Terveys ja jalostus

a^ta^tbbE-

Tuntomerkit: Pääväri on suklaanruskea, merkit yleensä hieman vaaleammat kuin mustalla punaisin merkein. Punaruskeat värimerkit kuonon sivussa, silmien yläpuolella, eturinnassa, käpälissä ja peräaukon ympärillä aiheuttaa feomelaniini ja ruskean päävärin eumelaniini. Pigmentti on ruskea johtuen B-sarjan resessiivisen alleelin samaperintäisyydestä bb.

Vanhemmat: Merkkivärisyyden aikaansaava alleeli on resessiivinen a^t, joten merkkivärinen koira on A-lokuksen alleelin suhteen homotsygootti a^ta^t. Tämä tarkoittaa sitä, että merkkivärisyys pitää periä molemmilta vanhemmilta. Lisäksi ruskean pigmentin aiheuttava alleeli b on resessiivinen, joten myös se pitää periä molemmilta vanhemmilta. Vanhemmat voivat siis olla minkä värisiä tahansa paitsi punaisia riistanvärisiä, niiden vain pitää kantaa sekä merkkivärisyyttä että ruskeaa.

Jälkeläiset: A-lokuksesta riippuvien värien suhteen ruskean merkkivärisen jälkeläiset ovat joko parituskumppanin värisiä tai merkkivärisiä, paitsi punaisen riistanvärisen kanssa, niistä tulee punaisia tai riistanvärisiä. Yhdistettäessä laikulliseen ruskea keltaisin merkein voi saada myös jälkeläisiä, jotka ovat väreiltään kuten edellä on kerrottu kohdassa musta punaisin merkein, mutta lisäksi laikullisia. Parituskumppanin kantaessa ruskean pigmentin aikaansaavaa alleelia jälkeläiset voivat lisäksi olla kaikkea edellä mainittua ruskealla kirsulla. Kahden ruskean keltaisin merkein yhdistelmä tuottaa pelkästään ruskeita keltaisin merkein. Juovikkaan a^ya^y k^brk tai a^ya^t k^brk kanssa paritettaessa lopputulos on juovikkaita a^ya^t k^brk, punaisia a^ya^t kk ja merkkivärisiä a^ta^t kk, joista osa voi olla myös juovikkaita merkkivärisiä a^ta^t k^brk, mikä ei ole rotumääritelmän hyväksymä väri. Ruskean keltaisen merkein jälkeläiset kantavat aina ruskean pigmentin aikaansaavaa resessiivistä alleelia b.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

a^ta^tB-E-

Merkkivärisyys tarkoittaa mäyräkoirilla mustaa punaisin merkein ja ruskeaa keltaisin merkein.

Tuntomerkit: Punaruskeat värimerkit kuonon sivussa, silmien yläpuolella, eturinnassa, käpälissä ja peräaukon ympärillä aiheuttaa feomelaniini ja mustan päävärin eumelaniini. Mustalla punaisin merkein pigmentti on musta, mutta koira voi kantaa ruskean pigmentin aiheuttavaa resessiivistä alleelia b (Bb) ja periyttää jälkeläisilleen joko B:n tai b:n.

Vanhemmat: Merkkivärisyyden aikaansaava alleeli on resessiivinen a^t, joten merkkivärinen koira on A-lokuksen alleelin suhteen homotsygootti a^ta^t. Tämä tarkoittaa sitä, että merkkivärisyys pitää periä molemmilta vanhemmilta ja että merkkivärinen koira periyttää A-lokuksessa aina vain alleelia a^t. Vanhemmat voivat siis olla minkä värisiä tahansa paitsi punaisia riistanvärisiä.

Jälkeläiset: A-lokuksesta riippuvien värien suhteen merkkivärisen jälkeläiset ovat joko parituskumppanin värisiä tai merkkivärisiä, paitsi punaisen riistanvärisen kanssa, niistä tulee punaisia tai riistanvärisiä. Yhdistettäessä laikulliseen musta punaisin merkein voi saada myös jälkeläisiä, jotka ovat väreiltään kuten edellä on kerrottu, mutta lisäksi laikullisia. Juovikkaan a^ya^y k^brk tai a^ya^t k^brk kanssa paritettaessa lopputulos on juovikkaita a^ya^t k^brk, punaisia a^ya^t kk ja merkkivärisiä a^ta^t kk, joista osa voi olla myös juovikkaita merkkivärisiä a^ta^t k^brk, mikä ei ole rotumääritelmän hyväksymä väri.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

a^wa^wbbE- tai a^wa^tbbE-

Tuntomerkit: Ruskealla riistanvärisellä yksittäinen karva on kärjestään suklaanruskea vaaleammalla keskiosalla eli väri on vyöhykkeinen kuten kaikilla riistanvärisillä. Silmät ovat vaaleanruskeat ja kirsu ruskea eli pigmentti kokonaisuudessaan ruskean alleelin homotsygoottisuudesta johtuen vaaleampi kuin ”tavallisella” riistanvärisellä tai punaisella riistanvärisellä.

Vanhemmat: Ruskea periytyy väistyvästi eli se on saatava molemmilta vanhemmilta tullakseen esiin. Ruskea ei siis tule esiin ”helposti” ja se voikin kulkea useita sukupolvia piilossa ilman, että koirien tiedetään kantavan ruskeaa. Samaperintäisen ruskean riistanvärisen a^wa^wbbE- koiran vanhemmista molemmat ilmentävät jotain riistanvärisyyden muotoa (riistanvärinen, punainen riistanvärinen tai ruskea riistanvärinen tai jokin edellä mainituista laikullisena) ja lisäksi kantavat ruskeaa. Eriperintäisen ruskean riistanvärisen a^wa^tbbE- vanhemmista toinen on jokin riistanvärisyyden muodoista ja toinen merkkivärinen, molemmat vanhemmista kantavat ruskeaa.

Jälkeläiset: Riistanvärisen kanssa pennut ovat riistanvärisiä, tai jos molemmat kantavat merkkivärisyyttä, niin merkkivärisiä. Mustia punaisin merkein tai ruskeita keltaisin merkein riippuen siitä, kantaako toinen osapuoli ruskean pigmentin alleelia vai ei. Merkkivärisen kanssa pennut ovat riistanvärisiä, mustia punaisin merkein, ruskeita riistanvärisiä tai ruskeita keltaisin merkein. Punaisen kanssa yhdistettäessä jälkeläiset voivat olla punaisia riistanvärisiä, riistanvärisiä, punaisia (mustalla ja ruskealla pigmentillä) ja merkkivärisiä (mustia ja ruskeita). Laikullisuuden aiheuttava merlegeeni on dominoiva, joten sellaista kantavan kanssa paritettaessa pennut ovat joko normaalivärisiä tai laikullisia. Laikullisen riistanvärisen kanssa siis riistanvärisiä tai laikullisia riistanvärisiä, laikullisen mustan punaisin merkein kanssa riistanvärisiä, merkkivärisiä, laikullisia riistanvärisiä, laikullisia mustia punaisin merkein tai laikullisia ruskeita keltaisin merkein tai laikullisia riistanvärisiä ruskealla kirsulla. Punaisen laikullisen kanssa yhdistettäessä pennuista tulee punaisia riistanvärisiä, punaisia, merkkivärisiä, laikullisia punaisia riistanvärisiä, laikullisia punaisia, laikullisia mustia punaisin merkein sekä mahdollisesti punaisia riistanvärisiä ruskealla kirsulla, punaisia ruskealla kirsulla, ruskeita keltaisin merkein, laikullisia punaisia riistanvärisiä ruskealla kirsulla, laikullisia punaisia ruskealla kirsulla sekä laikullisia ruskeita keltaisin merkein.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

a^ya^wB-E-

Tuntomerkit: Punaisella riistanvärisellä on karvassa keskellä punaruskea vyöhyke, mikä erottaa sen helposti punaisesta karkeakarvaisesta, jolla karvat eivät ole vyöhykkeisiä. Punaiset karkeakarvaiset ovat harvinaisempia kuin punaiset riistanväriset eikä niillä esiinny selvää turkin sävyn vaihtelua riippuen siitä, onko koira lyhyessä vai pidemmässä peitinkarvassa riippuen nyppimisen ajankohdasta.

