia haittoja: se voi kantaa ja levittää niin rabiesta kuin loistautejakin (ekinokokkoosi, trikinelloosi, kapi). Kapi voi levitä myös ympäristön välityksellä; pihapiirissä majaileva supikoira voi aiheuttaa myös lemmikkikoiralle kalliisti hoidettavan kapitartunnan.

Lisäksi supikoira aiheuttaa merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle erityisesti kosteikoilla, lintuvesien läheisyydessä ja saaristossa, missä sillä on huomattava haitallinen vaikutus erityisesti lintukantoihin. Supikoira viihtyy monenlaisissa ympäristöissä, myös ihmisasutuksen lähellä, ja lisääntyy tehokkaasti, minkä vuoksi toistuva tehokas pyynti on välttämätöntä supikoiratiheyksien hillitsemiseksi. Lisää tietoa supikoirasta.

Lähteet: metsastajaliitto.fi, vieraspeto.fi, vieraslajit.fi

Luolakoirien Metsästyskoe - LUME

"Kokeen tarkoituksena on arvostella koiran soveltuvuutta ja halua työskennellä luolakoiralle ominaisissa tehtävissä käytännön metsästyksessä. Otetaan selvää koiran halusta ja kyvystä löytää riistaeläin, ilmaista sen olinpaikka kiinteällä haukulla tai karkottaa se, tai muuten toimia siten, että tuomari voi vakuuttua koiran ominaisuuksista. Koira ei saa hyväksyttyä loppuarvostelua, jos riistaa ei kokeen aikana löydy."
Luolakoirien metsästyskoe on metsästyslain ja asetusten tarkoittama metsästystapahtuma, joka tarkoittaa sitä, että koiran ohjaajalla on oltava riistanhoitomaksu suoritettuna sekä metsästysoikeus, mikäli hän kantaa asetta mukana. Metsästyskokeessa, kuten kaikissa kokeissa epäonnistumisen riski on olemassa esim. luolassa ei ole riistaa, joksi kelpaa kettu, supi tai mäyrä, jolloin koesuoritusta ei voida hyväksyä.

Lähde: Suomen Kennelliitto

Järjestäminen

Metsästyskoe järjestetään koirakohtaisena kokeena sen vastaanottamiseen ja arvostelemiseen oikeutetulle (rotujärjestön suostumus/SKL-FKK:n pätevöinti) luolakoirien metsästyskokeen ylituomarille. Koiranomistaja sopii kokeen ajankohdan tuomarin kanssa. Metsästyskoe saadaan järjestää ajalla 1.8.-30.4.

Koiranohjaaja

Koiranohjaajan on noudatettava tuomarin antamia ohjeita niin, ettei koiralle anneta sen työskentelyä haittaavia tai edistäviä kieltoja tai käskyjä tai ryhdytä suoranaiseen koiran auttamiseen.

Koiranohjaaja voi halutessaan keskeyttään kokeen, jolloin koira katsotaan luopuneeksi.

Kokeen suorittaminen

Hyväksyttyjä suorituspaikkoja ovat:

• maaluola
• kallioluola
• rakennuksen alusta(tuomarin päätöksen mukaan)

Suorituspaikka on sijaittava alueella, jonne koetta varten on saatu metsästysoikeuden haltijan lupa.

Riistaeläin

Hyväksyttyja ovat luonnonvarainen

• kettu
• supikoira
• mäyrä

Kokeen kestoaika

Koe katsotaan alkaneeksi, kun koira on tuomarin luvalla laskettu irti luolaan menemistä varten. Koe päättyy, kun tuomari on tullut vakuuttuneeksi koiran suorituksen laadusta tai koiranohjaajan ilmoittaessa luopumisesta.

Riistatyöskentely

Riistaeläin on aina todettava. Koska kyseessä on metsästyskoe, on mahdollisuuksien mukaan myös pyrittävä saamaan saalista kokeen aikana.