Vanhemmat: Punaisella riistanvärisellä molemmat A-lokuksen alleelit punainen a^y ja riistanväri a^w ovat vallitsevia, mikä tarkoittaa sitä, että punaisen riistanvärisen vanhemmista toisen on oltava joko punainen tai punainen riistanvärinen ja toisen jokin riistanväreistä (punainen riistanvärinen, ruskea riistanvärinen tai tavallinen riistanvärinen).

Jälkeläiset: Kahden punaisen riistanvärisen a^ya^w yhdistelmä voi tuottaa pentuja, jotka ovat punaisia a^ya^y, punaisia riistanvärisiä a^ya^w tai riistanvärisiä a^wa^w. Riistanvärisen ja ruskean riistanvärisen kanssa se saa riistanvärisiä ja punaisia riistanvärisiä pentuja, mahdollisesti myös punaisia riistanvärisiä ruskealla kirsulla. Punaisen kanssa yhdistettäessä jälkeläisistä tulee punaisia, punaisia riistanvärisiä, riistanvärisiä, ja jos molemmat kantavat ruskeaa pigmenttiä niin myös punaisia ruskealla kirsulla, punaisia riistanvärisiä ruskealla kirsulla ja ruskeita riistanvärisiä. Merkkivärisen kanssa paritettaessa pennuista tulee punaisia ja riistanvärisiä, mahdollisesti myös punaisia ruskealla kirsulla ja ruskeita riistanvärisiä mikäli molemmat kantavat ruskeaa pigmenttiä.

Laikullisen punaisen kanssa yhdistettäessä pennuista tulee punaisia, punaisia riistanvärisiä, riistanvärisiä, punaisia laikullisia, laikullisia punaisia riistanvärisiä ja laikullisia riistanvärisiä sekä mahdollisesti kaikkia edellä mainittuja ruskeapigmenttisinä, mikäli molemmat vanhemmista kantavat resessiivistä b-alleelia. Laikullisen riistanvärisen kanssa paritettuna jälkikasvusta tulee riistanvärisiä, punaisia riistanvärisiä, laikullisia riistanvärisiä, laikullisia punaisia riistanvärisiä sekä mahdollisesti edellä mainittuja värejä ruskeapigmenttisinä, mikäli molemmilla vanhemmilla on resessiivinen b-alleeli. Laikullisen mustan punaisin merkein ja laikullisen ruskean keltaisin merkein kanssa pennuista tulee punaisia, riistanvärisiä, laikullisia punaisia, laikullisia riistanvärisiä sekä mahdollisesti edellä mainittuja värejä ruskeapigmenttisinä.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

a^wa^wB-E- tai a^wa^tB-E-

Tuntomerkit: Riistanvärisen yksittäinen karva ei ole yksivärinen, vaan se on tyvestä vaalea, keskiosa vaihtelee villisianvärisestä rusakonväriseen ja kärki on tumma. Se myös sisältää sekä eumelaniinia että feomelaniinia. Kuonon sivussa, silmien yläpuolella, eturinnassa, vatsan alla, käpälissä ja peräaukon ympärillä on kellertävää tai punertavaa karvaa (feomelaniinia).

Vanhemmat: Samaperintäisen riistanvärisen a^wa^wB-E- koiran vanhemmista molemmat ilmentävät jotain riistanvärisyyden muotoa (riistanvärinen, punainen riistanvärinen tai ruskea riistanvärinen tai jokin edellä mainituista laikullisena). Eriperintäisen riistanvärisen a^wa^tB-E- vanhemmista toinen on jokin riistanvärisyyden muodoista ja toinen merkkivärinen.

Jälkeläiset: Koska riistanvärisyys dominoi merkkivärisyyttä, voi kaksi riistanväristä, mutta merkkivärisyyttä kantavaa koiraa a^wa^tB-E- siis saada merkkivärisiä pentuja a^ta^t. Jos ne lisäksi kantavat ruskean pigmentin alleelia a^wa^t Bb, voi tuloksena olla myös pentuja ruskeita keltaisin merkein a^ta^tbb. Kaksi samaperintäistä riistanväristä a^wa^w voi saada paitsi riistanvärisiä pentuja, myös ruskeita riistanvärisiä a^wa^w bb jälkeläisiä, jos molemmat kantavat ruskean pigmentin alleelia a^wa^w Bb. Punaisen kanssa riistanvärinen saa punaisia riistanvärisiä a^ya^w tai punaisia a^ya^t pentuja, tai merkkivärisiä mikäli molemmat kantavat merkkivärisyyden alleelia a^t. Jos molemmilla on lisäksi ruskean pigmentin alleeli b, voivat pennut olla ruskeita keltaisin merkein a^ta^tbb. Laikullisuuden aiheuttava merlegeeni on dominoiva, joten sellaista kantavan kanssa paritettaessa pennut ovat joko normaalivärisiä tai laikullisia. Laikullisen riistanvärisen kanssa riistanvärinen voi saada riistanvärisiä tai laikullisia riistanvärisiä jälkeläisiä, laikullisen mustan punaisin merkein kanssa riistanvärisiä, merkkivärisiä, laikullisia riistanvärisiä, laikullisia mustia punaisin merkein tai laikullisia ruskeita keltaisin merkein.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

a^ya^ybbE- tai a^ya^tbbE-

Tuntomerkit: Muutoin kuten punainen, mutta kirsu ja kynnet ovat ruskeat pigmentin aiheuttavan B-sarjan resessiivisen alleelin homotsygotian bb takia. Punaisen seassa olevat tummat karvat eivät ole mustia vaan ruskeita.

Jälkeläiset: Eriperintäisenä a^ya^tbb periyttää toisen merkkivärisyyttä ja ruskeaa kantavan a^t -b- kanssa ruskeaa keltaisin merkein a^ta^tbb. Samaperintäinen a^ya^ybbE- ,ks. punainen.

a^ya^yB-E- tai a^ya^tB-E-

On mahdollista, että merkkivärin kantajalla a^ya^tB-E- on enemmän mustia karvoja punaisten seassa kuin samaperintäisellä punaisella a^ya^yB-E-. Ilmiasu ei kuitenkaan ole luotettava tapa arvioida sitä, kantaako koira merkkivärisyyttä vai ei.

Punainen tummin peitinkarvoin on perinteinen pitkäkarvaisten mäyräkoirien väri, joka eroaa punaisesta ilmiasun tumman peitinkarvan määrässä. Koska ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, mikä määrä tummaa peitinkarvaa erottaa punaisen ja punaisen tummin peitinkarvoin toisistaan, näiden värien rekisteröiminen on epäyhtenäistä ja vaihtelevaa.

a^ya^yB-E- tai a^ya^tB-E-

Värin saa aikaan A-sarjaan kuuluva alleeli a^y, joka dominoi täydellisesti merkkivärisyyden aiheuttavaa alleelia a^t. Heterotsygootti koira a^ya^tB-E- on siis ilmiasultaan aina punainen. Pigmentti on musta, mutta koira voi kantaa ruskean pigmentin aiheuttavaa alleelia b (Bb). 

Tuntomerkit: Punaisen koiran turkin värin saavat aikaan eumelaniini ja feomelaniini yhdessä. Karvat ovat punaruskeita sävyn vaihdellessa kuparinpunaisesta mahonginpunaiseen. Punainen mäyräkoira harvoin on täysin yksivärinen, yleensä punaisten karvojen seassa on mustia karvoja. Nämä mustat karvat kasvavat useimmiten korvissa, selässä ja hännässä.

Mustat peitinkarvat voivat myös alkaa otsalta ”naamiona” ja jatkua niskaan, selkään ja aina kylkiin asti. Niitä voi olla niin paljon, että koira näyttää kauempaa katsottuna merkkiväriseltä (musta punaisin merkein), jolloin väri on pikemminkin tyypillinen punainen tummin peitinkarvoin kuin punainen. Punaisen tummin peitinkarvoin erona mustaan punaisin merkein on pitkä- ja karkeakarvaisilla punainen pohjavilla. Ks. punainen tummin peitinkarvoin.

Vanhemmat: Punaisen koiran vanhemmista toisen täytyy olla punainen tai punainen riistanvärinen, toinen voi olla minkä tahansa muun värinen paitsi samaperintäinen riistanvärinen tai ruskea riistanvärinen a^wa^wB-E- tai a^wa^wbbE- .

Jälkeläiset: Jos punainen koira on perinyt punaisuuden aiheuttavan alleelin a^y molemmilta vanhemmiltaan, se on samaperintäinen eli homotsygootti a^ya^y, jolloin sen jälkeläiset ovat punaisten ja merkkiväristen kanssa punaisia a^ya^y tai a^ya^t, riistanväristen kanssa punaisia riistanvärisiä a^ya^w tai punaisia a^ya^t, punaisten riistanväristen kanssa punaisia a^ya^y ja punaisia riistanvärisiä a^ya^w.

Eriperintäisenä a^ya^t se jättää myös mustia jälkeläisiä a^ta^t toisen merkkiväriä kantavan kanssa, resessiivistä b-pigmenttiä kantaessaan myös ruskeita keltaisin merkein a^ta^tbb. Jos toinen vanhemmista on juovikas k^br-, voivat jälkeläiset olla punaisia kk tai juovikkaita k^br k, mutta myös merkkivärisiä juovikkaita a^ta^t k^br-, mikäli molemmat vanhemmista kantavat merkkivärisyyttä. Jos toinen vanhemmista on laikullinen Mm, voivat pennut olla minkä tahansa värisiä paitsi juovikkaita, riippuen tietysti minkä värinen laikullinen toinen vanhemmista on.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen ee riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.

Kaikkien koirien turkin väri rakentuu keltaisesta feomelaniinista, tummasta eumelaniinista ja valkoisesta, joka on pigmentin puutetta. Feomelaniinin sävy vaihtelee lähes valkoisesta (kuten valkoisella länsiylämaanterrierillä) voimakkaankin punaiseen (kuten punaisella irlanninsetterillä). Eumelaniini voi olla mustaa, harmaata, ruskeaa tai punaista. Eumelaniini tulee feomelaniinin päälle. Kaikkien mäyräkoirien karvoissa vaikuttavat molemmat em. väripigmentit, pois lukien punakeltaiset koirat, joilla on turkissaan vain feomelaniinia. Valkoinen tarkoittaa mäyräkoirilla rinnassa ja joskus käpälissä ilmeneviä, ei-toivottuja laikkuja.

Jokaisen mäyräkoiran perusväri on punainen, riistanvärinen tai musta punaisin merkein (=merkkivärinen). Pigmentti vaikuttaa kirsun ja kynsien värin lisäksi myös turkin väriin muuttaen esimerkiksi mustan koiran punaisin merkein ruskeaksi keltaisin merkein. Tämän lisäksi tulevat mahdolliset kuviot (laikullisuus eli merle ja juovikkuus eli brindle) ja punakeltaisuus (ee).

Geenien sijaintia kutsutaan lokukseksi, jossa on kaksi alleelia eli versiota geenistä, yksi kummaltakin vanhemmalta. Alleelit voivat olla keskenään samoja, jolloin yksilö on kyseisen alleelin suhteen homotsygootti (esim. musta punaisin merkein on homotsygootti a^ta^t). Alleelien ollessa erilaiset, yksilö on heterotsygootti (esim. a^y a^t on punainen, mutta kantaa merkkivärisyyttä).

A-lokuksessa (agouti) vaikuttavat geenit a^y, a^w ja a^t . Näistä ensimmäinen on punaisen turkin geeni (useimmilla roduilla puhutaan soopelista), toinen riistanvärisyyden ja kolmas merkkivärisen geeni, mikä mäyräkoiralla tuottaa värin musta punaisin merkein. Geenit dominoivat toisiaan siten, että punainen dominoi muita ja riistanväri merkkiväristä. Punainen mäyräkoira ei yleensä ole täysin yksivärinen ja tasavärinen missään karvanlaadussa, vaan punaisten karvojen seassa on useimmiten tummempaa karvaa, jonka määrä ja laajuus vaihtelevat. a^ya^w on väriltään punainen riistanvärinen eli karvassa esiintyvistä vyöhykkeistä keskiosa on punainen. Tavallisessa riistanvärisessä a^w a^w karvan keskimmäinen vyöhyke on harmaa. 

A-sarjan alleelien yhdistelmät ilmiasuineen. Punainen on sekoitus eumelaniinia ja feomelaniinia. Merkkivärisissä värimerkit ovat feomelaniinia, muuten turkin värin aiheuttaa eumelaniini. Riistanvärisessä yksittäisissä karvoissa vuorottelevat eumelaniini- ja feomelaniinivyöhykkeet.

B-lokuksessa määräytyy koiran pigmentin ja tummimman mahdollisen eumelaniinin väri: musta B tai ruskea b. Musta dominoi ruskeaa, eli BB ja Bb tuottavat mustan pigmentin (musta kirsu ja kynnet, tummat silmät) ja bb ruskean (ruskea kirsu ja kynnet, vaaleammat usein vihertävät tai kellertävät silmät). Punaisella a^y -bb tummimmat karvat ovat ruskeita, eivät mustia kuten mustapigmenttisellä punaisella a^y -B-.

B-lokus määrää eumelaniinin tummimman sävyn. B-alleelin läsnä ollessa musta pigmentti.

E-lokuksessa mäyräkoirilla esiintyy kahta alleelia: dominoiva E (normaali väri) sekä resessiivinen e (resessiivinen punainen, punakeltainen). Ee ja EE tuottavat normaalin värityksen, mutta ee estää eumelaniinin muodostumisen, jolloin tuloksena on koira, joka on kauttaaltaan väriltään kellertävän punainen. Suomessa tästä ee-väristä käytetään nimitystä punakeltainen ja sen turkin värin saa aikaan feomelaniini. Kirsu ja kynnet voivat olla mustat tai ruskeat riippuen B-lokuksesta. Punakeltainen koira on syntyessään kellertävä tai kullanvärinen, selvästi vaaleampi kuin punainen pentu. Aikuisenakaan punakeltaisella ei ole yhtään tummaa karvaa turkissaan. Turkin sävy voi vaihdella vaaleasta kermanvärisestä kellertävään ja kuparinpunaiseen. Punakeltaisia pentuja on aiemmin rekisteröity vaihtelevilla nimillä (kermanvärinen, cream, keltainen). On myös mahdollista, että punakeltaisia on rekisteröity punaisiksi. Punakeltainen on FCI-rotumääritelmän mukainen hyväksytty väri eikä punakeltainen koira ole mitenkään virheellinen värinsä vuoksi.  Suomessa punakeltaisia on ainakin pitkä- ja lyhytkarvaisten mäyräkoirien eri kokomuunnoksissa.

Punakeltaisen koiran turkissa eivät näy merle- tai brindlegeenin aiheuttamat kuviot, koska ne muodostuvat eumelaniiniin, jota punakeltaisella koiralla ei ole. On kuitenkin huomioitava, että punakeltainen väri voi periytyä lukuisten sukupolvien takaa eivätkä laikut voi erottua punakeltaisessa pohjassa edes vastasyntyneessä pennussa (kryptinen merle). Tämän takia punakeltaista pentua, jonka vanhemmista toinen on laikullinen, pitää kohdella kuin se olisi laikullinen, jotta sitä ei myöhemmin vahingossa yhdistettäisi toiseen laikulliseen yksilöön. Värin rekisteröinnissä on nykyään myös vaihtoehto laikullinen punakeltainen, mutta tätä väriä rekisteröitäessä on oltava yhteydessä Kennelliittoon. Väri on mahdollista todeta geenitestin tai koiran jälkeläisten perusteella.

E-lokus vaikuttaa pigmentin leviämiseen. E tuottaa normaalin karvan värin (EE ja Ee), ee tuottaa resessiivisen punaisen (punakeltaisen) värin.