Seuraavat ominaisuudet arvostellaan maastokortille:

• metsästysinto
• haku
• tehokkuus
• kestävyys
• haukku
• yhteistyö ohjaajan kanssa
• koiran yleinen käyttäytyminen

Loppuarvostelu on joko hyväksytty, hylätty, luopui tai riistaa ei löytynyt. Saadakseen metsästysvalion arvon on koiran saatava kaksi(2) hyväksyttyä luolakoirien metsästyskokeen tulosta, jolloin metsästysvalion arvon saavuttaneen koiran titteli merkitään FI KVA-LUME.

Linkkejä:

• Luolakoirien metsästyskokeen (LUME) säännöt ja ohjeet
• Koeilmoittautumislomake
• Eettiset ohjeet luolakoiran kanssa metsästämiseen
  
  

Kokeen järjestäminen sovitaan ylituomarin kanssa.

• LUME ylituomarihaku

Luolakoirien taipumuskokeen tarkoitus

Kokeen tarkoitus on selvittää jalostustyön suunnittelua varten koiran taipumukset ja sopivuus luolassa työskentelyyn. Kokeeseen saavat osallistua kaikki 15 kk vanhat, luolakoirarotuihin kuuluvat koirat:

• normaalikokoiset mäyräkoirat
• saksan metsästysterrierit
• kettuterrierit
• parsonrusselin terrierit
• jackrusselin terrierit
• ceskyterrierit
• lakelandinterrierit
• walesinterrierit
• borderterrierit
• cairninterrierit

Linkkejä:

• Koeilmoittautumislomake
  
• Luolakoirien taipumuskokeiden sääntö (1.6.2024 alkaen)

Tutustu myös Luolakoirien metsästyskokeeseen!

Eräs mielenkiintoisimmista koemuodoista mäyräkoiralle on MEJÄ- koe. Luonnostaan mäyräkoira käyttää hajuaistiaan lähes kaiken uuden tutkimiseen ja havainnointiin. Mikäpä sen parempaa kuin valjastaa tuo vaistonomainen tapa hyöty(ja huvi-) käyttöön.

Vinkkejä "uran" alkutaipaleelle löydät napauttamalla 

Josko kokeeseen?

Kokeessa metsään vedetään verijälki, jota koiran tulisi itsenäisesti seurata. Ohjaaja seuraa mukana kuuden metrin pituisen jäljestysnarun päässä, mutta ei saa puuttua koiran suoritukseen. AVO- luokan jäljen tulisi olla vähintään 12 tunnin ikäinen ja VOI- luokan jäljen 18 tunnin ikäinen. Jälki pyritään tekemään riistarikkaaseen maastoon.  Muotovalion arvoon mäyräkoira tarvitsee joko kaksi avoimen luokan 2-tulosta (AVO 2) tai yhden 1-tuloksen (AVO 1). Koemuodossa kilpaillaan joka vuosi rotu- ja suomenmestaruudesta. Mäyräkoiraliitolla on oma MEJÄ- toimikuntansa.

Alla on lyhyt tiivistelmä Mejä-kokeen säännöistä ja ohjeista.

Metsästyskoirien Jäljestämiskoe (MEJÄ)

Metsästyskoirien jäljestämiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran kyky seurata haavoittuneen riistaeläimen verijälkeä. Kokeisiin saavat osallistua Kennelliiton rekisteröinti-, rokotus- ja tunnistusmerkintävaatimukset täyttävät koirat, joilla on näyttelypalkinto. Metsästyskoirien jäljestämiskokeen alimmassa luokassa saa vähintään yhdeksän kuukauden ikäinen koira kilpailla ilman näyttelytulosta. Kokeissa on kaksi luokkaa, avoin luokka (AVO) ja voittajaluokka (VOI). Kaksi kertaa avoimen luokan ensimmäisen palkinnon saavuttanut koira siirtyy voittajaluokkaan, eikä tämän jälkeen enää voi kilpailla avoimessa luokassa. Koemuodosta voi myös saavuttaa jäljestämisvalion arvon (FI JVA) SKL - FKK:n sääntöjen mukaisesti.