Suomessa mäyräkoirilla esiintyy kahta kuviota: M-lokuksessa merlegeeni, joka haalistaa hallitsevan värin eumelaniinia (musta, ruskea, punainen, riistanvärinen) muodostaen vaaleampia laikkuja turkkiin ja joskus silmiin. Juovikkaan värityksen aikaan saa K-lokuksessa sijaitseva k^br, joka tekee tummia eumelaniiniraitoja feomelaniiniin. Mäyräkoirilla esiintyy tiettävästi K-lokuksessa brindlegeenin lisäksi vain resessiivinen k-geeni, joka ei aiheuta muutosta väritykseen. Toisin sanoen mäyräkoirilla riittää, että koira perii toiselta vanhemmaltaan k^br-alleelin ollakseen juovikas, koska juovikkuus on dominoiva suhteessa ei-juovikkaaseen väritykseen.  Merle- ja brindlekuviot voivat esiintyä samassa koirassa.

Laikullisuus ilmenee koirassa, jos se perii merlegeenin toiselta vanhemmistaan (Mm). Toivotuin laikullisuuden ilmenemismuoto ovat mahdollisimman tasaisesti jakautuneet laikut siten, että laikkuja ja tummempaa väriä olisi suunnilleen yhtä paljon. Koira on kuitenkin laikullinen myös, vaikka sillä olisi vain miltei huomaamaton vaaleampi viiru jossain kohtaa turkissaan. Silmissä ilmetessään laikullisuus aiheuttaa silmän värikalvolla vaaleamman kohdan (ns. herasilmä) tai jopa kokonaan sinisen silmän, mikä ei ole toivottavaa, muttei hylkäävä virhekään. Laikullisessa punaisessa punaisen ja laikkujen kontrasti on heikoin ja laikut voivatkin jäädä hankalasti havaittaviksi etenkin pitkäkarvaisilla mäyräkoirilla turkin kasvaessa. Laikullisia esiintyy kaikissa mäyräkoirien karvanlaatu- ja kokomuunnoksissa. Laikullisten koirien kohdalla on kuitenkin muistettava, että kahden laikullisen yhdistäminen on kiellettyä eikä pentuja rekisteröidä. Koiran periessä merlegeenin eli laikullisuuden molemmilta vanhemmiltaan (MM), sillä on suurentunut riski erilaisiin kuulon kehityshäiriöihin.

M-lokuksessa mm antaa normaalin värin. Mm aiheuttaa vaaleita laikkuja eumelaniiniin. MM eli kahden laikullisen yhdistelmät ovat kiellettyjä terveyssyistä eikä tällaisten yhdistelmien pentuja rekisteröidä.

Juovikkaiden koirien kohdalla olisi syytä välttää merkkiväriseen (musta punaisin merkein a^ta^t  BB tai a^ta^t  Bb, ruskea keltaisin merkein a^ta^t  bb) tai merkkiväriä kantavaan (a^ya^t) kumppaniin yhdistämistä, sillä juovikkuus ilmenee näissä merkkivärisissä vain värimerkeissä, jolloin ne eivät ole puhtaat ja selkeärajaiset eikä rotumääritelmäkään tunne tällaista värivaihtoehtoa. Laikullisen ja juovikkaan yhdistelmä ei sekään ole suositeltava, sillä kirjavan pennun rekisteröinti oikein on vähintään haastavaa ja jopa mahdotonta, sillä ”juovikasta laikullista” ei ole valittavana mahdollisissa väreissä. Juovikkaita esiintyy Suomessa lähinnä lyhytkarvaisten mäyräkoirien keskuudessa, mutta myös pitkäkarvaisissa.

K-lokuksessa sijaitseva alleeli k^br aiheuttaa tummia pystysuuntaisia eumelaniiniraitoja punaiseen feomelaniinipohjaan. Merkkivärisessä koirassa juovikkuus näkyy siis vain värimerkeissä.

Värin rekisteröinti mäyräkoirille on pakollista. Värin oikea tunnistaminen ja rekisteröinti on tärkeää, koska se vaikuttaa mahdollisesti laajastikin tulevien koirasukupolvien suunnitteluun. Jos värien määrittely tuntuu haastavalta tai syntyy erikoisen värisiä pentuja, voi ottaa yhteyttä jalostustoimikuntaa ja pyytää apua. Myös värigeenien testaaminen on mahdollista.

Mäyräkoirille tällä hetkellä rekisteröitävät värit:

• punainen
• punainen tummin peitinkarvoin
• punainen, ruskea kirsu
• musta punaisin merkein
• ruskea keltaisin merkein
• punakeltainen
• riistanvärinen
• punainen riistanvärinen
• punainen riistanvärinen, ruskea kirsu
• ruskea riistanvärinen
• laikullinen musta punaisin merkein
• laikullinen ruskea keltaisin merkein
• laikullinen punainen
• laikullinen punainen, ruskea kirsu
• laikullinen riistanvärinen
• laikullinen ruskea riistanvärinen
• laikullinen punainen riistanvärinen
• laikullinen punainen riistanvärinen, ruskea kirsu
• juovikas
• musta juovikkain merkein
• ruskea juovikkain merkein

Värien periytymistä käsiteltäessä on huomioitava se, että eri sarjojen alleelit periytyvät toisistaan erillään. A-sarja määrittää perusvärin (riistanvärinen, punainen, merkkivärinen), B-sarja pigmentin (musta tai ruskea), E-sarja vaikuttaa värin ilmenemiseen (resessiivinen ee estää eumelaniinin muodostumisen), M-sarjan dominoiva alleeli aiheuttaa väriin laikkuja ja K-sarjan dominoiva alleeli aiheuttaa juovikkuutta. Erityisesti tapauksissa, joissa molemmat vanhemmista kantavat resessiivisiä ominaisuuksia, kuten merkkivärisyys ja ruskea pigmentti, jälkeläisten värivaihtoehtojen määrä kasvaa.

Jokaisen kasvattajan olisi tärkeää tuntea värigenetiikkaa ja käytettävissä olevan jalostusmateriaalin taustat mahdollisimman hyvin myös värien suhteen, sillä monet resessiiviset alleelit kulkevat useita sukupolvia tulematta esiin, mutta ne eivät silti häviä. Pentueen värijakauma voi olla ihan mitä tahansa, koska laskennalliset todennäköisyydet toteutuvat vasta useilla kymmenillä pennuilla. Laikullisuuteen liittyy molemmilta vanhemmilta perittynä vakavia terveysriskejä, minkä vuoksi laikullisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota värejä rekisteröitäessä. Myös punakeltainen väri asettaa haasteita, sillä se kätkee A-, K- ja M-sarjojen vaikutuksen väriin eikä laikullisuuskaan siksi näy ulospäin.

Värigenetiikka on kiehtovaa eikä kaikkia mäyräkoirien väreihin vaikuttavia geenejä vieläkään tunneta. Erikoisten värien tavoittelu ei saa koskaan olla ratkaiseva jalostuskriteeri, mutta kasvattajan tulee ennakkoon miettiä toteuttamiensa yhdistelmien mahdollisia värejä. Pentujen synnyttyä olisi jatkon kannalta ensiarvoisen tärkeää tunnistaa ja rekisteröidä värit mahdollisimman oikein, jotta aiempien sukupolvien väritiedot olisivat todellisuutta vastaavina tiedossa. Epäselvissä ja kysymyksiä herättävissä tilanteissa voi lähestyä jalostustoimikuntaa, joka mielellään auttaa värien määrittelyyn ja periytymiseen liittyvissä aiheissa.

Jalostustoimikunta tekee moninaista työtä mäyräkoirien jalostuksen parissa. Päätoiminta-alueemme ovat seuraavat:

• Jalostusneuvonta

• Jalostusuroslistojen ylläpito

• Poikkeusluparekisteröintipyyntöjen käsittely

• Jalostustarkastusten järjestäminen

• Terveystietojen kerääminen, tilastointi ja tutkiminen

• Selkäkuvausten järjestäminen ja tulosten tilastointi

• Muut jalostukseen ja sen ohjailuun liittyvät tehtävät

Jalostusneuvonnassa sovellamme jalostusneuvonnan perusohjetta.

Lataa: Suomen Mäyräkoiraliiton jalostuspaketti116.55 KB

Jalostustoimikunnan yhteystiedot

Jalostustoimikunnan kokoonpanon löydät toimikunta osiosta. Siirry jalostustoimikunnan yhteystietoihin →

• Vuosikirja 2010 - Lyhytkarvainen mäyräkoira
• Vuosikirja 2010 - Lyhytkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
• Vuosikirja 2010 - Karkeakarvainen mäyräkoira
• Vuosikirja 2010 - Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
• Vuosikirja 2010 - Pitkäkarvainen mäyräkoira
• Vuosikirja 2010 - Pitkäkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira

• Vuosikirja 2011 - Lyhytkarvainen mäyräkoira
• Vuosikirja 2011 - Lyhytkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
• Vuosikirja 2011 - Karkeakarvainen mäyräkoira
• Vuosikirja 2011 - Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
• Vuosikirja 2011 - Pitkäkarvainen mäyräkoira
• Vuosikirja 2011 - Pitkäkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira

Normaalikokoiset

JTO - Karkeakarvaiset mäyräkoirat

JTO - Lyhytkarvaiset mäyräkoirat

JTO - Pitkäkarvaiset mäyräkoirat

Pienoismäyräkoirat

JTO - Karkeakarvaiset pienoisamäyräkoirat

JTO - Lyhytkarvaiset pienoismäyräkoirat

JTO - Pitkäkarvaiset pienoismäyräkoirat

Liitteet

Liite 1 - Rotumääritelmä

Liite 2 - Sairaudet

Liite 3 - Rekisteröintiohje

Liite 4 - Jalostustoimikunnan tehtävät ja työnjako

Liite 5 - Jalostus-/jälkeläistarkastusten järjestäminen

Liite 6 - Jalostusohjesääntö

Jalostustoimikunta kerää tietoa sairastuneista mäyräkoirista seuratakseen mäyräkoirarotujen terveystilannetta.

Mikäli koirasi on sairastunut, asiasta olisi hyvä ilmoittaa koiran kasvattajalle sekä jalostustoimikunnalle. Ilmoitus jalostustoimikunnalle voidaan hoitaa kyseisellä lomakkeella, jonka liitteeksi toimitetaan eläinlääkärin todistus.

Lomake on word-muodossa. Voit tallentaa sen omalle koneellesi tai printata sen ulos ja täyttää käsin. Lomakkeet palautetaan postitse tai sähköpostitse jalostustoimikunnalle:

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Yksittäisen koiran tietoja ei tulla julkaisemaan. Tietoa on tarkoitus jatkossa kerätä siten, että kerätystä aineistosta voitaisiin saada tilastollista materiaalia rotujärjestön käyttöön.

Lataa ilmoituspohja: Terveysilmoitus

Kennelnimellä tarkoitetaan nimeä, joka liitetään kasvattajan kaikkien kasvattien nimen eteen pentuja rekisteröitäessä. Kennelnimi ei ole pentueen rekisteröinnin ehto. Kennelnimeä haetaan Suomen Kennelliitosta, hakeminen on maksullista. Hakija toimittaa allekirjoitetun kirjallisen tai sähköisen kennelnimihakemuksen Suomen Kennelliittoon. Kennelliitto toimittaa tiedon saapuneista hakemuksista rotujärjestölle, joka käsittelee hakemuksen rotujärjestön puoltoa varten.

Lisätietoja

Lisätietoja kennelnimestä löydät Suomen Kennelliiton kotisivuilta: 

Kennelliitto > Kasvatus ja terveys > Kennelnimet

Sieltä saat ladattua itsellesi viralliset lomakepohjat kennelnimianomuksesta ja kasvattajasitoumuksesta. 

Rotujärjestön puolto

Seuraavien vaatimusten tulee täyttyä SML:n puollon saamiseksi:

• Hakijan tulee olla hyvämaineinen (ei eläinsuojelurikkomuksia, ei SKL:n määräämiä sanktioita). 
• Hakijan tulee olla SML:n jäsen anomusta jätettäessä
• Hakijan tulee lähettää SML:lle vapaamuotoinen kertomus, jossa on kuvattu kasvatetut rodut, taustaa hakijasta sekä esittely kasvatustavoitteista. HUOM! Laita kertomukseen nimesi ja sähköpostiosoitteesi sekä tällä hetkellä omistamiesi mäyräkoirien viralliset nimet.

 Lähetä kertomus postitse tai sähköpostitse (miel. liitetiedostona)

Jaana Helin
Keinukuja 2
05100 Röykkä
050-349 4394
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Mäyräkoirien rotumuunnosristeytyksiin tarvittavan poikkeusluvan ehdot vuonna 2024

Nämä poikkeusluvan ehdot tulevat voimaan 15.2.2024 eli se koskee pentueita, joissa astutus tapahtuu 15.2.2024 tai sen jälkeen.

Rotumuunnosten välistä risteytystä koskevaa poikkeuslupaa varten tulee täyttyä alla olevat ehdot:
- Kasvattajan tulee olla Suomen Mäyräkoiraliitto SML - Finska Taxklubben FTK ry:n jäsen.
- Molemmilla vanhemmilla tulee olla voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Kummallakaan vanhemmalla ei saa olla todettuna PRA, katarakta tai keratitis. Koiran, jonka vanhemmalla tai jälkeläisellä on todettu PRA, ei hyväksytä risteytyspentueen vanhemmaksi. Mikäli koiralla on todettu epäilyttävä/avoin diagnoosi PRA, katarakta tai keratitis, ei silmälausunto saa olla 1 vuotta vanhempi astutushetkellä.
-Vähintään toinen vanhemmista tulee olla selkäkuvattu. Kuvaamattoman koiran tai IDD3 tai IDD2 tuloksen saaneen koiran saa yhdistää vain tuloksella IDD0 tai IDD1 kuvattuun koiraan tai yli 5-vuotiaaseen koiraan, jolla on virallinen geenitestitulos N/CDDY tai N/N.
- Kokoristeytyksissä molemmilta vanhemmilta vaaditaan polvitarkastuslausunto. Polvilumpioluksaation asteen 1 saaneen koiran saa yhdistää vain 0 asteen kanssa, muita asteita ei saa käyttää.
- Molemmilla vanhemmilla on vähintään näyttelytulos H, joka on saatu vähintään 15 kk:n iässä tai tulos hyväksytty/hyväksytty varauksin jalostustarkastuksesta.
- Jälkeläismäärärajat karkeakarvaisilla normaalikokoisilla mäyräkoirilla on 2 % ja muilla roduilla 3 %, tämä lasketaan neljän edellisen vuoden rekisteröinneistä. Nämä päivitetään vuosittain tammikuun alussa.
-Yhdistelmän sukusiitosaste viidellä sukupolvella laskettuna 3,125 %.
- Molempien vanhempien tulee olla astutushetkellä vähintään 24 kk ikäisiä.
- Uusintayhdistelmät voidaan hyväksyä vain erityisissä poikkeustapauksissa.
- Yhdistettäessä lyhytkarvaista karkeakarvaiseen lyhytkarvainen pitää geenitestata, jos sen sukutaulussa on neljän sukupolven sisällä pitkäkarvainen koira tai jos sukutaulun neljän polven koirien karvanlaatu ei ole tiedossa, ja se ei saa kantaa pitkäkarvaisuutta.

Näistä poikkeusluvan ehdoista sukusiitosastevaatimuksesta voidaan poiketa kerran kasvattajaa kohden. Sukusiitosasteen tulee olla alle 6,25 % viidellä sukupolvella laskettuna.

Poikkeuslupahakemuksiin liitetään vapaamuotoinen kirjallinen perustelu siitä, mitä yhdistelmällä tavoitellaan. Hakemukset lähetetään SML:n jalostustoimikunnalle, joka antaa lausunnon siitä, täyttyvätkö rotujärjestön risteytysten poikkeuslupaehdot sekä täyttääkö yhdistelmä JTO:n terveyssuositukset jalostusyhdistelmille. Lausunto lähetetään Kennelliiton jalostustieteelliselle toimikunnalle, joka tekee lopullisen päätöksen asiasta.