Verijälki

Jälki tehdään lumettomalle maalle ja mikäli mahdollista riistarikkaaseen maaston. Jälki veritetään, naudan- tai hirvieläimen vereen kostutetulla sienellä. Veri jaetaan tasaisesti koko jäljelle; lähtöön, makauksiin ja kaadolle pirskotetaan muutama pisara verta. Jälkien pituus on 900-1400 metriä luokasta riippuen ja verta käytetään 1/3 litraa. Aika jäljen verittämisen ja jäljestämisen välillä tulee olla vähintään 12 tuntia AVO-luokassa ja 18 tuntia VOI-luokassa. VOI-luokassa jäljellä on oltava veretön katkos.

Voittaja luokan katkokulma musta väri: veretettyä jälkeä Punainen: veretön osuus

Jäljen verettämiseen on kätevintä käyttää esimerkiksi vaahtomuovista leikattua noin 10cm x10cm kokoista "sientä", joka sidotaan noin 1,5 - 2 metrisen narun päähän. Sieni kastellaan ensin vedellä, jotta siitä irtoaisi sopiva määrä verta. Verta kaadetaan sienelle, jota sitten vedetään perässä. Koska sieni poukkoilee ja kulkee epätasaisesti se antaa hyvin todenmukaisen kuvan oikeasta verijäljestä.

Jokaisella koiralla on oma jälki, joka arvotaan kokeen alussa. Jälki on piilomerkitty maastoon siten, ettei koiran ohjaaja tiedä sen sijaintia. Tuomarin apuna maastossa on "opas" henkilö, joka on ollut merkitsemässä ja verittämässä jäljen ja näin ollen pystyy kertomaan tuomarille jäljen sijainnin tarkasti. Tuomari seuraa koiran työskentelyä koko jäljestyksen ajan ja arvioi näin koiran kykyä suoriutua tehtävästään.

Metsästyskoirien jäljestämiskokeen jälkikaaviot

Avoimen luokan jälkikaavio

Voittajaluokan jälkikaavio

Jäljestys

Jäljestävä koira on kytkettynä noin 6 metrin pituiseen "jäljestysnaruun" ja ohjaaja seuraa koiraa narun matkan päässä. Koiran tulee, saavuttaakseen 1. palkinto, jäljestää täysin itsenäisesti jälki alusta loppuun sallitussa ajassa (max 45 min) ja osoittaa ohjaajalle selvästi "kaato". Lisäksi koiran tulee koko kokeen ajan osoittaa erinomaista työskentelyä. Koiran käyttäytyminen riistaa kohtaan testataan myös.

Jäljen päässä olevana kaatona käytetään kuivattua, tuoretta tai tuoreena pakastettua ja koepäiväksi sulatettua hirvieläimensorkkaa. 

Koiran harhautuessa jäljeltä sen tulee itsenäisesti löytää se uudelleen. Jos tuomari joutuu palauttamaan koiran jäljelle, seuraa siitä automaattisesti palkintosijan pudotus ja kolmannen "hukan" tapahduttua koiraa ei enää voida palkita. Koiran laukauksen sieto testataan myös jokaisen kokeen alussa koirien ollessa kytkettynä jälkinaruunsa ja ohjaajan ollessa noin 10 metrin päässä koirasta. Testissä käytetään haulikkoa tai vähintään 6 mm starttipistoolia. Laukauksensietotestissä hylätyn koiran koesuoritus keskeytetään.

Arvosteluperusteet ja pisteytys

Palkinnot:

• annetaan koiralle, jonka kokonaissuoritus on erinomainen.

• annetaan koiralle, jonka kokonaissuoritus on hyvä.

• annetaan koiralle ,jonka kokonaissuoritus on tyydyttävä.

Jos pistemäärä on jossain osa-arvostelussa nolla, ei koiraa palkita.

Rotumestaruuskoe

Lisätietoa MEJÄ-kokeista:

MEJÄ Ilmoittautumislomake

Suomen Kennelliitto Jäljestämiskokeet

Suomen Noutajakoirajärjestö ry Jäljestämiskokeet

Springerspanielit ry Jäljestämiskokeet

Mejä-Ylitomarit ry

Norsk Kennel Klub

Dansk Kennel Klub

Svenska Kennelklubben

Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskoe (VAHI)

Kokeen tarkoitus: Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran ja ohjaajan kyky seurata vahingoittuneen riistaeläimen jälkiä. Kokeeseen osallistuva koiranohjaaja antaa suostumuksensa siihen, että hän on viranomaisten käytettävissä vahingoittuneiden hirvieläinten jäljestämistilanteissa.