Yhdistelmiä koskevat myös kaikki Kennelliiton yleiset rekisteröintiehdot sekä rotukohtaiset erityisehdot.

Jälkeläisrajat (päivitetty 1/24):

lyhytkarvaiset normaalikokoiset 60, lyhytkarvaiset pienoismäyräkoirat 29, karkeakarvaiset normaalikokoiset 60, karkeakarvaiset pienoismäyräkoirat 27, pitkäkarvaiset normaalikokoiset 28, pitkäkarvaiset pienoismäyräkoirat 32.

Pyyntö poikkeusluvasta on tehtävä kirjallisesti alla olevalla lomakkeella. Lomake sekä muut mahdolliset liitteet pyydetään lähettämään sähköpostitse jalostustoimikunnalle.

Risteystyspoikkeuslupahakemus 

Risteystyspoikkeuslupahakemus (tulostettava lomake)

Hakemus lähetetään jalostustoimikunnalle osoitteeseen:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Vahinkopentue

Jos kyseessä on vahinkopentue, jossa jommalta kummalta vanhemmalta puuttuu PEVISAn mukaiset tarkastukset tai poikkeusluvan tarve muusta syystä huomataan vasta astutuksen jälkeen, voidaan pentue rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamisen vuoksi rekisteröidä kasvattajan toimesta EJ- (ei jalostukseen) rekisteriin yhden kerran kasvattajaa kohden. Ohje on myös koirakohtainen eli jos samalle urokselle tai nartulle syntyy tämän jälkeen toinen vahinkopentue, ei niitä enää rekisteröidä vaikka kasvattajana olisi eri henkilö.

Koirarekisteriohje määrittelee ehdot pentujen rekisteröimiselle. Kasvattaja voi anoa Kennelliitolta poikkeuslupaa, mikäli pentue ei joltain osin täytä näitä ehtoja. Poikkeusluvan liitteeksi tulee liittää rotujärjestön lausunto ja poikkeuslupa tulee olla myönnetty ennen astutusta. Mikäli Kennelliitto ei ennen astutusta ole myöntänyt poikkeuslupaa rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamiseen, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ- (ei jalostukseen) rekisteriin (Koirarekisteriohje kohta 11.2.). Kuitenkin, jos pentueen vanhemmilla ei astutushetkellä ole rotukohtaisen PEVISA-ohjelman edellyttämiä voimassa olevia terveystutkimustuloksia tai lausuntoja, vaan vanhemmat on tutkittu/lausuttu vasta astutuksen jälkeen ja todettu niiden täyttävän rotukohtaisen PEVISA-ohjelman asettamat raja-arvot, voi kasvattaja yhden (1) kerran rekisteröidä tällaisen pentueensa FI-/ER-rekisteriin niin, että rekisteröintimaksu on korotettu. Koiralle voidaan rekisteröidä yksi tällainen pentue jalostusoikeuden hallinnasta riippumatta. Rajoitus koskee sitä vanhempaa, joka ei astutushetkellä täytä rotukohtaisia PEVISA-ehtoja.

Poikkeuslupahakemus

Hakemus lähetetään jalostustoimikunnalle osoitteeseen:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Muilta kuin liiton jäseniltä peritään poikkeusluvan käsittelymaksuna 22 euroa. Kuitti maksusta tulee liittää poikkeuslupahakemuksen mukaan. Käsittelymaksua ei peritä haettaessa poikkeuslupaa ulkomaiselle urokselle, joka vierailee tai oleskelee Suomessa ja jolta puuttuu PEVISA-tutkimukset (kts. kohta ulkomaiset urokset). Liiton jäsenille poikkeuslupien käsittely on maksuton.

Jalostustoimikunta antaa poikkeuslupahakemuksista joko puoltavan tai kieltävän lausunnon, jonka koirarekisteriohjeen mukaan tulee perustua siihen, täyttävätkö koirat / yhdistelmä rodun jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) terveyteen liittyvät suositukset. Kielteisen lausunnon perusteluna voidaan ilmoittaa myös muu mahdollinen painava ja ilmeinen geneettinen riski.

Nartun tiheä pennuttaminen

Nartulla voidaan teettää enintään viisi (5) pentuetta siten, että nartun edellisestä penikoimisesta on pentueen syntyessä oltava kulunut vähintään 10 kuukautta. Tätä tiheämpi pennutus sallitaan alle 8-vuotiaalle nartulle yhden kerran ilman poikkeuslupaa ja tällöin seuraavan synnytyksen väli on oltava vähintään yksi vuosi.

Kennelliitto voi erittäin painavista syistä myöntää poikkeusluvan nartun toiselle liian tiheälle pennuttamiselle. Anomukseen on liitettävä eläinlääkärintodistus, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa sen terveydelle. Todistus on voimassa 6 kk. Poikkeuslupaa ei kuitenkaan myönnetä astutushetkellä 8 vuotta täyttäneelle nartulle.

Mikäli kasvattaja pennuttaa narttua liian tiheästi ilman poikkeuslupaa, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Narttu asetetaan 24 kk:n jalostuskieltoon. Nartun mahdollinen omistajanvaihdos ei vaikuta jalostuskieltoon.

Mikäli nartulle syntyy 6. pentue tai yli 8 vuoden ikäisenä astutettu narttu synnyttää niin, että pentueiden väli on alle 10 kk, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Tämän jälkeen nartun jälkeläisiä ei enää rekisteröidä. Kaikki todistettavasti Kennelliiton tietoon tulleet rekisteröimättömät ns. välipentueet ja ulkomailla rekisteröidyt pentueet huomioidaan syntyneinä pentueina.

Ulkomaiset koirat

Ulkomaisten urosten käyttö 1.1.2016 alkaen

Vuoden 2016 alusta alkaen pysyvällä poikkeusluvalla voidaan ulkomaiselle urokselle rekisteröidä enintään kaksi pentuetta. Kahden pentueen rajoitus koskee 31.12.2015 jälkeen astutettuja pentueita. Yhdistelmä ei kuitenkaan saa olla rodun PEVISA -rajoitusten tai Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastainen (ks. Koirarekisteriohjeen kohta 7.5). Pysyvä poikkeuslupa koskee ulkomaisen uroksen astutuskäyttöä sekä Suomessa että ulkomailla.

Mikäli ulkomaisella uroksella on 1.1.2016 jälkeen kaksi astutusta (pentuetta), voi kasvattaja hakea yhdistelmälle Kennelliitosta etukäteen tapauskohtaisen poikkeusluvan, ellei uros täytä PEVISA-ehtoja. Allekirjoitetussa anomuksessa pitää ilmoittaa, mitä yhdistelmää anomus koskee ja siihen tulee liittää perustelut sekä allekirjoitettu rotujärjestön lausunto. Rotujärjestöltä saatu myönteinen lausunto edesauttaa ja nopeuttaa poikkeusluvan käsittelyä Kennelliitossa. Tällaisissa tapauksissa ulkomaisia uroksia koskevat anomukset käsitellään toimistotyönä.

Ulkomailla tehdyistä PEVISA:n mukaisista tutkimuksista hyväksytään silmien osalta ECVO:n (European College of Veterinary Ophthalmologists) asettamat vaatimukset ja lausunnon tulee olla annettu ECVO-lomakkeella.

ECVO-lomakkeella annettujen lausuntojen lisäksi ECVO-tasoisiksi hyväksytään Ruotsin viralliset silmätarkastuslausunnot sekä USA:n The Canine Eye Registration Foundation (CERF) –lausunto, mikäli tunnistusmerkinnän tarkastus ilmenee lomakkeessa. Lisäksi hyväksytään brittiläinen BVA EyeScheme -silmätarkastuslausunto tai australialainen AVA-ANKC Australian Canine Eye Scheme -silmätarkastuslausunto, jos lomakkeesta ilmenee, että koko silmä on tutkittu eikä muutoksia ole todettu. Lausunnosta pitää ilmetä, että koira on tunnistusmerkitty.

Polvitutkimusten osalta Kennelliitto hyväksyy lausunnot, jotka on annettu käyttäen Putnamin asteikkoon verrattavissa olevaa luokittelua. Lausunnosta tulee käydä ilmi, että koira on ollut tunnistusmerkitty tutkimushetkellä.

Tuontisperman osalta vuoden alusta voimaan tulleet muutokset eivät koske aiemmin tuotuja spermoja. Koirarekisteriohjeen mukaan niiden kohdalla mennään keräyshetken ehdoilla. Jatkossa tuotavien spermaerien kohdalla on tietenkin suositeltavaa varmistaa, että uroksella on sperman keräyshetkellä rodun PEVISA-ehdot täyttävät tutkimustulokset tai anottava ajoissa yhdistelmälle poikkeuslupa.

Rotujärjestön lausunto anotaan kirjallisesti ja anomus mahdollisine liitteineen toimitetaan mieluiten sähköpostin liitteenä jalostustoimikunnalle (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.). Tulostettava lomakepohja anomusta varten ylempänä. Muilta kuin liiton jäseniltä peritään poikkeusluvan käsittelymaksuna 22 euroa. Kuitti maksusta tulee liittää poikkeuslupahakemuksen mukaan.

Lisätietoa

http://www.kennelliitto.fi -> koiran rekisteröinti

Jalostusuroslistat

Jalostusuroslistoilla näkyvät ne koirat, jotka täyttävät listalle pääsyn kriteerit. Ainoastaan ne koirat eivät ole mukana, joiden omistaja on pyytänyt jalostustoimikuntaa poistamaan koiran listalta. Urosten omistajat päättävät silti itse, antavatko koiraansa jalostukseen vai eivät.

Lista päivitetään kerran kuukaudessa KoiraNetin tietojen perusteella, minkä vuoksi sinne ei viedä tuloksia manuaalisesti. Kunkin koiran kohdalla on mainittu vain ne koelajit, joista koiralla on tulos Suomessa. Näyttelytulos on korkein Suomessa saavutettu. Jos koiralla on ulkomailla saavutettu korkeampi koetulos kuin Suomessa, ja haluat sen näkyviin, toimita siitä kopio jalostusuroslistan ylläpidolle.

Listalta poistuvat automaattisesti koirat, joiden silmätarkastustulos ei ole enää voimassa. Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirien kohdalla poisto listalta tapahtuu myös, mikäli polvitulos vanhenee. Koirat palautuvat takaisin listalle, jos niillä on uudet voimassa olevat tulokset seuraavan päivityskierroksen kohdalla.

Koiran omistaja voi myös halutessaan lähettää koiransa kuvan julkaistavaksi listalla. Kuvan ottajan lupa tarvitaan kuvan julkaisuun, ja koiran omistaja on vastuussa kyseisen luvan hankkimisesta ennen kuin lähettää kuvan julkaistavaksi.

Kaikki jalostusuroslistaa koskevat sähköpostit osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Jalostusuroslistan sisältämät tiedot

Jokaisesta koirasta on merkitty nimi, rekisterinumero, syntymäaika, rotumuunnos, väri, silmätutkimuspäivä, silmätutkimustulos, mahdollinen polvitutkimustulos (kääpiöillä ja kaniineilla pakollinen), mahdollinen selkäkuvaustulos, muut mahdolliset terveystutkimustulokset, mahdollinen jalostustarkastustulos sekä tarkastuksessa mitattu koko, sukusiitosprosentti (laskettu viidellä sukupolvella), uroksen jälkeläismäärä ensimmäisessä ja toisessa polvessa, paras Suomessa saavutettu näyttelytulos sekä koetulokset seuraavasti:

• luola: paras LUT- ja/tai LUME-tulos
• ajo: paras MÄAJ-tulos
• PIKA: hyväksytty PIKA-koe
• jälki: paras MEJÄ-, VAHI- ja/tai HIRV-J -tulos
• LTE: luonnetestitulos
• VERI: paras VERI-tulos

Emme siis julkaise koiran titteleitä emmekä muutenkaan sen kaikkia mahdollisia saavutuksia, vain parhaat kussakin lajissa. Ulkomaisia tuloksia julkaistaan vain, jos ne ylittävät Suomessa saavutetut. Muita merkittäviä saavutuksia (esim. Tähtiajuri-arvot) voidaan mainita jalostustoimikunnan harkinnan mukaan.

Uroksen tietojen lisäksi sen vanhemmista on merkitty nimi, rekisterinumero, rotumuunnos, väri ja jälkeläismäärät ensimmäisessä ja toisessa polvessa. Osalta koirista puuttuu väri, koska sitä ei ole rekisteröity Kennelliitossa, eikä sitä ole muista lähteistä pystytty selvittämään. Mäyräkoirien värien rekisteröinti on ollut pakollista 1.1.2014 lähtien.

Jalostustoimikunta on lisännyt kaikki edellä mainitut jälkeläismäärät näkyviin siksi, että se haluaa kasvattajien kiinnittävän erityistä huomiota teholliseen populaatiokokoon. Tehollisen populaatiokoon kasvattaminen lisää geneettistä monimuotoisuutta, mikä vaikuttaa suoraan koirien terveyteen ja elinvoimaisuuteen. Edes toisen polven jälkeläismäärän ei tulisi ylittää hyväksyttävänä pidettyä raja-arvoa, joka on 5% (karkeakarvaisilla normaalikokoisilla ja lyhytkarvaisilla normaalikokoisilla 3%) neljän edellisen vuoden rekisteröinneistä.

Toukokuussa 2019 voimaan tulleen EU:n tietosuoja-asetuksen vuoksi emme julkaise omistajatietoja.

Listoilta löytyvät ne urokset, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

• Uros on yli 24 kk vanha
• Uroksen ensimmäisen polven jälkeläismäärä ei ylitä suositeltua raja-arvoa
  • pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira ja pitkäkarvainen kaniinimäyräkoira: 54 pentua
  • pitkäkarvainen mäyräkoira: 47
  • lyhytkarvainen kääpiömäyräkoira ja lyhytkarvainen kaniinimäyräkoira: 49
  • lyhytkarvainen mäyräkoira: 60
  • karkeakarvainen kääpiömäyräkoira ja karkeakarvainen kaniinimäyräkoira: 46
  • karkeakarvainen mäyräkoira: 90
• Uroksella on vähintään 12 kk vanhana saatu silmätarkastustulos, joka ei ole kahta vuotta vanhempi. Alle vuoden vanhana saatu tulos on voimassa vuoden. Uroksella ei saa olla PEVISA:ssa mainittua silmäsairautta. Näiden sairauksien suhteen epäillyttävä-diagnoosin saanut koira katsotaan sairaaksi, kunnes koira on tutkittu uudestaan Kennelliiton ohjeiden mukaisesti:
  Epäilyttävä-lausunto voidaan korjata terveeksi joko Kennelliiton järjestämän paneelitutkimuksen kautta tai omistajan anomuksesta seuraavien vaihtoehtoisten menettelyiden kautta:
  • epäilyttävä-diagnoosin antanut eläinlääkäri tutkii koiran uudestaan vähintään kahden vuoden seuranta-ajan kuluttua ja toteaa koiran ko. sairauden osalta terveeksi
  • epäilyttävä-diagnoosin antanut eläinlääkäri ja toinen eläinlääkäri tutkivat koiran uudestaan vähintään vuoden seuranta-ajan kuluttua ja molemmat toteavat koiran ko. sairauden osalta terveeksi
• Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirilla tulee olla vähintään 12 kk vanhana saatu polvitarkastuslausunto. Jos koira tutkitaan ennen kuin se täyttää kolme vuotta, täytyy polvet tutkituttaa uudestaan kahden vuoden kuluttua, mikäli tutkimustulos halutaan pitää voimassa. Mikäli koira on ensimmäisellä tutkimushetkellä täyttänyt kolme vuotta, ei tutkimusta tarvitse uusia. On suositeltavaa, että jalostukseen käytetään tervepolvisia koiria (0/0). Mikäli toisella vanhemmista on tätä huonompi tulos, tulisi toisella vanhemmista olla 0/0-polvet.
• Uroksella tulee olla näyttelystä vähintään laatuluokan maininta hyvä, joka on saatu vähintään 15 kk ikäisenä. Jos koira on saanut näyttelystä myös HYL-tuloksen, syy mainitaan koiran kohdalla.
• Normaalikokoisilta mäyräkoirilta vaaditaan myös käyttötulos (LUT/LUME, MÄAJ, MEJÄ/VAHI tai VERI)
• Mahdollinen jalostustarkastustulos on oltava hyväksytty tai hyväksytty varauksin (korvaa tarvittaessa näyttelytuloksen)
• Uroksen oma sukusiitosprosentti ei saa ylittää 12,50 % raja-arvoa (viidellä sukupolvella laskettuna)

Jalostusneuvontaa annetaan pääsääntöisesti sähköpostitse osoitteessa Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Puhelimitse asioista voi kysyä kaikilta jalostustoimikunnan jäseniltä.