Koelaji: Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeet ovat yleisiä kokeita eikä koemuodossa järjestetä erillisiä kilpailuja.

Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeen sääntö:

 Lataa säännöt (pdf)

Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeen ohje:

 Lataa ohjeet (pdf)

Kennelliiton ohjeet ja säännöt: 

Kennelliitto > koiraharrastukse > kokeet-ja-kilpailut > jaljestamiskokeet

PIKA eli  Pienoismäyräkoirien käyttötaipumuskoe on kääpiö- ja kaniinimäyräkoirille tarkoitettu koe jonka tarkoituksena on mita niiden käyttöominaisuuksia ja sekä luonteessa ja käyttäytymisessä ilmeneviä metsästystaipumuksia. Kokeessa testataan koiran halua ja kykyä seurata riistaa maastossa, toimia kolossa, laukauspelottomuutta sekä kiinnostusta saalista kohtaan.

UUDET KÄÄPIÖ- JA KANIINIMÄYRÄKOIRIEN KÄYTTÖTAIPUMUSKOKEEN (PIKA) SÄÄNNÖT ja OHJEET VOIMAAN 1.6.2018 alkaen

Lisätietoja kokeesta saatavilla Suomen Kennelliiton sivuilta: Pienoismäyräkoirien käyttötaipumuskoe PIKA

Yleistä

Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeen tarkoituksena on todeta luolakoirien taipumukset vesilinnun metsästyksessä. Kokeessa selvitetään koiran halu hakea, noutaa ja jäljestää vesiriistaa. Kokeeseen saavat osallistua kaikki ne rodut, joilla on osallistumisoikeus LUT- ja LUME kokeisiin. Sekä lisäksi rodut joille Kennelliitto on anomuksesta erikseen myöntänyt osallistumisoikeuden. Kokeeseen osallistuvan koiran tulee olla täyttänyt 9kk ja sen täytyy olla tunnistusmerkitty. Koira saa kilpailla ilman näyttelytulosta kunnes se on saavuttanut yhden Veri-1 palkinnon. Koira saavuttaa käyttövalionarvon ( KVA-VERI ) kun se on saanut kolme kertaa Veri-1 palkinnon vähintään kahdelta eri ylituomarilta.

Kokeen kulku

Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla ja suoritusjärjestyksen arpomisella. Kunkin koiran koesuoritus koostuu kolmesta koe-erästä, joiden alkamisesta ja loppumisesta koetuomari ilmoittaa koiran ohjaajalle. Kokeessa kaikki koirat arvostellaan samoin rodusta riippumatta. Jos koiran koesuorituksen aikana sattuu kohtuuton häiriö, kuten ukkosmyrsky, ylituomari voi keskeyttää suorituksen ja antaa koiralle mahdollisiúuden uuteen suoritukseen.

Haku kaislikosta ilman lintua

Hyvän vesiriistakoiran täytyy hakea kaislikosta ja vedestä myös ilman riistan hajua. Jokaista koiraa kokeillaan ensin ilman riistaa kaislikossa ja vedessä. Koiran on oltava ohjattavissa ja osoitettava tottelevaisuutta siten, että koiralta vaaditaan haku haulikon kantaman päässä. Koiraa saa kehottaa hakuun suullisesti tai käsimerkein käskyttämällä tai heittämällä kiviä, korkeintaan 4kpl. Kivien käyttö pudottaa suorituksessa annettavia pisteitä siten että osiosta maksimissaan 5 pistettä. Tiiviin kasvillisuuden aiheuttama vaikeus otetaan huomioon. Suoritusaika on korkeintaan 10 minuuttia. Täydet 10 pistettä saa koira, joka menee veteen yhdellä käskyllä ja hakee määrätietoisesti ja riittävän kaukaa. Koiran ohjauksen tulee olla kevyttä eikä kivien heittoon saa turvautua. Ilman pisteitä jää koira, joka ei suostu menemään ollenkaan veteen.