Jalostusneuvonnan perusohje

●   Jalostukseen käytettävillä koirilla tulee olla vähintään 15kk iässä saatu näyttelypalkinto (vähintään H) tai jalostustarkastuksesta tulos ”hyväksytään” tai ”hyväksytään varauksin”.

●   Uroksilla ja nartuilla tulee olla koepalkinto (LUT, LUME, MEJÄ, MÄAJ, PIKA, VAHI, VERI).

●   Astutushetkellä ensikertalaisen nartun tulee olla iältään vähintään 18 kk, mieluiten yli 24 kk, mutta ei kuitenkaan yli 5-vuotias. Uroksen alaikäraja on 24 kk.

●   Kaikkien jalostukseen käytettävien koirien tulee olla virallisesti silmätarkastettuja ennen astutusta. Jalostuksesta poissulkevia silmäsairauksia ovat PEVISA-ohjelman mukaisesti vastustettavat silmäsairaudet. Silmätarkastus on voimassa 24 kk, alle vuoden ikäiselle tehty tarkastus on voimassa 12 kk.

●   Kaikkien jalostukseen käytettävien koirien tulee olla virallisesti silmätarkastettu ja terveiksi todettuja ennen astutusta. Silmätarkastus on voimassa 24 kuukautta. Alle vuoden vanhalle koiralle tehty silmätarkastus on kuitenkin voimassa vain vuoden. Mikäli koiralla on todettu epäilyttävä/avoin diagnoosi PEVISA-sairauksista (PRA, katarakta, perinnöllinen keratitis), ei silmälausunto saa olla 12 kk vanhempi astutushetkellä.

●   Koiria, joilla on todettu PRA, kaihi tai keratiitti ei tule käyttää jalostukseen. Myöskään näiden koirien vanhempia tai jälkeläisiä ei suositella käytettäväksi jalostukseen.

●   Jos koira saa mistä tahansa silmäsairaudesta lisälausunnon ”Silmämuutosten vakavuus: vakava”, sitä ei tule käyttää jalostukseen.

●   Kahta sellaista koiraa, jolla on todettu ylimääräisiä ripsiä/karvoja (distichiasis, ektooppinen cilia tai trichisiasis), ei tule yhdistää keskenään.

●   Koira jolla on todettu mikä tahansa muu kuin edellä mainittu silmäsairaus, tulee yhdistää vain ko. sairauden suhteen terveen partnerin kanssa.

●   Pienoismäyräkoirilta vaaditaan PEVISA-ohjelmassa virallinen polvitarkastuslausunto. Mikäli koira on saanut polvilausunnon lieväasteisesta (1) polvilumpioluksaatiosta, on toisella osapuolella oltava terveet (0) polvet. Muita asteita ei tule käyttää.

●    Uroksen jälkeläismäärä ei saa ylittää 3 % (karkeakarvaisilla normaalikokoisilla 2 %) neljän edellisen vuoden rekisteröinneistä. Myöskään koiran toisen polven jälkeläismäärä ei saa ylittää 6 % (karkeakarvaisilla normaalikokoisilla 4 %) neljän edellisen vuoden rekisteröinneistä.

●   Jalostukseen käytettävien urosten ja narttujen tulee olla terveitä.

●   Välilevytyrään sairastuneet ja sen vuoksi oireilevat tulee poistaa jalostuksesta.

●   Kaikki jalostukseen käytettävät koirat suositellaan selkäkuvattavan 2-3,5 vuoden iässä. Kahta IDD3- tuloksen saanutta koiraa ei suositella yhdistettävän. Mikäli koiralla on todettu nikamaepämuodostuma (välimuotoinen nikama, perhosnikama tai yhteenkasvaneet nikamat eli selkäkuvauslausunnoissa VA + LTV), tulee sitä käyttää jalostukseen vain selkäkuvatulle nikamaepämuodostumien osalta terveelle partnerille.

●   Allergisia tai atooppisia koiria ei saa käyttää jalostukseen. Koira, joka tarvitsee erikoisruokavaliota tai sillä on toistuvia iho-, korva- tai suolisto-oireita ei ole jalostusyksilö.

●   Epilepsiaa sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Lähisuvun osalta pitää käyttää harkintaa, mutta sairaan koiran vanhempien ja jälkeläisten jalostuskäyttöä ei suositella. Sairaan koiran sisaruksia voi harkitusti käyttää, sillä ne saattavat olla perimältään täysin terveitä epilepsiaan altistavien geenien suhteen. Kuitenkaan linjoja, joissa esiintyy epilepsiaa, ei tule yhdistää.

●   Koiria, joilla on sydämen sivuääni, ei tule käyttää jalostukseen. Ainoastaan, mikäli ultraäänitutkimuksessa on todettu sivuääni ei-perinnöllisestä viasta johtuvaksi, voi koiraa käyttää harkiten jalostukseen. Jalostuskoirat tulisi käyttää sydänkuuntelussa, vähintään epävirallisessa vuosittain, myös aktiivisen jalostusuransa jälkeen.

●   Koiraa, jolla on todettu kasvainsairaus, tulee käyttää jalostukseen vain harkiten. Esimerkiksi hyvänlaatuiset ihokasvaimet tai nisäkasvaimet eivät estä jalostuskäyttöä, mutta jalostuksessa on huomioitava, että alttius kasvainsairaudelle saattaa periytyä.

●   Yhdistelmien sukusiitosaste tulee pitää mahdollisimman alhaisena, mielellään alle 1,5 %, eikä se saa ylittää 6,25 % viidellä sukupolvella laskettuna. Tämäkään ei takaa, että riskejä ei olisi, mutta alhainen sukusiitosaste vähentää niitä.

●   Jalostuksessa tulee suosia koiria joiden kanssa eläminen arjessa on helppoa ja vaivatonta. Arkoja tai vihaisia koiria ei saa käyttää jalostukseen. Myöskään voimakkaasta eroahdistuksesta tai yksinolofobiasta kärsivää koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Jalostukseen käytettävät koirat suositellaan luonnetestattavan tai MH-luonnekuvattavan ennen jalostuskäyttöä.

●   Koiran väri on ilmoitettava rekisteröinnin yhteydessä. Koirien värin tunnistamisessa ja värin oikein rekisteröimisessä on noudatettava huolellisuutta. Kahden laikullisen (merle-geenin omaavan) koiran risteytys on kielletty. Punaisen ja laikullisen yhdistelmässä pentujen värin tunnistaminen vaatii erityistä huolellisuutta, sillä punaisessa laikut eivät erotu aina selkeästi pikkupentunakaan, ja koira voi olla geneettisesti laikullinen, vaikka siinä olisi vain hyvin huomaamaton pieni vaaleampi täplä. Punakeltaisessa koirassa laikut ja juovat eivät erotu luotettavan väritunnistuksen vaatimalla tavalla siksi, että punakeltaisuus estää geneettisesti juovien ja laikkujen näkymistä. Tapauksissa, joissa toinen vanhemmista on laikullinen ja pentu punakeltainen, suositellaan geenitestiä merle-geenin statuksen selvittämiseksi.