Nouto vedestä

Lintu heitetään ohjaajan ja koiran läheltä mahdollisimman kauas, koiralle uintikelpoiseen ruohikkoon niin, että koira näkee lennon. Haulikolla ammutaan samanaikaisesti koiran laukauksenkestävyyden toteamiseksi. Koiran on noudettava lintu ja luovutettava se ohjaajalle. Selvästi paukkuarka koira suljetaan kokeesta. Koiraa ei saa ohjata heittämällä kiviä. 10 pisteen suoritus edellyttää, että koira noutaa linnun määrätietoisesti ja nopeasti ja luovuttaa sen ohjaajalle. Laukauksen aikana on koiran pysyttävä paikoillaan. 0 pistettä saa työskentelystä joko kieltäytyvä tai riistaa raateleva taikka piilottava koira.

Jäljestäminen

Jälki tehdään koelinnulla, joka on kiinnitetty narulla parimetriseen keppiin. Jokaiselle koiralle tehdään oma ns. laahausjälki joka käydään heti jäljen tekemisen jälkeen. Lintua kuljetetaan jäljen tekijän sivulla. Koira tai ohjaaja eivät saa nähdä jäljen tekemistä. Koelintu sijoitetaan jäljen päähän koloon, syvennykseen tai pensaan alle. Jäljen alkukohta merkitään linnusta revityillä höyhenillä. Ohjaajalle näytetään jäljen alku ja suunta. Koira jäljittä joko irrallaan tai n. 6 metriä pitkässä jäljestysnarussa. Koe suoritetaan avoimessa maastossa niityllä tai metsässä, jossa aluskasvillisuus ei haittaa näkyvyyttä. Jäljen pituus on noin 150 metriä. Alussa on 20 metriä suoraa osuutta ja loppuosa jäljestä on loivan S kirjaimen muotoinen. Koiran tulee selvittää jälki sujuvasti ja joko tuoda riista tai ilmaista löytäneensä sen. Koeaika n. 10 minuuttia. 10 pisteen suoritus edellyttää, että koira irrallaan  jäljittää riistan sujuvasti ja tuo sen viivyttelemättä ohjaajalle käteen. Kytkettynä jäljittävä koira voi saada korkeintaan 6 pistettä edellyttäen että koira jäljittää jälkitarkasti ilman hukkia linnulle. Jos riistaa ei löydy,tai irrallaan jäljestävä koira ei ilmaise tai nouda lintua, koira saa nolla pistettä.

Palkintosijat

1. palkinnon saa koira, jonka yhteispistemäärä on vähintään 21 pistettä. Jokaisesta osasuorituksesta täytyy saada vähintään 6 p.

2. palkinnon saa koira, jonka yhteispistemäärä on vähintään 15 pistettä. Jokaisesta osasuorituksesta täytyy saada vähintään 5 p.

3. palkinnon saa koira, jonka yhteispistemäärä on vähintään 9 pistettä. Jokaisesta osasuorituksesta täytyy saada vähintään 3 p.

LINKKEJÄ:

Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe - säännöt
Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe - arvostelulomake
Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe - koirakohtainen pöytäkirja
Ilmoittautuminen Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeeseen

25.5.2012 Luonnos järjestämisohjeeksi. Odottaa LUT-kollegion käsittelyä ja hyväksymistä.

1. Tarkoitus

Kokeen tarkoitus on edistää noutavien terrierien ja mäyräkoirien koulutusta, lisätä ja laajentaa rotukohtaisesti harrastajien määrää sekä tehdä tunnetuksi terrierien ja mäyräkoirien käyttöä vesilinnun metsästyksessä. 

2. Kokeen järjestäminen

Luolakoirarotujen vesiriistamestaruuskokeessa noudatetaan SKL-FKK:n vahvistamia Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeen sääntöjä. 

Luolakoirarotujen vesiriistamestaruudesta kilpaillaan yksipäiväisessä yksiluokkaisessa kokeessa, joka järjestetään vuosittain viimeisenä viikonloppuna ennen vesilintujen metsästyskauden aloitusta. 

Mestaruuden saavuttaa korkeimpaan palkintosijaan oikeuttavan suurimman pistemäärän saanut koira. Tasatuloksessa mestaruuden voittaa koira, joka saa korkeimmat pisteet eri osa-alueista seuraavassa järjestyksessä: haku, nouto, jäljestäminen. Pisteiden ollessa edelleen tasan, kokeen ylituomari ratkaisee voittajan. 

Kokeen järjestämisestä vastaavat rotua harrastavat yhdistykset yhdessä rotujärjestönsä kanssa seuraavasti: 2012 Suomen Mäyräkoiraliitto, 2013 Suomen Kettuterrierit, 2014 Suomen Saksanmetsästysterrierit jatkuen vuorovuosina. Koe on anottava Kennelliiton kulloinkin määräämänä aikana. 

3. Arvosteleminen

Järjestävä yhdistys nimeää kokeen ylituomarin sekä toisen arvostelevan ylituomarin, jotka valitaan eri rotujärjestöistä. Kokeen ylituomarin tulee olla kokenut ja arvostelleen vähintään kaksi koetta molempina koetta edeltävinä vuosina. Koetoimikunta hyväksyy ylituomarit. 

Koirat arvostelee kaksi eri ylituomaria, joista toinen toimii kokeen ylituomarina. Molemmat arvostelevat ylituomarit arvioivat koirat itsenäisesti jokaiselta kokeen osa-alueelta. Kokeen lopussa pidettävässä ylituomaripalaverissa lasketaan eri osa-alueiden pisteistä keskiarvo ja asetetaan koirat paremmuusjärjestykseen. Koiran ohjaaja ei osallistu ylituomaripalaveriin. 

4. Osallistumisoikeus

Kokeeseen osallistuvan koiranohjaajan tulee olla jonkun luolakoirarotuja harrastavan rotujärjestön jäsen. 

Kokeeseen kutsutaan edellisen vuoden mestarin lisäksi Suomen Mäyräkoiraliitto ry:n, Suomen Kettuterrierit ry:n ja Suomen Saksanmetsästysterrierit ry:n koirat, jotka ovat kilpailuvuonna voittaneet oman rotujärjestönsä vesiriistamestaruuden. Lisäksi kokeeseen voivat ilmoittautua koirat, jotka ovat kilpailuvuonna saavuttanut vähintään yhden VERI1-tuloksen. Kokeen enimmäiskoiramäärä on kahdeksan koiraa. 

Koetoimikunta päättää kokeeseen kutsuttavat koirat, joiden valinnassa otetaan huomioon kolme koekäyntiä, joista yksi voi olla myös edelliseltä koevuodelta. Tasavertaisessa tilanteessa kokeeseen osallistuminen päätetään arpomalla. 

5. Kokeeseen ilmoittautuminen

Koe on kutsukilpailu, johon ilmoittaudutaan kirjallisesti Suomen kennelliiton ohjeiden mukaisesti. Rotujärjestöt ilmoittavat järjestäjälle kokeeseen osallistuvat, oman vesiriistamestaruutensa voittaneet koirat ja näiden varakoirat vähintään kaksi viikkoa ennen koetta. Kokeen järjestäjä lähettää koirien omistajille kutsut kokeeseen. Rotujärjestöt voivat halutessaan maksaa ilmoittamiensa koirien osallistumismaksut, jotka ovat enintään 70 euroa/koira. 

6. Kokeen talous

Kokeen taloudesta on vastuussa järjestävä rotujärjestö sekä järjestävä yhdistys. Kokeen talouden tukemiseksi voidaan koevuonna järjestää tukinäyttely, jonka yhtenä ryhmänä tulee olla joko terrierien tai mäyräkoirien FCI-ryhmä. 

Edellä mainitut rotujärjestöt varaavat joka vuosi erikseen määrittelemänsä summan kokeen kulujen kattamiseen. 

7. Muutokset

Muutokset tähän ohjeeseen valmistelee rotujärjestöjen alainen LUT-tuomarikollegio.

​